EU-parlamentti päätti tänään äänestyksessään, että metsien hakkuita voidaan lisätä, kunhan hiilinielut eivät pienene. Metsienkäytön ilmastovaikutuksia linjaavan LULUCF-asetuspäätös oli meille tärkeä. Parlamentti äänesti siis nurin alkuperäisen esityksen mikä olisi ollut Suomelle ja maamme metsäteollisuudelle erittäin epäedullinen ja epäreilu.
Pohkaesitys olisi itseasiassa rangaisut meitä viime vuosien vähäisistä hakkuista. Esitys olisi tehnyt metsistä itseasiassa laskennallisen hiilidioksidin lähteen. Se olisi ollut juuri päinvastainen tosielämän tilanteen kanssa. Meillähän tällä hetkellä metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan vuositasolla.
Suurin kiistakapula asetuksessa oli siis juuri tämä metsien käyttöä koskeva vertailujakso. EU-komissio esitti aikajaksoa niin, että vuodesta 2020 alkaen metsien käyttöä kussakin jäsenmaassa verrattaisiin vuosien 1990–2009 tilanteeseen. EU-parlamentin ympäristövaliokunta puolestaan esitti aikaväliä 2000–2012.
EPP-ryhmä mihin siis EU:ssa Kokoomuskin kuuluu sain ratkaisuksi lopulta mallin missä ratkaisevaa onkin se miten paljon metsät kasvavat. Kun metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja näin hiilinielu siis säilyy tai jopa kasvaa niin hakkuitakin voidaan lisätä. Eli EPP:n muutosesityksen mukaan hakkuita voidaan jatkaa ja lisätä, kunhan metsien hiilinielut pysyvät ennallaan tai kasvavat vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi päätöksestä poistettiin maininta metsien käytön intensiteetistä. Nämä ratkaisut olivat siis maamme metsäteollisuuden kannalta elintärkeät.
EU pyrkii siis vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja tämä LULUCF-asetus määrittelee sen miten metsien kasvu ja hakkuut otetaan huomioon, kun lasketaan kunkin jäsenmaan hiilidioksidipäästöjä. Meille metsävaltaisena maana asialla on siis poikkeuksellisen suuri merkitys. Metsien hiilinielu sitoo vuosittain noin 10% Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä ja näin päästöjä voidaan vähentää myös kasvattamalla luonnon hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia. Yksinkertaistaen periaate on se, että jos metsiä siis hakataan enemmän kuin ne kasvavat ja näin hiilinielu pienenee niin silloin päästöjä pitää leikata muualta enemmän ja toisin päin. Eli kun meillä nyt metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan niin tämä voidaan ja pitää ottaa huomioon myös toiseen suuntaan niin kuin nyt EU-parlamentti äänestyksellä linjasi.
Aivan lopullisesti vääntöä ei vielä kuitenkaan voitettu sillä syksyllä EU-maiden ministerineuvosto muodostaa vielä kantansa asiaan. Lopullisesti kanta ratkeaa vasta siis ns. trilogineuvottelussa. Näin siis yhteensovitetaan nyt tehty parlamentin kanta sekä neuvoston ja komission kannat. Voi siis hyvin todeta, että tämänpäiväinen päätös oli erävoitto meidän hallitukselle. Tavoitteemme on nimittäin nostaa metsien vastuullista hakkuita nykytasosta merkittävästi.
….
Tänään eduskunnassa käytiin myös palautekeskustelu valtioneuvoston selonteosta kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta. Tulevaisuus juttuja siis tämä päivä. Ja mahtui päivään myös puolustusvaliokunnan kokouskin.