Maamme valtion velka paisuu ensi vuonna ennätyslukemiin. Ensi vuonna valtion velka nousee valtion talousarvioehdotuksen mukaan jo 135 miljardiin. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus on kasvattamassakin maamme velkamäärän kaudellaan noin 100 miljardista vähintään 150 miljardiin. Julkinen velka siis kasvaisi tällä vaalikaudella yli 50 miljadilla ja velkasuhde suhteessa BKT:hen nousee noin 60%:sta yli 80 prosenttiin. Sillä muuten on merkitystä. Jos valtionvelkojen korot yksin lähtisivät edes pieneen nousuun niin yksinkertainen päässälasku paljastaa, että jo 1%-yksikön koronnousu söisi yksin korkomenoihin 1,5 miljardia euroa nykyistä enemmän joka ikinen vuosi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen hallituksen budjettiriihessä. Kuva: Valtioneuvoston kuvapalvelu
Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma on kaiken kaikkiaan 64,2 miljardia euroa. Tulopuoli kuitenkin tässä vain noin 53,4 miljardia euroa eli velalla rahoitetaan yksin ensi vuonna taas noin 10,8 miljardia arkea. Syömävelkaa siis otetaan ennätyspaljon.
Marinin hallitus totesikin omassa tiedotteessaan 16.9.2020:
”Julkisen talouden alijäämä syvenee ja julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun.”
Suomen työnverotuksen annetaan ensi vuonna myös kiristyä. Työnteon kannustimet siis heikkenevät entisestään. Talousarvio kiristänee työnteon verotusta ensi vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla. Merkille pantaa on muuten se, että ensi vuonna samaan aikaan, kun Suomen vasemmistohallitus kiristää verotusta ja myös työnverotusta Ruotsin hallitus on päättänyt keventää työnteon verotusta noin 1,3 miljardilla eurolla. Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf kuvasi päätöstä, että luvassa on ”historiallinen veronalennus historiallisena aikana”.
Ruotsin hallitus siis panostaa veronalennuksiin ja myös investointeihin ensi vuonna vajaat 10 miljardia. Ja huomionarvoinen kohta tulee tässä: Ja tästä huolimatta Ruotsin velkasuhde laskee 42 prosenttiin. Meillä pääministeri Marinin ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen johdolla maamme velkasuhde nousee ensi vuonna jo noin 73-74% ja loppua ei.
Lehtileike Mika Ihamuotilan twitteristä.
Ruotsi siis elvyttää talouttaan niin, että kilpailukyky säilyy ja jopa vahvistuu. Ei ole vaikea arvata kumpi pohjoismaista selviää tilanteesta paremmin. Meillä on nyt mustapekka kädessä.
Tulemme esittämään kokoomuslaisen vaihtoehdon vasemmistopoltiikalle. Niin kuin aiemminkin olen todennut, niin tämän Marinin vasemmistolaisen talouspolitiikan lasku tulee olemaan suuri keskituloisen palkansaajan kukkarossa. Olisikin mielenkiintoista saada laskelma siitä miten verot tulevat nousemaan tällä politiikalla esimerkiksi 5-10 vuoden aikajänteellä ja kuinka monta sataa euroa vähemmän työntekijälle jää tämän politiikan myötä kuukausipalkastaan käteen vuosikymmenen loppupuolella. Joka tapauksessa se on satoja euroja vähemmän kuin nyt.
Me uskomme kokoomuksessa, että vain työtä tekemällä tämä maa selviää. Meidän vaihtoehto tulee lähtemään hieman samoista perusperiaatteista mitä myös Ruotsissa käytetään. Työnverotusta keventäisimme merkittävästi ja myös eläkeläisten verotusta. Kasvua ruokkien siis kotimarkkinoilla.
…
Kello 18.32 ja eduskunnan ”hytissä” vielä. Salissa tänään keskusteluissa vesien yksityistämistä vastustava kansalaisaloite. Annoin sille täyden tuen ja nostin samalla esille myös sähköverkon tilanteen ja myös maan alla olevien malmienkin omistuksen. Niin ja vielä lopuksi myös huoleni siitä, että voiko laajakaistojen valokuituverkkommekin tulevaisuudessa siirtyä vaikkapa kiinalaisomistukseen? Näitä pitäisi nyt muuten kaikkia selvittää huolella ja etukäteen.
Eduskunnassa tänään puhutti kyselytunnilla mikäpäs muu kuin valtion talousarvio. Tänään paljastui, että Marinin hallitus on antanut julkisuuteen ”omia” arvioitaan työllisyystoimipäätöksistään ja puhunut yli 30 000 lisätyöllisestä. Totuus kuitenkin paljastui, kun VM:n ekonomisti Olli Kärkkäinen julkaisi twiitin ja kertoi, että todellisuudessa Valtiovarainministeriö on voinut osoittaa laskelmat vain noin 14-16 000 lisätyöllisen saamiseksi hallituksen esittelemillä toimilla. Sellaista mielikuvapolitikointia.
Ja tämä osaltaan sitten pakotti meidät lisätoimiin. Jätämme huomenna puheenjohtajamme Petteri Orpon johdolla välikysymyksen Marinin hallituksen työllisyystoimista tai oikeastaan niistä puuttuvista työllisyystoimista. Aiheeseen palataan siis huomenna ja ensi viikolla vielä laajemmin.