Suomi vältti talouden tarkkailuluokan – ainakin toistaiseksi

Kynästä, sunnuntaina 22.05.2016

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla jäsenmaidensa taloudenpidon ns. maakohtaiset suositukset. Komissio epäilee meidän maamme toimien riittävyyttä taloutemme kuntoon saattamiseksi ja suosittaakin lisätoimia talouden tasapainottamiseksi. Maamme julkinen velka on kasvanut rajusti pian jo kymmenen vuoden ajan ja komission arvioiden mukaan on olemassa suuri riski, että emme jatkossa täytä vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteita. Vältimme siis rimaa hipoen talouden tarkkailuluokan emmekä joutuneet samaan penkkiin mm. sellaisten maiden kanssa kuin Espanja, Kroatia, Portugali ja Kreikka.

Jo viime vuonna jäimme käytännössä luokalle. Vältimme vain ns. lupaamalla ja puhumalla liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisen. Komissio vaati vuosi sitten meiltä ennaltaehkäisyä, ettei taloustilanteemme pahene. Keinoiksi esitettiin lisäsopeutusta, eläkeuudistuksen hyväksymistä, työllistymisen helpottamista sekä vähittäiskaupan kilpailun lisäämistä isojen rakenteellisten uudistusten lisäksi. Uusi hallitus lupasikin ohjelmassaan tarttua ongelmiin ja onneksi teoista on nyt ryhdytty myös toimiin ja monet suositukset on toteutettu. Mutta huolestuttavasti näyttää siltä, että taloutemme ulkopuolisten valvojien usko päätöksentekokykyymme on edelleen hieman koetuksella.

Tuoreimman raportin mukaan nimittäin esimerkiksi toimenpiteitä, joita tarvitaan keskipitkän aikavälin budjettitavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä, ei ole riittävissä määrin eritelty. Lisätoimia tarvitaan, jotta tavoitteet voidaan täyttää tänä ja ensi vuonna. Vanha sanonta kertookin, että piru asuu yksityiskohdissa. Komissio pitääkin keskeisenä hallinnollisten uudistusten ripeää toteutusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuuden parantamista. Suurten uudistusten päälinjat onkin jo päätetty, mutta monet yksityiskohdat ovat todentotta edelleen avoinna ja tämän myös komissio on laittanut merkille. Raportissa huomautetaan, että mm. SOTE-uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä avoinna ja tämän myötä sen toteuttamisen kunnianhimoinen aikataulu, vuoden 2019 alku, voi osoittautua haasteelliseksi.

Sama koskee yhteiskuntasopimusneuvotteluja eli ratkaisuja maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Taloutemme kannalta keskeisimmäksi asiaksi komissio nostaa juuri työmarkkinoiden uudistamisen. Avoinna oleva tilanne huolestuttaa valvojia ja komissio suosittaakin maamme hallitusta varmistamaan, että esimerkiksi paikallinen sopiminen toteutuisi. Maamme niin sanottu palkkajäykkyys nouseekin esille ja usein ollaan tilanteessa, että palkat eivät jousta yrityksen taloustilanteen mukaan ja pahimmillaan tämä johtaa konkursseihin ja työn loppumiseen kokonaan. Kysymys kuuluukin, että olisiko parempi, että työtä olisi hieman vähemmän kuin ei lainkaan. Ratkaisuksi suositetaan palkoista sopimiseen vientiteollisuuteen perustuvaa tai nojavaa mallia ja tämän rinnalla tarvitaan myös lisätoimia aktiiviseen työllisyystoimintaan.

Vaikka taloudessa onkin jo nähtävissä orastavaa kasvua niin pelkkä talouskasvu ei tilannettamme siis korjaa. Meidän tulee pyrkiä komission mukaan 0,5% fiskaaliseen sopeuttamiseen suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ensi vuonna 0,6% sopeutukseen. Jos kasvu lähtisi paremmin vetämään ja verotulot kasvaisivat nyt odotettua enemmän, niin ne suositetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen.

Turhaa byrokratiaa ja sääntelyä on hallituksen ensimmäisen toimintavuoden aikana purettu jo enemmän kuin koskaan. Tällä tiellä suositellaan jatkamaan myös tulevaisuudessa pyrkimyksenä mm. kilpailun lisääminen palveluissa, erityisesti vähittäiskaupassa. Tarvitsemme maahamme lisää investointeja ja työpaikkoja. Työpaikat syntyvät nopeimmin ja parhaiten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja tätä komissio suosittaa kannustamaan mm. vähentämällä hallinnon ja sääntelyn taakkaa.

Olemme oikealla tiellä ja toivottavasti kipeät ja vaikeatkin päätökset lopulta raivaavat osaltaan tietä kasvulle ja työpaikoille. Vain työllä Suomi nousee ja hyvät ja laadukkaat peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle jatkossakin.

Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kommentit