”Tahvanus on tallirenki
Iski silmänsä itähän
Katsoipa päin luotehesen
Katsoi kaiken ilman rannan”
Hyvää Tapaninpäivää!
Näin siis lauletaan siinä yhdessä minun suosikkijoululaulussani. Ketun joululaulua en tänä vuonna kuullut joulunkonserteissa, mutta kyllä se on mielessäni soinut monesti – myös jouluyönä.
”Jouluna Jumala syntyi
Paras poika pakkasella”
Te ketkä Rajattoman laulun tunnette ja tiedätte, niin tiedätte myös sen tunnelman, mikä näiden säkeiden aikana laulussa on. Musiikkineuvos Anneli Julenin johdolla Timotein laulajat sen tekevät parhaiten. Se tuntuu sisällä – sielussakin.
Ja toki Ketun Joululaulu soi mielessäni myös joulupäivän aamulenkillä, kun ”repo juoksi jotta joutui, pianpa juoksi, matkat pitkät”. Niin se repolaisen helminauha kiemurteli Pekkalan Joosepinpolulla ja tänään muuten myös Hunsalan suotielläkin.
Suotiellä nimittäin tänään juhlimme tallirengin juhlapäivää. Pelto-Seppälän tallilla kaunis joulun tunnelma ja vähän nipistävä pakkanenkin. Ystäväni Tiina oli tallirengin hommissa ja sitten laitoimme hevosen Tapaninpäivän ajelua varten valmiiksi. Pian menimmekin jo kovaa – tilsalumet vain lentelivät.
Tarina kertoo, että Stefanus oli itse kuningas Herodeksen tallirenki. Stefanuksen kohtaloksi koitui miehen rehellisyys. Hän kertoi kuninkaalle Jeesuksen syntyneen. Viesti suututti Herodeksen, joka määräsi uskollisen tallirenkinsä kivitettäväksi. Stefanuksesta tuli näin ensimmäinen martyyrinä. Työnsä kauttaa Pyhästä Stefanuksesta tuli myös hevosten ja myös hevosmiesten oma pyhimys ja suojelijana.
Toki ruotsalaisilla on tähänkin vähän oma tarinansa. Heidän legendoissa ihan toinen Stefanos tai Stephen, joka eli vasta 800-luvulla, rakasti hevosia ja sieltä yhteys Tapaninpäivään ja turvallisiin ystäviimme tulisi. Antaa ruotsalaisten uskoa niin.
Ja kertoohan tarinat niinkin, että jo ennen ajanlaskumme alkua Keski-Euroopassa olisi vietetty keskitalven pakanallista hevosjuhlaa. Germaanisten kansojen tapaninpäivää tarinoiden mukaan liittyi uhriaterioita, mutta myös kilvanajoa hevosin. Vanha ikiaikainen kansanperinne olisi sitten myöhemmin sulautunut kristinuskon myötä pyhään Stefanokseen jne. Stefanoksesta tuli meidän oma suojelijamme.
Keskiajalta säilyneessä Tapanin virressä laulettiin jo….
”Tapani oli tallirenki, ruokki Ruotuksen hevosta, kaitsi Tiivan konkaria, jouluyönä korkeana, joulupuhdenna jalona”.
Ruotus oli siis Herodes. Mutta kukas oli Tiivan konkari?
Vanhankansan runoissa kirjoitettiin jo myös, että ”Tapan on hevosten herra, sula suihtien sukija.”
Sula siis tuossa tarkoittaa hyvää tai laupiasta ja suihdit suitsia.
No, me oltiin kuitenkin tänään Tiina ja Timo ja hevosina kärryjen edessä Kaisan upea Sanni alias Saran Sanna ja liinassa Tintin Elvi eli hienommin Summerberry Rose. Aika hieno nimi Hunsalaan 🙂 Lumi pöllysi, kun vanhoja teitä ja Hyvinkää-Karkkila -ratapohjaa ajelimme. Kiva Tapaninpäivän ajelu ja vähän turvallisille kavereille vielä extraherkkujakin Tapsan ajeluiden jälkeen. Kiitos Tiinalle jälleen kivasta hetkestä hevosten kanssa. Hän meistä se aito hevosmies.
Tapanin tanssit jäivät nyt väliin. Taitaa Pekkalan sauna viedä illan voiton. Taidan ottaa yhden pienen tahvanan.
Mutta näin se Mia Makaroffin rajattoman kaunis Ketun joululaulu menee….
Tahvanus on tallirenki
Iski silmänsä itähän
Katsoipa päin luotehesen
Katsoi kaiken ilman rannan
Näki tähen taivahalla
(…näki tähen taivahalla…)
Pilkun pilvien lomassa
(…näki pilkun pilvien lomassa…)
Niin repo etehen juoksi
Repo rukka raukka poika
Sie oot kengältä kepiä
Sekä liukas liikunnalta
Käy nyt tuota katsomahan
(…käy nyt tuota katsomahan…)
Mistä meille tähti syntyy
(…kusta uusi kuu kumotti…)
Repo juoksi jotta joutui
Pianpa juoksi, matkat pitkät
Välehen välit samosi
Vaaran vaskisenki taaksi
Paimen vastahan tulevi
(…paimen vastahan tulevi…)
Niin repo sanoiksi virkki
(…niin repo sanoiksi virkki…)
Mistä meille tähti syntyi?
Uusi tähti taivahalle
Mistä meille tähti syntyi?
Uusi tähti taivahalle
Siitä meille tähti syntyi
Uusi tähti taivahalle
Kun on syntynyt jumala
Yliarmo auennunna
Taivaan lahja lapsukainen
Piltti pieni autuainen
Jouluna Jumala syntyi
Paras poika pakkasella
(…jouluna jumala syntyi…)
Jouluna Jumala syntyi
Paras poika pakkasella
(…paras poika pakkasella…)
Nousi kuu, yleni päivä
Armas aurinko havahti
Tähet taivaan kanssa eli
Otava piti iloa
Syntyessä suuren luojan
Yliarmon auetessa
Repo juoksi jotta joutui
Pian juoksi, matkat pitkät
Jo tuli takaisin tuolta
Toi sanoman tullessansa”