Valtiovarainvaliokunnassa saimme eilen valmiiksi ensi vuoden talousarvioesitystä koskevan mietintömme (VaVM 22/2017 vp). Syksyn aikana kävin läpi kaikki 860 budjettikirjan sivua momentti momentilta ja teimme niihin tarvittavat muutokset ja korjaukset. Nyt talousarvion loppusumma on noin 55,8 miljardia euroa, mikä on noin 0,3 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio oli.
Kohdistimme lisäyksiä mm. liikenneväyliin, opetukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen. Lisäresurssit ovat yhteensä noin 40,3 miljoonaa euroa ja suurimmat määrärahalisäykset osoitimme liikenneväylien parantamiseen (11,8 milj. euroa) ja koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä urheilun tukemiseen (9,7 milj. euroa). Rahoitusta ohjaamme esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen ja koulujen kerhotoimintaan. Kohteita missä pienelläkin lisäpanostuksella saadaan paljon aikaan ja missä on myös paljon tehtävää.
Rahoitusta osoitimme lisää myös viennin ja matkailun edistämiseen, terveydenhuollon tutkimukseen ja maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Lisärahoitusta kohdennetaan myös sisäisen turvallisuuden parantamiseen ja tullivalvonnan tehostamiseen. Tuolla Uutiset -sivullani on muutama tiedote missä nostan esille mm. johtamani jaoston päättämän lisäpanostuksen Aulangon Graniittilinnan peruskorjaukseen. Minulle aukesi paikka tässä tehdä ja nyt myös teimme. Aulangolle ohjataan lisää rahaa ensi vuonna yhteensä 400 000 euroa, mistä 250 000 euroa Graniittilinnaan ja 150 000 euroa reitistöjen ja opasteiden parantamiseen. Muista lisäyksistä lisää tuolla Uutiset sivulla.
Kävimme valiokunnassa laajasti asiantuntijoita kuullen läpi maamme taloustilannetta. Maamme talous on saavuttanut nyt nopean kasvuvaiheen pitkän heikon ajanjakson jälkeen ja julkisen talouden velkasuhde on kääntynyt laskuun. Pitää kuitenkin muistaa, että suotuisa suhdanne ei kuitenkaan riitä poistamaan rakenteellisesta ongelmasta johtuvaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Talousarvioesitys on kuitenkin edelleen ensi vuonnakin 3,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2018 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 110 miljardia euroa, mikä on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokuntamatkoja tuimme hallituksen valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla tehtyä tuloksia tuottavaa finanssipoliittista linjaa ja korostimme, että talouskasvu ei anna perusteita julkisten menojen kasvattamiselle, vaan julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava. Tämä on tarpeellista, koska väestön ikääntymisen haasteet ovat jo käsillä, kun eläkemenojen kasvu on nopeutunut suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle, minkä lisäksi vanhusväestön hoito- ja hoivamenot ovat kasvamassa. Tiedossa on myös muita menoja, kuten mittavat puolustusinvestoinnit.
Olimme tyytyväisiä työllisyyttä edistäviin toimiin, joilla puretaan kannustinloukkuja ja kehitetään työttömyysturvaa. Erityisesti 7,8 prosentin rakenteellista työttömyyttä tulee pystyä alentamaan, sillä se viittaa työttömyyden pysymiseen korkeana talouden kasvusta huolimatta. Pidimme tärkeinä myös toimia, joilla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja riittävyydestä sekä puututaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin huomattavasti nykyistä aikaisemmin.
Korostimme lisäksi rakenteellisten uudistusten toteuttamista ennustettua nopeamman tuottavuuskehityksen mahdollistamiseksi. Pidimme välttämättömänä, että parhaillaan koolla oleva parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä löytää sellaiset ratkaisut, joilla turvataan liikenneverkon kustannustehokas ja pitkäjänteinen kehittäminen sekä varmistetaan väyläverkon ylläpitoon tarvittava rahoitus.
Kiinnitimme lisäksi huomiota siihen, että valtion vastuiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä.
Täysistunnossa mietinnön käsittely alkaa huomenna ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2018 lopullisesti ensi viikon keskiviikkona.
….
Tänään eduskunnassa vieraanani ensin Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden hallinto ja päivällä Valtiovarainvaliokunnan jälkeen Maaseudun Työnantajaliiton väkeä syyskokouksensa osana.
Iltapäivällä sitten erinomainen parituntinen keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta. Tästä ei ole päästy eduskunnassakaan eroon ja tänään tuore selvitys paljasti, että myös miesavustajat ovat joutuneet talollamme seksuaalisen ahdistelun kohteeksi ja tekijänä on ollut hallituspuolueeseen kuuluva naiskansanedustaja. Ilmiö ei siis tunne sukupuolirajoja ja sen kitkemiseksi tarvitaan meitä ihan jokaista täällä ja ihan jokaisella työpaikalla ja kaikkialla arjessa.
Seksuaaliseen ahdisteluun kuuluu usein myös aseman väärinkäyttöä ja myös luottamuksen väärinkäyttöä. Tätä tapahtuu alaisia kohtaan, oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, mutta myös harrastuksissa lapsia, urheilijoita, näyttelijöitä ja muita kohtaan. Vastenmielistä.
Oikeusministeri Antti Häkkänen avasi tänään erinomaisen kampanjan Häirinnästä vapaa. Lähde sinäkin tähän kampanjaan mukaan!