Veronmaksajien palkkaverovertailu:
Suomea riivaa kireä progressio – Ruotsikin verottaa selvästi kevyemmin
Irwinhän aikanaan jo lauloin, että ”Ette osaa muuta kuin verottaa”. Tälläkin vaalikaudella erilaisia veroja on kiristetty merkittävästi. Ja vaikka nyt ensi vuonna ei työnverotus kiristykään, niin isoin ongelma on ollut se, että samaan aikaan muita veroja mm. polttoaineveroa on kiristetty. Eli korotukset ovat tulleet aina ns. till eli kaiken vanhan verotuksen päälle. Kokonaisveroaste on hurja. Yhteen laskien voi sanoa, että nykyisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelman mukaan on tehty pitkälti yli 700 miljoonan euron korotukset eri verolajeihin.
Kuva: Eduskunta Hanne Salonen
Ja merkittävin ongelma tässä on todella korkein polttoaineen ja energiahintojen rinnalla juuri se, että palkkojen verotus on Suomessa kireää. Itseasiassa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot. Aika kuvaavaa on katsoa tilannetta esimerkiksi meillä ja Ruotsissa. Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on meillä peräti 5,6%-yksikköä korkeampi. Se on huiman suuri ero. Monessa tapauksessa jopa kuukauden ylimääräinen palkka siis Ruotsista päin ajatellen tai toisaalta Suomesta katsottuna yksi palkaton kuukausi vuodessa naapurimaahan verrattuna. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.
Ruotsissahan demarivetoinen hallitus on korona-aikanakin määrätietoisesti keventänyt työnverotusta. Siis haettu rohkeasti kasvua ja tuettu ostovoimaa vaikeimmalla hetkellä. Ja sehän on toiminut hyvin. Ja niin se muuten toimi viime kaudella Suomessakin. Silloin kokoomuslaisen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla kevennettiin työnverotusta peräti 1,5 miljardia euroa ja maahan muuten syntyi kasvua, talous elpyi ja kasvoi ja mikä tärkeintä maahan syntyi jopa 140 000 uutta työpaikkaa. Se oli kasvuhakuista politiikkaa ja dynaamista talouspolitiikkaa.
Tänä vuonna palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen. Jo viime vuonna Ruotsi leikkasi ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä.
Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021 paljastaa, että meillä palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 46 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 149 500 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,6 prosenttiyksikköön. Tässä hyvin siis näkyy se, että veroja meillä maksetaan todellakin maksukyvyn mukaan ja verotaakkaa kannetaan yhä isommin mitä suuremmat palkkatulot on.
Tietyllä tavalla tämä on varmasti hyvä, mutta olen Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan kanssa samaa mieltä, että ei maamme ”kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla eteenpäin pyrkimisen kannusteista on pidettävä huolta yhä digitalisoituneemmassa ympäristössä”.
Toisaalta meillä palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 29 900 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Keskitasoa eli siinäkin olisi edelleen keventämisen varaa. Tätä varten esitimmekin johdollani tehdyssä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työn- ja eläkkeiden verotuksen keventämistä 800 miljoonalla eurolla nimenomaan niin, että tästä -200 miljoonaa olisi kohdennettu työtulovähennystä korottamalla nimenomaan pienituloisille. Siellä jokainen käteen jäävä euro menee todellakin tarpeeseen ja arjessa selviämiseen, mutta myös tätä kautta kulutukseen ja tukee maamme sisäistä taloutta.
Meillä verotus kuitenkin kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Tämä siis myös iso ongelma ja tähänkin pitäisi uskaltaa puuttua ja me siis puutuimme tähänkin esityksellämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Ja kaiken tämän päälle meillä lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021 -selvityksessä vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Puolueissa on siis eroja ja myös hallituksessa. Tämä vasemmistohallitus on keskustan johdolla päättänyt verotuksen ja velanottamisen linja. Ja tiedän, että tämä linja tulee lopulta törmäämään seinään. Ja siinä vaiheessa tilanne on vakava ja vahingot myös.
….
Eduskuntaviikko takana. Kello 20.35 ja juuri serkunpojan 18-vuotissynttäreiltä kotiin. Pitkä ja tiukka oli viikko, mutta tästäkin selvittiin. Tänään budjetin käsittely jatkui viikon viimeisillä äänestyksillä ja myös viimeisten pääluokkien äänestyksillä. Ensi viikolle vielä pari istuntoa ja näyttää siltä, että koronatilanne vaatii myös istuntoja välipäiville ja heti alkuviikkoonkin. Mutta sitähän varten tätä tehdään.
Nyt viikonloppua kohden ja huomenna sitten kotiseuran Joulutorttukahvit Lopen Jokiniemen Shellillä. Tervetuloa!