Suomi järjestykseen
Saksalaislehti Bildt julkaisi 25.10.2021 artikkelin otsikolla: ”Ruotsi on Euroopan vaarallisin maa”. Ruotsissa juttua kavahdettiin, mutta arki kertoo sen olevan totta. Väistynyt pääministeri Stefan Löfven (sd.) jätti perintönään seuraajalleen Euroopan väkivaltaisimmaksi muuttuneen maan. Kansankoti – lintukoto – muuttui vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa maaksi, jossa on Euroopan eniten kuolemaan johtaneita ammuskeluja. Itseasiassa muualla Euroopassa ampumiskuolemat ovat vähentyneet ja kysyä pitääkin missä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on näin pahasti epäonnistunut?
Saksan luetuin päivälehti kirjoitti, että ”entinen pohjoismainen mallimaa on vuodesta 2005 alkaen muuttunut todelliseksi painajaiseksi”. Ruotsin ongelmaksi onkin muodostunut jengirikollisuus nimenomaan Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöissä. Ammuskelusta on tullut arkipäivää ja teloitustyyppisiä ampumisia on uutisoitu aivan viime aikoinakin.
Meillä Suomessa on nyt nähtävissä merkkejä vastaavasta kehityksestä. Alaikäisten katuväkivalta ja jengiytyminen ovat otsikoissa yhä useammin. Helsingin Sanomat kertoi jo vuosi sitten 10.11.2020, että yksin Helsingin keskustassa liikkuu 100-150 mahdollisesti vaarallista nuorta. Heistä monet eivät kaihda edes teräaseeseen tarttumista.
Olemmeko me samalla Ruotsin tiellä?
HelsinkiMission väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka vastasi 15.9.2021 Uutisaamussa, että ”Ei me olla enää tiellä, vaan me ollaan jo siellä – enää ennaltaehkäisevät toimet eivät toimi siinä suhteessa, nyt tarvitaan muita keinoja”. Ja samaa huolta on pitänyt esillä myös mm. Helsingin rikospoliisin uusi päällikkö Markku Heinikari. Heinikari totesi, että pääkaupunkiseudun katujengitilanne on erittäin huolestuttava ja eskaloitunut nimenomaan kuluvan syksyn aikana. Ulkomaalaistaustaisten katujengien väkivallanteot ovat yleistyneet ja myös sivulliset ovat joutuneet vaaraan ja jopa kohteiksi.
Asiantuntijat ovat hyvin yksituumaisia. Nykyiset toimenpiteet jengiytymisen ehkäisemiseksi eivät ole riittäviä. Tarvitaan laajasti erilaisia keinoja, mutta nyt ei enää pelkät ennaltaehkäisevät keinot riitä. Ratkaisuksi tai pahenevan kierteen katkaisemiseksi on ehdotettu mm. rikosprosessien joutuisuutta ja oikeanlaista lainsäädäntöä. Väkivallan ja koston ketjut pitää saada katkaistua ja siihen tarvitaan myös poliiseja ja myös riittävät oikeudet ja keinot puuttua.
Siksi ihmettelekin, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus tyrmäsi, esimerkiksi kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen (kok) lakialoitteen missä esitettiin, että luvattomiin ampuma-aseisiin yleisillä paikoilla puututtaisiin nykyistä tiukemmin. Nykylainsäädännön mukaan tällaisesta selviää usein pelkin sakoin. Muutosesitys ei saanut tukea maamme hallitukselta ja se hylättiin.
Nyt ei olisi aikaa hylätä yhtään esitystä. On arvioitu, että aikaa korjata kehityksen suunta on Suomessakin vain muutamia vuosia.
Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornberg totesi Financial Timessa jo vuosi sitten, että Ruotsissa koko demokratia voi olla uhattuna, jos jengiväkivaltaan ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymiseen eri puututa ajoissa. Nyt voi hyvin todeta, että eikö meillä olisi nyt jo aika puuttua?
Kaikkien puolueiden tulisia nyt tunnistaa ja tunnustaa nämä ongelmat Suomessa. Näin toimi muuten sosialidemokraatit Tanskassa, mutta eivät Ruotsissa. Löfven tullaankin muistamaan Ruotsin pääministerinä, jonka vallassaoloaikana maa muuttui Euroopan väkivaltaisimmaksi maaksi. Mikä on Suomen kohtalo Marinin vallassaoloaikana?
Arjen turvallisuus, jengiväkivalta ja rikollisuus nousevat niin Ruotsissa kuin meilläkin tulevien vaalien suurimmiksi vaalikysymyksiksi. Ja silloin on aika laittaa Suomi järjestykseen.
Timo Heinonen
kansanedustaja
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen (kok)