Puolustusvoimien rakenneuudistus linjattiin jo edellisen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana Puolustusvoimien esityksestä ja vahvistettiin vuonna 2009 parlamentaarisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa kaikkien maamme puolueiden kesken. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä ennen muuta pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Rakenteita oltaisiin siis uudistettu joka tapauksessa. Mutta nyt talouskriisi loi uudistukselle lisää vaikeuskerrointa ja myös aitoa huolta maamme uskottavasta puolustuksesta.
Ensi vuoden alussa rakenneuudistus on saatu loppuun. Sen tavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020 -luvulle. Kulmakivet ovat tutut ja perinteiset nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen koko maan puolustamisesta lähtien, yleinen asevelvollisuus sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta.
Puolustusvoimauudistuksen valmistelu ja toimeenpano etenevät suunnitelman mukaisesti. Uudelleenjärjestelyt tulevat voimaan koko laajuudessaan 1.1.2015. Hyvä on huomioida, että senkin jälkeen nyt luotavat 230 000 sotilaan Puolustusvoimatkin, reserviläisarmeija, on edelleen eurooppalaisessa vertailussa kooltaan suuri. Itse asiassa suurempia asevoimia löytyy vain hyvin harvoista maista.
Oma haasteensa on sitten ajanmukainen kalusto. Kalustohankinnat ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnan Puolustusvoimille asettamat tehtävät kyetään toteuttamaan. Ei ole liioiteltua puhua jopa puolustusmateriaalin massavanhentumisesta. Uusimisikään ovat tulossa niin Hornetit kuin sadat Pasit ja telakuorma-autot, Pohjanmaa-miinalaiva, tuhannet viestijärjestelmät ja kevyet kertasingot ja kymmenet tuhannet rynnäkkökiväärit. Maavoimien esikunnan prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatin mukaan jos tilalle ei pystytä hankkimaan korvaavaa suorituskykyä, maamme alueellinen puolustusjärjestelmämme sortuu. Näin joukomme eivät olisi enää suorituskykyisiä tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Puolustusvoimien säästöt on nyt tehty. Liiankin kanssa. Lisäsäästöjä emme voi puolustusvoimiin tehdä emmekä hyväksyä. Se on kaikkien hyvä tunnustaa ja tietää. Kokoomus onkin linjannut, että puolustusmäärärahojen tulee nostaa nykyisestä 1,2 prosentista 1,5 bruttokansantuotteesta. Se on hyvin lähellä sitä, mitä puolustusvoimat on itsekin esittänyt. Puolustusvoimien oman arvion mukaan lisärahoitustarve materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Nyt kysytään kenelle maanpuolustus on tärkeää ja ketkä tähän sitoutuvat.
Erittäin merkittävässä roolissa tulee tulevaisuudessakin olemaan edelleen osaava ja tehtäväänsä sitoutunut reserviläisjoukko. On tärkeää, että pystymme pian palauttamaan kertausharjoitusmäärät aiemmalle tasolle. Säästöjen takia meillä on tällä hetkellä merkittävästi kertausharjoitusvelkaa. Ensi vuoden alusta tavoitteellinen kertausharjoitettavien joukko on noin 18 000 vuosittain. Vuonna 2015 otetaan maavoimissa käyttöön myös uudistettu taistelutapa ja se luo myös lisäkoulutus tarvetta.
Tilanne Euroopassakin on muuttunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten osa oli valmis julistamaan perinteisen sodanuhan kadonneen Euroopasta. Georgian ja nyt Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että näin ei ole. Voimapolitiikka on tehnyt Venäjän keinovalikoimaan näyttävän paluun. Uudet uhat eivät ole poistaneet vanhoja, vaan ovat nousseet niiden rinnalle. Omaa puolustustamme suunnitellessa joudumme varautumaan yhtä lailla kyberiskuihin kuin traditionaalisempiin keinoihinkin.
Perinteisistä vahvuuksistamme yksi on kuitenkin ylitse muiden: maanpuolustustahto on suomalaisilla korkea maailman muutoksesta huolimatta. Me haluamme, että tuo valttikortti on käytössämme myös jatkossa.
Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja sen tärkein puolustaja on jatkossakin aina Suomen kansa.
….
Kello 22.50 ja päivä alkaa kääntyä yöhön. Onneksi vielä hetki mennään silti kohti entistä valoisampia öitä. Tänään tehty töitä jo tulevan eduskuntavaalikampanja parissa. Nuorisotiimin vetovastuuta ovat ottamassa mm. Derya Özgün, Miika Huhtinen ja Carla Ojala ja myös kampanjan johtoryhmä sai tänään muutaman uuden riihimäkeläisen mukaan. Ja yksi hämeenlinnalainen ja yksi hyvä tapaaminenkin tämän ja hieman muunkin tulevan suhteen. Antoisa päivä siis ja askelmerkkejä kuntoon.
Mutta mahtui päivään monenlaista muutakin. Riihimäellä hieman seutukuntammekin asioita eteenpäin ja valmistelin myös Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kokoomuslaisten valtuutettujen yhteistapaamista elokuulle. Aiheena silloin seutukuntamme tulevaisuus ja palvelut.
Kiitokset myös palautteesta liittyen eiliseen Kriisinhallinta-kirjoitukseeni ja Kriha-veteraaniohjelmatyöhön. Ja muutama jo kyseli myös tuon Vaikeasti Korvattava ry:n tukijäseneksi pääsyä. Kannatusjäsenmaksu on 10 euroa ja sen voi maksaa: Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry Tilinumeromme: FI38 5740 92200851 74 Teksti kenttään: Nimesi ja yhteystietosi. Aiheesta siis enemmän eilisessä blogissani. Ja liittykää mukaan auttamaan ja tukemaan.
Ja annan myös tukeni kollegani Kimmo Sasin aloitteelle, että hallitus pohtisi muuttuneen tilanteen takia pitäisikö maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen kuuluminen arvioida uudelleen. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että maamiinat ovat meidän kaltaiselle maalle hyvä ja edullinen turva. Ja myös turvallinen oikein käytettyinä.
Maaminoista luopuminenhan oli edellisen presidentin Tarja Halosen yksi kärkihanke ja tehtävä. Aikanaan kokoomus luopumista vastusti, mutta silloin juna eteni. Ratkaisu siis tehtiin pääministeri Matti Vanhasen aikana vuonna 2004 Keskusta, SDP:n ja RKP:n johdolla. Ulkoministerinä oli silloinkin SDP:n Erkki Tuomioja (SDP) ja puolustusministerinä keskustan Seppo Kääriäinen. Sen jälkeen prosessi eteni vajaassa kymmenessä vuodessa loppuun. Mutta se siitä. Nyt virhe on syytä korjata.
Ottawan sopimus siis kieltää jalkaväkimiinojen käytön, mutta myös valmistuksen, varastoinnin sekä myynnin. Meidän osalta sopimus tulee voimaan niin, että maamme tulee tuhota varastoissa ollevat noin miljoona jalkaväkimiinaa 2015 vuoden loppuun mennessä. Varastoissa on edelleen noin puolet tästä määrästä ja se loisi hyvän perustan jatkolle. Ja niin kuin Kimmokin esityksessään totesi niin fakta on sekin, että Venäjä ja USA:kin ovat sopimuksen ulkopuoella. Ja sopimuksesta voimme irrottautua vain yksipuolisella ilmoituksella. Sen aika olisi nyt. Tilanne on muuttunut.
Mutta huomenna sitten ylioppilaiden juhlaa ja aamusta jakamaan myös jälleen Lopen Kirkonkylän Koulun Kunnon Kaveri -palkinto. Hieno päivä tulossa.