Talouden suunta on kääntynyt, mutta lisää toimia tarvitaan – 2020-luvusta tulee muuten erittäin vaikea

Blogi, keskiviikkona 03.05.2017

Tänään eduskunnassa käsiteltiin lähetekeskustelussa Valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018—2021. Keskustelu käyntiin hyvien tuulien alla sillä talouden käänne on nyt tapahtunut ja talous kasvaa ja työllisyys paranee. Toisaalta pitkänaikavälin ”säätiedote” kertoo, että myrskyt eivät ole ohimennyttä ja talouden kestävyys vaatii lisää toimenpiteitä vähän niin kuin ilmastonmuutoksenkin pysäyttäminen, jos nyt tällaisia sää- ja ilmastovertauksia käyttää.

Maanme talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosentilla VM:n tuoreimman ennusteen mukaan. VM arvio, että taloutemm voi myös kasvaa ennustettua nopeammin, jos alkuvuoden suotuisat kuukausitiedot viennistä, tuotannosta ja luottamuksesta osoittautuvat kestäviksi. VM ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tehnyt varsinaiseen kasvuennusteeseen kuin 0,3 prosenttiyksikön korjauksen ylöspäin talven ennusteesta.

Tulevina vuosina kasvu kuitenkin hidastuu yhden prosentin tuntumaan (1,0 %, 2018; 1,2 % 2019). Toisaalta yksityisen kulutuksen ja investointien ohella viennin arvioidaan voimistuvan tulevina vuosina, mikä laajentaa kasvun pohjaa. Viennin elpymisestä huolimatta talouskasvun oletetaan kuitenkin olevan maltillista, vain noin prosentin luokkaa myös vuosina 2020–2021. Työikäisen väestön väheneminen, korkea rakenteellinen työttömyys ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena hidastanut tuottavuuden kasvu vaikuttavat pidemmän aikavälin kasvunäkymiin.

Eduskunta aloitti julkisen talouden vuosien 2018-2021 suunnitelman käsittelemisen valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla.

Maailmantalouden näkymät ovat myös aiempaa valoisammat, mutta kasvunäkymiä varjostaa ennen kaikkea protektionismin uhka. Maailmankauppa kasvaa tänä vuonna 3 %. Vertailun vuoksi Ruotsin talouden arvioidaan kasvavan tulevina vuosina vajaa 3 prosentin vauhdilla. Eli naapureista ja muistakin me jäämme pahasti jälkeen jos emme nyt onnistu tekemään oikeita ratkaisuja ja uudistumaan.

Myönteistä meillä on nyt kuitenkin myös se, että työllisyys kohenee. Työllisyysaste on 70,0 % ja työttömyysaste 7,8 % vuonna 2019. Vuonna 2019 15–74-vuotiaita on töissä 45 000 enemmän ja työttöminä 42 000 vähemmän kuin v. 2015.

Mutta muutama johtopäätös talouskehityksestämme on ehkä lopuksi paikallaan.

– Kasvu on tervetullutta, mutta nykyinen kasvu ja työllisyys eivät riitä ylläpitämään nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka rahoitus on rakennettu korkeamman kasvuoletuksen varaan.

-Menoja leikattava tai työllisyyttä parannettava. Velkaantumista ei voi jatkaa loputtomiin.

– Hoiva- ja hoitomenojen nopein kasvuvaihe on vielä seuraavana vuosikymmenenä edessä.

– Veronkorotukset eivät ratkaisu, koska ne hidastavat talouskasvua ja meillä on jo suhteellisesti kireä verotus.

– Valtiovarainministeriön tuorein ennuste osoittaa, että nykyinen kasvuvauhti ei riitä poistamaan julkisen talouden alijäämää tai nostamaan työllisyysastetta tavoitellulle 72 prosentin tasolle.

On siis rehellisyyden nimissä todettava, että ilman ilman lisätoimia hallitus tulee jäämään merkittävästi työllisyystavoitteestaan. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että ensi vuosikymmenellä huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy ja julkisen talouden kannalta kestävän työllisyysasteen pitäisi olla 74-75 prosentin tuntumassa (nykytilanne muissa Pohjoismaissa). Talouden kasvupotentiaalin arvioidaan asettuvan noin 1—1,5 % tuntumaan. Havainto, että olemme nykykasvulla jo lähellä pitkän aikavälin kasvupotentiaaliamme, on huolestuttava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että olemme suhdannekuopan sijaan rakenteellisessa kuopassa. Kotimaista kysyntää vahvistavilla toimenpiteillä on vain inflaatiota kasvattava vaikutus. Suhdannetoimenpiteiden sijaan rakenteellisten muutosten tarve korostuu, erityisesti työn tarjontaa ja työmarkkinoiden joustoja lisäävät reformit.

Jos siis vielä katsoo tilannetta Hallitusohjelman tavoitteiden ja niiden toteutumisen valossa.

1) Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä

Tilanne: Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntymässä lievään laskuun vuosikymmenen taitteessa, mutta ei vielä aivan hallituskauden aikana.
– 64,7 % (2017); 65,4 % (2018); 65,7 % (2019); 65,2 % (2020); 65,0 (2021)

2) Lisävelkaa ei oteta enää vuoden 2021 jälkeen

Tilanne: Lisävelanotto ei ole pysähtymässä tavoitellusti, sillä valtio ja paikallishallinto ovat edelleen selvästi alijäämäisiä v. 2021.

3) Työllisyysaste 72% vuonna 2019

Tilanne: Työllisyysasteen arvioidaan olevan 70,0 % (2019), 70,4 % (2020) ja 70,7 % (2021). Nykytoimenpiteillä työllisyysaste jää siis merkittävästi asetetusta tavoitteestaan

4) Kokonaisveroaste ei nouse ja kenenkään työn verotus ei kiristy

Tilanne: Näissä tavoitteissa ollaan suurin piirtein pysymässä.

Mitä sitten vielä tarvitaan?

Kyllä paras ratkaisu on maltilliset, työllisyyttä lisäävät uudistukset. Esimerkiksi perhevapaauudistus yhdistettynä maksuttomaan päivähoitoon lisäisi työelämän tasa-arvoa ja parantaisi työllisyyttä. Nyt riihessä otettiin askelia päivähoidon osalta mutta ei saatu vielä eteenpäin perhevapaauudistusta. Kokoomus kannattaa sitä edelleen.

Palkkamalttia tarvitaan jatkossakin ja syksyn liittokierros tärkeä. Kikyllä on ollut positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta maltille tarvetta jatkossakin. Työttömyys on edelleen korkealla ja julkinen talous velkaantuu.

Työn ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmiin pitää löytää myös uusia ratkaisuja. Avoimiin työpaikkoihin pitää löytyä tekijöitä ja siksi kannustinloukkuja pitää saada purettua, ammatilliseen koulutukseen lisää tehoa, työnvälityksen pitää toimia, samoin asuntoja pitää rakentaa enemmän kasvukeskuksiin. Lisäksi tarvitaan kasvua tukevia veroratkaisuja syksyn budjettiriihestä. Johtopäätöksenä voisi siis kiteyttää, että tarvitaan lisäpäätöksiä ja hyvää toimeenpanoa erityisesti työllisyyden parantamisen kanssa. Se vahvistaa myös julkista taloutta.

Tässä vielä kertaalleen siis taloutemme tilannetta. Yritin jälleen käydä tilannetta läpi mahdollisimman realistisesti ja sitä kaunistelematta tai liikaa synkistelemättä. Mutta jos tilanne ei tästä kohene merkittävästi ja jos lisää toimia ja uudistuksia ei saada aikaan niin ensi ja sitä seuraavasta vaalikaudesta tulee todella vaikeat ja synkät silloin vallankahvassa oleville. Toivottavasti näin ei tapahdu.

….

Tänään aamupäivä meni jälleen Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun asioiden parissa. Kävimme läpi mm. koulutuksen laadun arviointia ja hieman tuleviakin painotuksia. Meillä on laadukas ja koko ajan kehittyvä koulutusjärjestelmä sotilaillemme ja sen laadusta ja kehittymisestä pitää huolehtia koko ajan.

Illalla vielä jatkoimme Lopella kuntavaalien luottamuspaikkajaon neuvotteluja ja nyt kiireisten viikkojen takia jälleen ajoin illalla vielä takaisin eduskuntaan ja illalla palaveria puheenjohtajamme kanssa. Eteenpäin.

 

Kommentit