Otsikon lainaus on OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskasen twiitti tuoreista Tilastokeskuksen luvuista. Pääsiäiseksi julkistetut tuoreimmat luvut kertovat, että maamme kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,0 prosenttia ylemmällä tasolla viime vuoteen verrattuna. Lisäksi Tilastokeskus korjasi myös tämän vuoden tammikuun lukuja ylöspäin. BKT kasvoi tammikuussa 3,7 prosenttia vuoden 2016 tammikuuhun verrrattuna. Iltalehden Mika Koskinen kirjoittikin, että ”nyt puhutaan jo merkittävästä käänteestä kohti parempaa. Puolentoista prosentin paikalla liikkuneet ennusteet bkt:n kasvusta saattavat olla selvästi alakantissa” ja että ”rohkeimmatkin talousennusteet viime kuukausilta ovat jääneet alle kahden prosentin”.
BKT:n kasvu. Lähde: Tilastokeskus
Iltalehden uutisessa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pohtii kasvun taustaa. Talouskasvu syntyy kuluttajien kysynnästä, investoinneista ja viennistä. Kangasharju toteaa, että ”kuluttajiltahan se ei voi tulla, kun inflaatio on noussut ja palkkoja ei koroteta. Siispä sen täytyy tulla joko investoinneista tai viennistä. Viennistä meillä on sen verran muualta tullutta dataa, että se ei ole lähtenyt vauhtiin, joten investoinneista sen täytyy tulla.”
Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.
Samaan aikaan julkistettujen muiden Tilastokeskuksen tietojen mukaan maamme kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli maaliskuussa 0,8 prosenttia, kun se kuukautta aiemmin oli 1,2 prosenttia. Rakentamisala vetää hyvin talouskasvua edelleen. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa 12,7 prosenttia. Rakentamisen myynnin määrä kasvoi marras-tammikuussa 9,8 prosenttia. Liikevaihto kasvoi edelleen jokaisella rakentamisen toimialalla. Kasvu oli voimakkainta talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 17,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös matkailu vetää hyvin. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät edelleen voimakkaasti maassamme. Kasvua oli 17,7 prosenttia viime vuodesta, ja heille tilastoitiin lähes 543 000 yöpymisvuorokautta helmikuussa 2017. Erityisesti Kiinasta ja Venäjältä matkailu Suomeen on jälleen kovassa kasvussa. Maamme majoitusliikkeissä tilastoitiin runsaat 55 500 yöpymisvuorokautta venäläismatkailijoille, mikä oli peräti 72,4 prosenttia enemmän kuin helmikuussa 2016. Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 67,9 prosenttia, ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä kaikkiaan runsaat 24 500 yöpymisvuorokautta helmikuussa 2017. Brittien yöpymiset lisääntyivät 30,4 prosenttia viime vuodesta ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 60 300 yöpymisvuorokautta. He olivatkin suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä helmikuussa 2017. Venäläiset olivat toisella sijalla runsaalla 55 500 vuorokaudellaan.
Itse uskon, että kiinalaisten turistien kasvu jatkuu vielä pitkään ja hyvä niin. Rovaniemellä esimerkiksi on lähdössä liikkeelle useampia uusia hotellihankkeita. Myös suomalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia ja he yöpyivät majoitusliikkeissä runsas miljoona kertaa. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin lähes 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta helmikuussa 2017, mikä oli 6,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vähittäiskaupan myynti kasvoi helmikuussa 1,0 prosenttia vuoden 2016 helmikuusta.
Myös työllisyyspuolella on käänne parempaa tapahtunut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna 68,7 prosenttia Työllisyysaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä. Kasvu johtui ennen kaikkea miesten työllisyysasteesta, joka nousi yli prosenttiyksiköllä 68,5 prosentista 69,8 prosenttiin vuonna 2016. Naisten työllisyysaste pysyi lähes ennallaan ollen 67,6 vuonna 2016.
Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus
Myös työttömyys väheni viime vuonna. Työttömiä oli vuonna 2016 keskimäärin 237 000 eli 15 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2016 keskimäärin 8,8 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 9,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,0 ja naisten 8,6 prosenttia. Työttömien määrä väheni ensi kertaa sitten vuoden 2012. Erityisesti nuorten miesten työttömyys väheni. Hyviä uutisia siis kaikki.
Niin ja vielä myös koko talouden palkkasumma oli joulu-helmikuussa 2,0 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pelkästään helmikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan kuluttajien luottamus oli tammikuussa korkeimmillaan yli 6 vuoteen.
Eli myönteisiä merkkejä mukavasti näin kevään korvalla. Toivottavasti nämä nyt käännetyt trendit jatkavat samalla uralla ja talouskasvu vahvistuisi entisestään. Nämä merkittävällä tavalla helpottaisivat työtä myös puolivälin riiheen vaikka ei kokonaan urakkaa ja tehtävää poistakaan. Hienoa työtä siis talouden parissa maamme hallitukselta valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla. Käänne oli vain pakko saada aikaan ja toivottavasti se nyt kestää.
…
Kello 18.27 ja pääsiäisen pyhät näin vietetty. Tänään mukava päivä ensin Loppijärven rannassa pihatöitä tehden ja sitten ystävien mökillä päiväkahvilla. Nyt hetki töitä huomista eduskuntapäivää varten ja sitten kummit iltaruualle herkuttelemaan poronkäristystä.