Euroopan ja jopa koko maailman turvallisuustilanteesta on puhuttu viime vuosina enemmän kuin lähes miesmuistiin. Tilanne onkin muuttunut dramaattisesti mm. Arabi-kevään jälkiseurauksena ja myös Venäjän voimapolitiikan palattua. Jännitteitä on eri puolilla maailmaa ja myös suoria konflikteja ja sotiakin. Eurooppakaan ei ole jäänyt näiden tapahtumien ulkopuolelle ja useampi EU-maa on joutunut jopa suorien terroristihyökkäysten kohteiksi. Jännitteitä on myös Itämerellä ja myös Venäjän ja eri EU-maiden välillä.
Enemmistölle EU-maista turvatakuut antaa jatkossakin Nato. Muutama EU-maa ei kuitenkaan ole Natomaa ja meidän tilanne onkin ongelmaisempi. Kaikki kuitenkin ovat tunnustaneet sen tosiasian, että yksin emme selviäisi ulkopuolisesta hyökkäyksestä ja myös terrorisminvastaisessa taistelussa tarvitsemme yhteistyötä ja muiden apua.
Nato-jäsenyydelle ei Suomessa ole kansan enemmistön kannatusta. Ruotsissa tilanne on nopeasti muuttunut ja on mahdollista, että Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä nopeastikin. Tällaisessakin tilanteessa meidän tulee tulla toimeen ja suunnitella omat ratkaisumme niin, että toisen itsenäisen maan itsenäiset päätökset eivät sekoita meidän turvallisuustilannetta tai asemaamme.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitkään pitänyt esillä EU:n roolia turvallisuuspolitiikassa. Tätä kehitystä ovat tukeneet 90-luvulla tehty Lissabonin sopimus solidaarisuus- ja avunantolausekkeiden. Niiden toimivuutta on nyt myös jouduttu testaamaan Ranskan terrori-iskujen jälkeen. Myös lainsäädäntöämme on päivitetty aikanaan sovitun ja lupaamme ja saamiemme lupausten mukaisiksi. Myös muut EU-maat ovat tehneet näitä ratkaisuja vahvistaaksemme yhteistä Eurooppaamme erilaisten uhkien edessä.
Olemme ilmaisseet myös haluamme kehittää EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka edelleen. Ranskan tapaan olemme esittäneet myös halumme myös tiivistää EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä antoi tästä kehityssuunnasta yhteisen yhteisen julkilausuman Ranskan presidentti François Hollanden sekä pääministeri Manuel Vallsin kanssa Pariisissa. Sipilä totesi, että ”toivomme Ranskan kanssa, että EU-mailla on poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen.”
Sipilän toiveiden mukaan asiassa edetään nopealla aikataululla. Suunnitelma on, että jo tämän kuun Eurooppa-neuvoston ja Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä olisi mahdollisuus tehdä ratkaisuja yhteistyön kehittämiselle. Yhteistyö olisi tärkeää erityisesti meriturvallisuuden alalla, hybridiuhkiin vastaamisessa sekä harjoitusten osalta. Sipilän linjaukset ovat tervetulleita ja maamme edunmukaisia. Ne osaltaan osoittavat, että tässä Nato-yhteistyön syventämisessä keskusta on vahvasti mukana vaikka keskustan riveistä aika-ajoin annetaankin ymmärtää, että he eivät tässä ole etunojassa. Ovat. Ja hyvä niin.
Tänään eduskunnassa lyhyempi päivä ja perjantain tavan mukaan ensin meillä valtiovarainvaliokunnan kokous ja sen jälkeen täysistunto. Tänään myös julkaistaan maamme turvallisuuspoliittinen selonteko. Palaan siihen kun asiakirja on julkaistu ja julkinen.
….
Kello 18.54 ja mökillä.
Viikko siis eduskuntatöiden osalta kasassa, mutta ohjelmaa tässä tällekin viikonlopulle ihan kiitettävästi. Valtiovarainvaliokunnassa saimme tänään valmiiksi toisen lisätalousarvion mietinnön ja näin asia saadaan vielä täysistunnosta läpi ennen juhannusta. Lisäämme määrärahoihin 455 miljoonan euroa, tuloarvioihin 222 miljoonan euroa ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 233 miljoonan euroa. Valtionnettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna tämän tiedon valossa edelleen noin 5,6 mrd. euroa. Valtion kokonaisvelan määrän arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan noin 106 mrd. euroa, mikä on noin 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suurimmat määrärahalisäykset tehdään pakon edessä maahanmuutosta aiheutuviin menoihin 230 miljoonaa euroa ja yhtälailla pakonsanelemana Terrafame Group Oy:n pääomittamiseen 144 miljoonaa euroa. Hieno lisäys sen sijaan on omais- ja perhehoidon kehittämiseen lisäpanostettava 49,3 miljoonaa euroa.
Euroalueen korkotasojen laskun myötä valtionvelan korkomenoarviota alennetaan nyt 56 miljoonalla eurolla ja muita muutoksia ovat muun muassa Senaatti-kiinteistöille annettava valtuus myydä kiinteistöjä yhteensä noin 41 miljoonaa eurolla ja eräitä yhtiöitä koskevia omistusrajoja alennetaan valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti.
Nostimme valiokunnassa esille huolemme uuden kemera-lain toimeenpanosta ja pidimme perusteltuna puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ehdotettua määrärahalisäystä. Vastaava määräraha jäi käyttämättä vuonna 2015 sähköisen hakumenettelyn ja maksatusjärjestelmän viivästymisen vuoksi. Korostimme valiokunnassamme, että kehyskaudelle 2017—2020 osoitettu 220 milj. euron rahoitus tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja tämä edellyttää myöntämisvaltuuden käyttämistä etupainotteisesti kehyskauden aikana. Lisäsimme näin ollen myöntämisvaltuutta 30 miljoonalla eurolla ja totesimme, että vastaava summa on vähennettävä vuosilta 2018—2020.
Pidimme välttämättömänä, että maa- ja metsätalousministeriö käynnistää nopealla aikataululla tarvittavien muutosten valmistelun kemera-lakiin ja siihen liittyvään asetukseen, jotta hakumenettely saadaan sujuvammaksi ja määrärahojen riittävyys varmistetaan. Näin keskeytetty hakemusmenettely voidaan avata hallitusti heti kun se on mahdollista.
Minulle ongelmaisin oli hallituksen esitys Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamisesta 144 milj. eurolla perusteltuna. Arvion mukaan kaivokseen liittyvät riskit ovat ajallisesti ja taloudellisesti parhaiten rajattavissa valmistautumalla kaivoksen hallittuun sulkemiseen. Valiokunnan mielestä hallituksen tulee vielä mahdollisuuksien mukaan harkita, onko vuoden loppuun saakka määritelty siirtymäkausi riittävän pitkä varmistamaan valtion edut sekä turvaamaan ympäristökysymysten tarkoituksenmukaisen hoidon. Itse en antanut tukea pohdinnoille missä Talvivaaran kaivoksen jatkamista edelleen pidettäisiin mahdollisena. Onneksi valiokuntamme pitikin lopulta tärkeänä, että kaivostoiminnan lopettamisen edellyttämän yksityiskohtaisemman sulkemissuunnitelman valmistelu sekä sulkemisen edellyttämän ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) laatiminen aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Sulkemisen edellyttämää ympäristölupaa tulee myös varautua hakemaan heti YVA-menettelyn valmistuttua.
Alleviivasimme sen, että kaivostoiminnan ylösajo ja kaupallinen toiminta voi jatkua vain, jos toimintaan kyetään hankkimaan yksityistä lisärahoitusta valtion kannalta kannattavin ehdoin. Muussa tapauksessa siis nyt tehty lopettamispäätös pitää. Keskusteluja yksityisten rahoittajien kanssa jatketaan aktiivisesti valtion kannalta edullisen lopputuloksen saamiseksi ja olimme kuitenkin erittäin huolestuneita kaivostoiminnan mahdollisen lopettamisen vaikutuksista Kainuun aluetalouteen ja työllisyyteen. Pidimmekin tärkeänä, että valtio varautuu riittävän aikaisessa vaiheessa kaivoksen mahdollisesta sulkemisesta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin.
Meidän on varauduttava arvaamattomiinkin turvallisuusympäristön muutoksiin.
Tänään julkistettiin myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selontekomme. Ulkoministeri Timo Soini totesi julkistamistilaisuudessa, että ”meidän on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiinkin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä”.
Tuore selonteko käykin nopeasti muuttunutta tilannetta laajasti läpi siinä arvioidaan maamme toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esitetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille. Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut niin kuin aiemminkin kirjoitin. Meidän ja koko Euroopan turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike. Keskeinen muutos koko Euroopan turvallisuudelle on myös Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa. Merkittävä muutos aiempiin selontekoihin olikin sen totiasian julkisanominen ääneen, että lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä myöskään meitä vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Se on kova kirjaus ja vakava uhka ja tosiasia.
Selonteossa linjataan, että haluamme jatkossakin vaikuttaa aktiivisesti turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, mutta varaudumme myös uhkiin. Tuemme EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä ja tähän kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen mm. hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.
Syvennämme edelleen yhteistyötämme muiden maiden kanssa. Kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema ja meidän ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Mutta etenemme yhteistyössä myös Yhdysvaltojen kanssa. Maittemme välistä yhteistyötä syvennetään monissa kansainvälisissä kysymyksissä ja Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan ovat jatkossakin olennaista meidän turvallisuuden ja koko Euroopan vakauden kannalta. Tämä kahdenvälinen, niin Ruotsin kuin USA:n kanssa, mutta myös monenkeskinen puolustusyhteistyö ovat tärkeä osa maamme puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä.
Samaan aikaan haluamme jatkaa myös dialogia Venäjän kanssa. Soini totesi hyvin, että on parempi vaikka hieman heikompi dialogi kuin kaksi huutavaa monologia. Venäjä-suhteissamme rakennamme yhteistyötä ja pidämme yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat kuitenkin meidänkin toiminnan perusta ja Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä –suhteiden paranemiselle. Valitettavasti näyttää siltä, että Venäjä ei ole muuttamassa voimapolitiikkaansa ja palauttamassa valtaamaansa Krimiä ja näin EU on pakotettu jatkamaan pakotteita maata kohtaan.
Nato on myös tärkeä kumppanimme vaikka olemmekin sotilasliittoon kuulumaton maa. Toteutamme jatkossakin laajaa kumppanuutta Naton kanssa ja meille on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Osallistumme jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistamme ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Tämä on myös tärkeä viesti siitä, että vääränlainen toiminta, painostus tai uhka voi johtaa nopeaakin muutokseen.
Selonteossa linjaamme myös kriisinhallinnan tulevaisuutta. Vahvistamme toimintaa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi ja jatkamme aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus arvioi osallistumisemme vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti.
Ehkä hieman uudenlainen painotus on siinäkin, että enää sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi täysin erottaa toisistaan. Selonteossa korostetaankin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä ja varaudumme hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja vahvistamme siinä vaadittavia suorituskykyjä.
Ensi viikolla käymme tästä eduskunnassa laajemman avoimen keskustelun täysistunnossa. Mielenkiintoinen keskustelu varmasti luvassa ja odotan erityisesti kokeneiden ulkopoliitikkojemme puheenvuoroja muuttuneessa tilanteessa.
Nyt kuitenkin taidan lämmittää saunan ja pestä päivän pölyt pois.