Puolustusteollisuuden merkitys Suomen taloudelliselle nousulle on vahvassa kasvussa. Kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys on korostunut maassa, joka on Naton etulinjan maa. Puolustushallinto onkin jo tehnyt monia tuotannon kasvattamiseen tähtääviä toimia erityisesti kriittisten materiaalien osalta.
Tuoreet vientiluvut kertovat, että myös tuotteittemme kysyntä on kasvussa. Meidän puolustus-, ilmailu- ja turvallisuusteollisuus tunnetaan korkeasta laadustaan ja pitkäaikaisesta osaamisesta, mutta myös innovaatiokyvystään. Nyt tehtävät suuret eri puolustushaarojen hankinnat, Laivue 2020- ja F35-
hankkeet, ovat luoneet ympärilleen merkittävän kotimaisen osaamisen alihankkijoiden verkoston. Seuraavaksi vuorossa oleva maavoimien kehittämis- ja uudistamishanke tulee avaamaan edelleen uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle. Puolustuskykymme vahvistamisen eteen tehtävät päätökset rakentavatkin maastamme vahvan ja houkuttelevan toimintaympäristön puolustusteollisuuden alalla toimiville yrityksille.
Jo viime vuonna puolustusteollisuutemme vientilupien arvo yli kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden. Esimerkkejä on lukuisia ja alkuvuodesta julkisuuteen kerrottiin mm. miten puolustusyhtiö Insta kehitti uuden Steel Eagle ER -droonin Ukrainan puolustustaisteluun. Moderni drooniase on esimerkki kansainvälisestä teollisesta yhteistyöstä, jossa Ukraina on mukana sodan kokemuksista oppineena.
Tällaisia esimerkkejä on lukuisia ja puolustusministeriön tuella on nyt saatu yli 100 miljoonan edestä EU-rahoitusta noin 30 puolustusalan yritykselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Myös Naton tulevaisuuden suorituskykyjä kehittävään Diana-ohjelmaan on päässyt mukaan jo neljä suomalaista yritystä.
Tätä työtä tukemaan Riihimäellä käynnistettiin myös uusi puolustus- ja turvallisuusalan startup-kiihdyttämö, Defence Innovation Network Finlandin DEFINE Accelerator. Tavoitteena on koota yhteen Puolustusvoimien, johtavien puolustusalan yritysten, mutta myös oppilaitostenkin keskeiset toimijat. Kiihdyttämö nopeuttaa teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja edistää yritysten kasvua vahvan puolustusalan ja teknisen infrastruktuurin ja osaamisen avulla.
Uutta teknologiaa siis kehitetään koko ajan, mutta myös ns. rautaakin. Esimerkki tästä on Sakon kehittämä uusi rynnäkkökivääri, josta tulee yksi NATO-maiden taistelijoiden henkilökohtaisista aseista. Toivottavasti myös meidän puolustusvoimien ensimmäiset tilaukset Riihimäen tehtaalta saadaan pian sisään. Samaan aikaan Patria tekee myös isoja kehityshankkeita ja kauppaakin. Viimeksi Saksa kertoi liittyvänsä mukaan monikansalliseen CAVS-panssariajoneuvohankkeeseen ja korvannee vanhan kalustonsa Patrian 6×6-panssariajoneuvoilla. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesikin, että panssaroidun 6×6 -ajoneuvojärjestelmän kehittämiseen keskittyvä ”CAVS-ohjelma on hieno esimerkki EU:n puolustusteollisuusstrategian mukaisesta hankintayhteistyön lisäämisestä, Euroopan puolustuksen kehittämisestä ja puolustusministeriön aktiivisuudesta puolustusteollisuuden viennin edistämisessä”. Ohjelma vahvistaa eurooppalaista puolustusta ja Nato-yhteistyötä.
Tuoreimman uutisen puolustusministeri kertoi tammikuun lopussa. Suomalainen räjähdevalmistaja Forcit rakentaa yli 200 milj. euron arvoisen TNT-räjähdetehtaan Poriin omaa tykistön- ja kranaatinheittimien ammuksien tuotantoa varten. Investointi on merkittävä omalle kansalliselle turvallisuudellemme, mutta myös koko Euroopan huoltovarmuudelle.
Huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuutemme kannalta onkin tärkeää, että olemme näissäkin asioissa etenemässä nyt määrätietoisesti Suomi-kylki edellä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen