Maanpuolustuskoulutus MPK julkaisi päättyneen vuoden tilastonsa tammikuulla. Tulos oli hieno ja odotettu: vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostaa suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla. Maanpuolustuskoulutus ylsikin viime vuonna uuteen ennätykseensä yli 140 000 koulutuspäivällä. Kursseja maamme kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja järjesti lähes 3 300. Luvut olivat kaikkien aikojen korkeimmat ja halukkaita osallistujia olisi ollut enemmänkin. Tämä kaikki kertoo siitä, että meidän maanpuolustustahtomme on korkealla tasolla ja MPK:n tarjoamaa koulutusta arvostetaan. MPK:n järjesti esimerkiksi Puolustusvoimien kohdennettujen tarpeiden mukaista ns. SOTVA eli sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta lähes tuplaten sen määrän mitä alun perin oli päättyneelle vuodelle suunniteltu.
Joulukuussa päätimmekin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, hallinto- ja turvallisuusjaoston esityksen mukaan, lisätä alkaneelle vuodelle MPK:lle 800 000 euroa rahoitusta. Tavoite on, että mahdollisimman moni halukkaista pääsisi tänä vuonna mukaan. Kurssitarjontaa on haluttu lisätä kokoajan ja kiinnostus on kasvanut samassa tahdissa. Myös naisten kiinnostus koulutustoimintaan on kasvanut merkittävästi. Lisärahoitukselle onkin edelleen tarpeita, jotta voimme vastata kaikkiin tarpeisiin ja reserviläistemme kiinnostukseen. MPK:n koulutus ei nimittäin ainoastaan paranna reservimme suorituskykyä, vaan myös tukee yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Kokonaismaanpuolustuksen merkitys on tunnistettu myös juuri valmistuneessa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen puolustusselonteossa.
Samaan aikaan maanpuolustuksen ja turvallisuuden saralla teemme paljon muutakin. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että tulemme nostamaan reservin yläikärajan 65 vuoteen. Näin yhä useampi voi antaa osaamisensa ja oman panoksensa isänmaan hyväksi maanpuolustuksen tehtävissä entistä pidempään. Tavoite on, että lainsäädäntömuutos saadaan eduskuntaan kevään aikana ja voimaan mahdollisimman pian. Jokainen reserviläinen on puolustusvoimille nimittäin tärkeä ja kaikkia tarvitaan, sillä sodan ajan tehtävät ovat moninaisia ja vaativat erityyppistä osaamista, kokemustakin.
Samalla käynnistettiin puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla muitakin hankkeita mm. asevelvollisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää mm. kutsuntajärjestelmää, etsiä ratkaisuja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvien määrän kasvattamiseksi ja kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa lainsäädäntöä.
Sotilaan osaaminen luodaan varusmieskoulutuksessa. Kun sitten siirrytään reserviin on tärkeää ylläpitää opittuja taitoja ja kehittää edelleen omaa osaamista. Reservin koulutus voidaankin jakaa kolmeen kokonaisuuteen: velvollisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja omatoimisuuteen. Osaamisesta huolehditaan siis niin kertausharjoituksin kuin myös edellä kirjoittamallani tavalla MPK:n koulutuksissa. Osaava reservi onkin korvaamaton osa maanpuolustustamme.
Reserviläisen urapolkua tukemaan olemme asettaneet myös kovan tavoitteen tuhannesta ampumaradasta. Ennen näkemättömällä tavalla olemmekin tällä hallituskaudella lähteneet myös tukemaan ampumaratojen rakentamista ja kehittämistä. Viime vuonna ensimmäisten joukossa 300 000 euron kehittämisrahoituksen sai meillä Hämeessä Hälvälän ampumarata ja tänä vuonna pienten ratojen 50 000 euron rahoituksen Hämeenlinnan Seppälän ampumarata. Yhteensä kymmenen ampumarataa sai rahoitusta tälle vuodelle ja tulevina vuosina jatkamme tätä työtä. Ohjasimme myös mittavan 200 000 euron rahoituksen valtiovarainvaliokunnasta Ahveniston ampumahiihto-olosuhteiden rakentamiseen.
Lopulta totuus on nimittäin se, että vain harjoittelemalla pidämme osaamista yllä ja opimme myös uutta.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen