Kevään 2023 eduskuntavaaleissa SDP keräsi ääniä erityisesti vasemmistoliitosta ja vihreistä. Kantar Publicin huhtikuussa tekemän tutkimuksen mukaan taktisesta äänestämisestä hyötyi erityisesti SDP. Pääministerinä SDP:n eduskuntavaaleihin luotsanneen Sanna Marinin pelottelupuheet mm. sinimustasta hallituksesta upposivat myös vasemmistoliittoon ja vihreiden äänestäjiin ja näin toivat lisäkannatusta demareille. Äänestäjät eivät äänestäneetkään omaa puoluettaan tai suosikkiaan, vaan yrittivät taktikoida SDP:tä suurimmaksi puolueeksi ja vihervasemmistohallitusta tätä kautta jatkamaan. Marinin viesti oli, että vain äänestämällä demareita voi estää sinimustan hallituksen synnyn.

Helsingin Sanomat uutisoi HS.fi sivustollaan tuoreimmasta gallupistaan 26.12.2023.
Taktinen äänestäminen -tutkimus paljasti, että Marinin SDP:tä eduskuntavaaleissa äänestäneistä peräti kuusi prosenttia piti enemmän vasemmistoliitosta ja viisi prosenttia vihreistä, mutta he kuitenkin äänestivät demareita. Asiantuntijat laskivatkin, että Marinin pelottelupuheiden avulla SDP onnistui keräämään yhteensä noin 68 000 ääntä vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Taktisenäänestämisen kautta vasemmistoliittoa aidosti kannattaneista peräti noin 37 000 päätyi näin äänestämään demareita ja vihreiden kannattajista noin 31 000 äänestäjää. Vaaliasiantuntija Jukka Manninen laskikin tutkimuksen julkaisemisen jälkeen, että ilman tätä pottia SDP:n kannatus olisi jäänyt kevään eduskuntavaaleissa noin 17,8 prosenttiin. Tulos vaaleista oli kuitenkin 19,9 prosenttia, mutta sekin riitti lopulta vasta kolmanteen sijaan ja matkalle oppositioon ja Marinille maailman jetset-piireihin.
Taktinen äänestäjä siis äänestää toista puoluetta kuin sitä, mistä eniten pitää. Viime kevään eduskuntavaaleissa tällä haettiin SDP:lle ykköspaikkaa ja tämän kautta Marinille perustuslain suomaa oikeutta avata uudet hallitusneuvottelut. Suunnitelma siis kuitenkin epäonnistui ja lopulta siitä kärsivät eniten vasemmistoliitto ja vihreät. Marin siis pelasi hallituskumppaneiltaan ääniä häikäilemättömästi omaan pussiinsa.
Nyt näyttää, että SDP on saamassa maistaa omaa lääkettään jälleen presidentinvaaleissa?
Eilen tapaninpäivänä 26.12.2023 Helsingin Sanomat uutisoikin, että SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilaisen kannatus onkin kääntynyt alkukiihdytyksessään jo laskuun.
HS kirjoitti, että ”tutkimuksen yksi odotetuimmista tuloksista koskee Sdp:n ehdokas Jutta Urpilaista, joka ilmoittautui virallisesti presidenttiehdokkaaksi vasta joulukuun alussa. Tuolloin Sdp:n joukoissa odotettiin, että Urpilaisen suosion lähtee nousuun. Onkin käynyt päinvastoin. Urpilaista kannatti marraskuussa seitsemän prosenttia tutkimukseen osallistuneista, mutta joulukuussa enää viisi prosenttia. Hänen joukoistaan on lähtenyt ennen kaikkea Sdp:tä äänestäviä.”
SDP:n omat kannattajat ovatkin siis yllättäen jo jättämässä Urpilaisen? Vielä ennen tätä gallupia aika yleisesti uskottiin Urpilaisen pystyvän kokoamaan ensin demarikannattajat taakseen mm. vihreiden Pekka Haaviston ja Li Anderssonin joukoista ja sitten nousemaan kisaamaan aidosti paikasta kakkoskierrokselle Haavistoa ja perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa vastaan. Nyt näyttääkin siltä, että edes omien usko ei Urpilaiseen riitä ja tuo eduskuntavaaleissa nähty ns. taktinen äänestäminen onkin viemässä demarikannattajia jo muiden leireihin?
Samaan aikaan nimittäin vihervasemmistoa aiemminkin hyvin puhutellut vihreiden Pekka Haaviston kannatus on noussut +2%-yksikköä. Haavisto siis onnistuu näin katkaisemaan pitkään jatkuneen kannatuksen laskunsa. Voisi sanoa, että Haavisto kävi matossa, mutta nousi sieltä nyt taistelemaan jälleen kakkospaikasta ja jatkosta presidentinvaalien toiselle kierrokselle?
SDP:n Jutta Urpilaisen kannatus laskee 5 prosenttiin marraskuun 7 prosentista ja edellä menevät gallupeita johtama Alexander Stubb 24 prosenttia, kakkosena nosteeseen takaisin tarttunut Pekka Haavisto 22 prosenttia, kolmanneksi noussut perussuomalaisten Jussi Halla-aho 13 prosenttia ja neljänneksi nyt tuleva keskustan Olli Rehn 9 prosentin kannatuksella. Urpilaisen edelle kiilaa siis vielä vasemmistoliitonkin Li Andersson 7 prosentin kannatuksella ja näyttääkin selvältä, että vasemmistoäänestäjät eivät enää toista kertaa demareiden vedätykseen mene?
Keväällä uutisoitiin, että tätä taktisesti SDP:tä äänestäneiden inhokkipuolue – eli puolue, jota vastaan äänestyskäyttäytymisellä pyrittiin pelaamaan, oli useimmiten perussuomalaiset. Nytkin tätä ehkä tässä näkyy? Perussuomalaiset ovat saaneet hyvin koneensa käyntiin ja heidän ehdokkaansa puhemies Jussi Halla-aho on ollut hyvin ja laajasti näkyvissä. Halla-aho erottuu muista ehdokkaista ja voisi sanoa, että ei jarruttele ja peesaile vaan on oma analyyttinen oma itsensä. PS:n kannattajat asemoituvat nyt Halla-ahon taakse ja se on myös herättänyt vihervasemmiston. Nyt perussuomalaisia kannattavista jo 69 prosenttia äänestäisi Halla-ahoa, kun marraskuussa luku oli vielä vain 54 prosenttia. Toiselle kierrokselle pitäisi siis heidän saada joku muu kuin Stubb-Halla-aho kaksikko ja tässä katse näyttää nyt sitten kuitenkin kääntyvän kolmannen kerran Haaviston suuntaan? Urpilaiselle annettiin oma etsikkoaikansa, mutta sitä ei demariehdokas näytä pystyneen hyödyntämään ja nyt toiselle kierrokselle pystyvää ehdokasta haetaan taktisella äänestämisellä muista puolueista. HS kertoo, että ”Haavisto on saanut lisää kannattajia Sdp:tä äänestäviltä. Haavistoa äänestäisi 38 prosenttia Sdp:n äänestäjistä. Marraskuussa määrä oli 29 prosenttia”.
SDP on siis saamassa maistaa nyt Marinin omaa lääkettä?
HS:n tuoreimman presidentinvaaligallupin mukaan Stubb kuitenkin ”voittaisi kaikki kuusi vastustajaansa toisella kierroksella. Tiukinta olisi Pekka Haavistoa vastaan. Stubb saisi 55 prosenttia ja Haavisto 43 prosenttia. Tilanne oli jokseenkin sama marraskuussa”. Ja tässä siis piilee se innostaja kääntää taktisen äänestämisen katse nyt takaisin Haavistoon.
Keskusta-oikeistolaisten ehdokkaiden joukoissa muutokset pieniä. Halla-aho petraa kannatustaan +3%-yksiköllä nyt 13 prosenttiin. Keskustan Olli Rehn kannattelee tuttuja lukemiaan kympin hujakoissa. Nyt Rehnin luku 9 prosenttia missä miinusta kuukauden takaiseen prosenttiyksikkö. Sitoutumattomien Mika Aaltolan kannatus puolittuu lokakuulta nyt 4 prosenttiin ja Kristillisdemokraattien Sari Essayah jää kahden prosentin kannatukseen ja Liike Nyt-puolueen Hjallis Harkimon vain yhden prosentin kannatukseen. Ja gallup-kärjen Stubbin tilanne on pysynyt varsin muuttumattomana edellisestä mittauksesta. Stubbia äänestäisi nyt avauskierroksella 22 prosenttia suomalaisista eli lähes joka neljäs äänestäjä.

Repäisy HS.fi sivustolta. Tuorein gallup kertoo nyt kisan kulminoituvan muutamaan mielenkiintoiseen asetelmaan ja kysymykseen.
Asetelmat alkavat siis pikkuhiljaa selkenemään. HS kertookin, että…
”Valtaenemmistö 89 prosenttia arvelee, että luultavasti äänestää presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella nyt valitsemaansa ehdokasta.”
Tutkimuksen Helsingin Sanomille toteutti Verian 20.–21.12.2023 ja virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 2,6%-yksikköä suuntaansa. Kyselyyn vastasi lähes 1 400 ihmistä.