Se ei ollut aprillipäivän juttu.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus kertoi eilen huhtikuun ensimmäisenä päivänä, että maamme kasvattaa puolustusmäärärahat 3 prosenttiyksikköön bruttokansantuoteesta tulevien vuosien aikana. Yhden prosenttiyksikön korotus tarkoittaa noin 3 miljardin euron vuosittaista lisäystä puolustusmäärärahoihin. Samalla käynnistetään välittömästi massiivinen koko luokaltaan jopa F35-hankkeen ja Laivue 2020 -hankeen suuruinen maavoimien kehittämishanke. Tämä panostus oli eilisen ylivoimaisesti merkittävin uutinen maamme uskottavan puolustuksen kannalta. Tämä lisämääräraha ja lisäpanostus tulee tarkoittamaan merkittävää uudistamista niin maavoimiemme kovaan rautaan kuin myös harjoitteluun ja koulutukseen.
Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Puolustusmäärärahojen korottaminen tarkoittaa sitä, että puolustuksen rahoitusta tulemme lisäämään nyt kevään 2025 kehyspäätöksessä noin 3,7 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Ja tämä tarkoittaa, että annamme puolustusmateriaalihankintoihin uusia tilausvaltuuksia, joilla Puolustusvoimat voi käynnistää etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Tämä tarkoittaa tilauksia niin Patrialle ja Nammollekin, mutta myös isoja tilauksia Sakolle uusien rynnäkkökivääreittemme hankkimiseksi.
Toinen iso ja välttämätön päätös oli eilen julkikerrottu tieto siitä, että tulemme nyt irtaantumaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Päätös on merkittävä ja signaalivaikutuksiltaan korvaamaton. Viesti on Venäjälle selvä: Maamme pitkää itärajaa tulemme puolustamaan kaikin mahdollisin keinoin.
Jalkaväkimiinat eivät ole ihmeratkaisu, mutta ne parantavat maamme turvallisuutta. Mahdollinen vihollinen ei voi enää luottaa siihen, että se ei maahamme tunkeutuessaan törmäisi jalkaväkimiinoihin. Maamme, mutta myös koko Euroopan ja maailmankin turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän toimien myötä. Arvaamaton ja aggressiivinen itänaapurimme muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen uhan ja tämä edellyttää meiltä nyt lisätoimia. Vahvistamme siis omaa puolustustamme uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti.
Eilen pääministeri Petteri Orpon kertoman periaatepäätöksen mukaisesti käynnistämme nyt toimet jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen ns. Ottawan sopimus irtisanomiseksi. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous (TP-UTVA) linjasi asiasta eilen huhtikuun ensimmäisenä päivänä 2025. Jalkaväkimiinat täydentävät muuttuneessa tilanteessa Puolustusvoimien suorituskykyjä ja vahvistavat Suomen maanpuolustuskykyä ja turvallisuutta. Suomi sitoutuu jatkossakin Ottawan sopimuksen humanitaarisiin päämääriin.
Pääministeri Petteri Orpo totesi eilen, että…
”Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Ottawan sopimuksen irtisanominen antaa meille mahdollisuuden varautua entistäkin monipuolisemmin turvallisuusympäristön muutoksiin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi”.
Maamme on ollut Ottawan sopimuksen osapuoli vuodesta 2012, mutta sen jälkeen turvallisuusympäristömme on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Kokoomus linjasi jo vuonna 2014, että meidän tulee irtaantua Venäjän aggressioiden johdosta Ottawan sopimuksesta. Nyt lopulta onneksi asia sai riittävän tuen poliittisilta puolueilta. Pitää muistaa, että valloitus- ja hyökkäyssotaa nyt Euroopassa käyvä Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli ja se käyttää jalkaväkimiinoja hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan. Naton jäsenenä Suomi puolustaa myös liittokunnan Venäjän vastaista rajaa.
Eilen julkaistu ja tehty jallituksen linjaus perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun. Puolustushallinnon näkemyksen mukaan jalkaväkimiinat soveltuvat hyvin Suomen puolustamiseen. Jalkaväkimiinojen avulla hyökkääjän etenemistä pystytään hidastamaan ja vähentämään puolustustaistelussa omia tappioita. Ukrainan sota on osoittanut myös sen, että Venäjä toimii sodissaan tavalla, missä puolustaja tarvitsee myös jalkaväkimiinojen tuoman turvan puolustautumiseen. Jalkaväkimiinat ovat teknisesti yksinkertaisia ja soveltuvat sen takia hyvin asevelvollisuusjärjestelmässä koulutettaviksi ja käytettäviksi. Lisäksi niitä on mahdollista tuottaa tarvittaessa nopeasti suuria määriä kotimaassa. Ja kuten Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet niin ns. miinakauhu toimii 2020-luvunkin maailmassa hyvin ja tehokkaasti.
Haluan nyt vielä alleviivata täälläkin, että puolustusvoimat ei asenna – eikä tule asentamaan – miinoja normaalioloissa. Itärajaamme ei siis tulla ns. varmuuden vuoksi ja etukäteen miinoittamaan. Olemme jatkossakin sitoutuneita myös kansainvälisiin velvoitteisiin miinojen vastuullisesta käytöstä ja globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Tästä esimerkkinä on Suomen osallistuminen Liettuan johtamaan Ukrainan miinanraivauskoalitioon.
Nyt tehty päätös Ottawan sopimuksen irtisanominen edellyttää vielä hallituksen esitystä, joka valmistellaan ulkoministeriön johdolla. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Suomi on informoinut linjauksesta tärkeimpiä kumppanimaitaan ja muita keskeisiä toimijoita.
Ollo´s huoleton poikas valveil on!
kello 6.30 ja uusi aamu. Tänään aikaisin jo liikkeellä.
…
Kello 19.53 ja kotona jälleen. Tänään kampanjointia ja tuhti työpäivä ja iltaan taas vielä kampanjointia. Siitä on nyt nämä huhtikuun kaksi ensimmäistä viikkoa tehty. Tänään siis jo seiskan jälkeen Lopen
Nesteen Huoltoasemaparlamenttiin ja sieltä sitten Lahden kuukausimarkkinoille vielä ennen eduskunnan töitä. Eduskunnassa tänään välikysymys käsittelyssä ja hallituksen luottamuksesta sitten äänestämme loppuviikosta. Aika selväksi tänään kävi, että välikysymys oli puhdasta kuntavaalikampanjointia eikä vasemmisto-oppositiolla ollut aidosti mitään vaihtoehtoa esitellä ei soteen eikä myöskään talouden tasapainottamiseen.
Illalla vielä sitten Riihimäellä Jukka Mursulan ja Jarkko Stråhlen turvallisuusillassa keskustelemassa maamme kokonaisturvallisuudesta eli arjen turvallisuudesta aina siihen kovaan maanpuolustukseen asti. Erittäin onnistunut ilta ja hyvää keskustelua. Ja kotimatkalla vielä vaihdoin päälle pelivehkeet ja menin Susa Lehtisen SusaSäbään pelaamaan Läyliäisten ässikselle.