Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiön 100-vuotinen historia esillä Suomen Metsästysmuseossa

Blogi, sunnuntaina 02.05.2021

Sako eli Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiö perustettiin Helsingissä 1. huhtikuuta vuonna 1921. Tänä vuonna Sako juhlii siis 100. toimintavuottaan ja voisi sanoa, että elinvoimaisempana ja suurempana kuin koskaan. Sakon perustaminen ajoittui elintärkeään hetkeen. Nuori itsenäinen Suomi oli ensiaskelissaan vielä hauras. Vapaussota oli päättynyt onneksemme itsenäisyyden puolelle, mutta senkin jälkeen askeleet tarvitsivat vahvistusta. Tässä tärkeässä roolissa oli Suojelukuntajärjestö ja sen toiminnassa oli merkittävässä osassa ase- ja ampumaharjoittelulla ja kilpailuilla. Harjoitustoiminnalla ylläpidettiin ampumataitoa, mutta myös maanpuolustustahtoa jolla oli ja on vieläkin tärkeä osuus maanpuolusta ajatellen. Tähän vankkaan ja hedelmälliseen maanperään syntyi myös Sako.

Tänään toukokuun 2. päivänä avattiin meillä Suomen Metsästysmuseolla uusi juhlanäyttely Sakon ensimmäisestä sadasta vuodesta. Sako 100 vuotta -juhlanäyttely kertoo kuinka aseiden korjauspajasta kehittyi sotavuosien ja jälleenrakennuksen kautta vientiteollisuuden valtti.

Sako voisi monessakin olla malliesimerkki perisuomalaisuudesta. Toiminta on perustunut aina periksiantamattomuuden rinnalla korkeaan kunnianhimoon ja periksiantamattoman tarkkaan laatuun. Näin oli jo yrityksen alkuaikoina ja näin myös silloin, kun Sako lähti kehittymään maailmankuuluksi asetehtaaksi. Juhlanäyttelyssä kerrottiinkin kuinka juuti ”kunnianhimoinen asesuunnittelu ja tarkka laadunvalvonta loivat maineen, jonka varassa Sako Oy:stä tuli yksi harvoista suomalaisista yrityksistä, joka onnistui menestyksellisesti myymään kuluttajatuotteita kilpailuille länsimarkkinoille”.

Sakon arkisto

Sakon merkitys oli koko maata ajatellen merkittävä, mutta sitä se oli myös meille Riihimäen seutukunnalle. Riihimäen identiteetti teollisuuskaupunkina nojasi vahvasti Sakoon Riihimäen Lasin ja Paloheimon rinnalla. Sako ja sakolaisuus oli keskeinen osa lukuisten riihimäkeläisten elämää. Sakosta ja sakolaisuudesta oltiin ylpeitä ja ollaan edelleen ja syystäkin. Tämä sama aiheellinen ja ansaittu ammattiylpeys paistoi muuten upealla tavalla läpi yritysen etänä järjestetyssä 100-vuotisjuhlassa, missä tämänpäivän sakolaiset kertoivat tuntojaan työpaikastaan. Kaikissa välittyi vahvasti läpi se, että nyt ei puhuttu vain tehtaasta tai työpaikasta, vaan jostain paljon isommasta, enemmän vaikuttavasta ja merkityksellisemmästä. Sakolaisuudesta.

Suomen Metsästysmuseon Sako 100 -juhlanäyttely on museon sanoin ”kattava poikkileikkaus suomalaiseen teollisuushistoriaan viimeisten sadan vuoden ajalta piirustuspöydän, sorvin ja laskukoneen äärellä, juoksupojista johtajiin”. Näyttelyä ja Sakon historiaa esitteleviä videoita julkaistaan Suomen Metsästysmuseon Youtube-kanavalla sekä sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Instagramissa.

Kirjoitin Sakon 100-vuotispäivänä blogiini Sakosta ja sen historista. Lähtölaukaus yritykselle kuultiin siis itseasiassa jo vuonna 1919. Vuodesta 1919 Helsingissä toimineesta Suojeluskuntain Yliesikunnan asepajasta syntyi vuonna 1921 itsenäinen yksikkö, Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja eli Sako. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1927 asepaja muutti Riihimäelle toimintansa lopettaneen Suomen Ampumatarvetehtaan tiloihin. Samana vuonna asepajasta muodostettiin osakeyhtiö.

”Oppaana” tänään paras mahdollinen. Sakon tuotekehitysjohtaja ja Suomen Metsästysmuseon puheennjohtaja Kari Kuparinen esitteli minulle tänään museon Sako 100 -juhlanäyttelyä.

Sakon 100-vuotisen historian alkuvuosina yritys kunnosti pääasiassa venäläisiä sotilaskivääreitä nimenomaan suojeluskunnille. Ensimmäinen Sakon oma Sakon asemalli näki päivänvalon vuonna 1928, kun tuotantolinjalta esiteltiin sotilaskivääri m/28 eli pystykorva. Pystykorva ja sen jatkokehitelmä, m/39, olivatkin keskeinen osa Suomen puolustusta talvi- ja jatkosodissa. Sota-aikana Sako valmisti myös noin 300 000 000 konepistoolinpatruunaa. Minunkin asekaapin tärkein ase on Sakon pystykorva. Monestakin syystä, mutta myös siksi, että aseen aikaan minulle antoi ystäväni Sakolainen isolla S:llä eli Erkki Kauppi.

Sakon historian ainutlaatuinen anekdootti on myös se, että asetehtaan omisti sodan jälkeen Suomen Punainen Risti. Sako lieneen historian ainoa SPR:n omistama asetehdas? Mutta näin Sako onnistuttiin pelastamaan yli vaikeiden sodanjälkeisten vuosien ja selviämistaistelussaan tehdas etsi myös  sotatarviketuotantoa korvaavia tuotteita ja alkoi valmistaa mm. kello- ja kultasepän työvälineitä sekä hioma- ja tekstiilikoneita. Sakon patruunaosastolla valmistettiin kaapelikenkiä, matkalaukun lukkoja, tupakansytyttimiä ja jopa huulipunapuikkojen hylsyjä ja muita käyttöesineitä. Mutta lopulta ne olivat vain sillanrakentamista yli vaikeiden aikojen ja ei Sakon asevalmistus kuitenkaan kokonaan katkennut, vaan jo sotavuosien aikana alkanut metsästysaseisiin suunnannut suunnittelutyö jatkui. Metsästysluodikkomalleista, joista Sako nyt 100-vuotiaana erityisen hyvin tunnetaan, ensimmäinen merkittävä malli oli Sako L46. Pienriistanmetästykseen suunnitellusta L46:sta alkoi myös Sakon menestys vientimarkkinoilla. Tästä kehitettiin L461 ”Vixen”-luodikko ja sen jälkeen mallistoa laajennettiin keskikokoiseen L57 ja 579 luodikkoon, jonka Forester-malli tuli nopeasti tunnetuksi kaikkialla 1950-luvun lopultta. Varsinaisia omia suurriistan metsästykseen kehitettyjä malleja olivat vuonna 1961 suunniteltu L61R ”Finnbear” ja VL 63 ”Finnwolf”. 1960-luvun alussa Sakon luodikkoperhe käsitti siis jo lähes kaikki tarvittavat kaliiperi-kokoluokat pienriistametsästyksestä suurriistaan (222Rem- 375H&H).

Sakon historiassa askelia otettiin määrätietoisesti eteenpäin ja useiden mallimuutosten jälkeen syntyivät vuonna 1996 uudet pulttilukkoiset asemallit Sako 75 ja sen jatkokehitystyön tuloksena nykyinen Sako 85 -mallisto vuodesta 2006. Yhteistä kaikille on luotettava toiminta metsästysolosuhteissamme ja tarkkuus.

Tuo logo ja tällaiset taulut. Ne tuovat minulle aina mieleen minulle läheisimmän sakolaisen eli Kaupin Erkin. Niin tänäänkin. Muistin Erkkiä ja hänen elämäntyötään. Ja tämä taulu siis Erkin käsiälää ja esillä Sako 100 -juhlanäyttelyssä Erkki Kaupin muistovitriinissä.

Sako valmisti 1960-luvulla metsästysaseiden ohella noin 20 000 kappaletta Valmetin Tourulan tehtaalla kehitettyä rynnäkkökivääriä 7,62 RK 62. Tehtaan työntekijämäärä kohosikin 1960-luvun lopulla lähes 800:aan. Sakolaisia oli määrällisesti enemmän kuin koskaan.

Berettan isäntää epäiltiin

Tämän vuosituhanne alussa Sako siirtyi ensimmäistä kertaa ulkomaiseen omistukseen. Vuonna 1526 perustettu Berettan perheyritys osti Sako Oy:n. Italialaisomistusta epäiltiin ja oudoksuttiin ja muistan, kuinka kaikki olivat varmoja, että kyllä se Sako nyt alasajetaan Suomessa ja osaaminen viedään ulkomaille.

Maailman vanhin teollinen perheyhtymä Beretta ei kuitenkaan toiminut näin. Berettan omistuksessa Sako kasvatti tuotantoaan ja johdatti sitä yhä laajemmin maailmalle. Sakon metsästys- ja urheiluaseista meni 2010-luvun alussa vientiin noin 95 prosenttia, tärkeimpänä maana Yhdysvallat, jonka osuus viennistä oli noin 60 prosenttia. Suuri tekijä vientimarkkinoilla on ollut vuonna 2002 lanseerattu Tikka T3 -kiväärisarja, jonka miljoonas yksilö valmistui maaliskuussa 2020.

Sako toimii samassa paikassa keskellä Riihimäen kaupunkia, minne se vuonna 1927 asettui. Monien kehitysvaiheiden ja myös useampien omistajavaihdosten kautta Sakosta on kehittynyt merkittävä metsästys- ja tarkkuusasevalmistaja. Aseiden suunnittelu Riihimäellä on nykyisin tietokoneavusteista, modernit CNC-työstökoneet ja piippujen kylmätaontakoneet ammattitaitoisten työntekijöiden käyttämänä tuottavat laadukkaita ja tarkkoja luodikoita maailman metsästäjien ja ampujien käyttöön.

Kaikki Sakon luodikkomallit täyttävät tänä päivänä C.I.P- ja SAAMI- vaatimukset ja jokainen Sakon valmistama luodikko koestetaan korkeapainepatruunoin ja aseen tarkkuus todetaan koeampumalla. Sakon tuotteet ja valmistus on sertifioitu sekä ISO 9001 että AQAP 2110 laatujärjestelmät täyttäviksi. Tänään 100 vuotta perustamisensa jälkeen Sako Oy valmistaa näitä maailman parasta laatua ja tarkkuutta edustavia kiväärejä vuositasolla yli 100 000 asetta.

Niin ja tällä viikolla saimme juuri julki hienon uutisen, kun Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat käsiaseita koskevan tiedonvaihtosopimuksen. ”Maavoimissa on aiemmin käynnistetty Puolustusvoimien uuden kiväärituoteperheen kehittämistyö ja hankinnan valmistelu. Asiaan liittyvä aiesopimus laadittiin viime vuonna Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Sako Oy:n kesken. Nyt solmittu kahdenvälinen FISE Small Arms Information Exchange -sopimus (IEA) edistää Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuvaa asejärjestelmiin liittyvää yhteistä vaatimusmäärittelyä, vaatimusten todentamiseen liittyvää testausta, tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä”, totesi jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi tällä viikolla syntyneen tiedonvaihtosopimuksen taustoja.

Prikaatikenraali Mikael Frisell pääsi käsiaseiden tiedonvaihtosopimuksen allekirjoituksen yhteydessä Lopen Ampumaurheilukeskuksessa tutustumaan myös käynnissä olevaan Kiväärijärjestelmä K22:n kehittämistyöhön käytännössä. Uutta historiaa siis tehdään Sakon johdolla joka päivä nyt 2020-luvullakin.

Upea juhlanäyttely Sako 100 nyt siis auki. Yhteistyössä Sako Oy:n kanssa tehty juhlanäyttely sisältääkin runsaasti kuvia – paljon myös ennen julkaisemattomia mm. entisten sakolaisten kotikokoelmista ja myös mielenkiintoisia nostoja ja merkittäviä persoonia Sakon historiasta sekä tietysti Sakon merkittävimmät asemallit sadan vuoden ajalta, harvinaisuuksista uutuuksiin. Sakon nykyinen omistajaperhe kiitti näyttelyssä ”Sakon suureksi tehnyttä Paasikiveä”. Kuinka hyvin sinä tunnet Sakon historian? Kenestä Ugo Gusalli Beretta silloin puhui?

Sako 100 vuotta avautui yleisölle tänään 2.5.2021 ja on esillä 26.9.2021 saakka. Menkäähän katsomaan. Ja myös sakolaisten aseiden kokoelma on täydentynyt upeilla helmillä.

Iso kiitos vielä Kuparisen Karille päivän esittelyskierroksesta ja myös Marja-Leenalle hyvästä pyhäpäivän lounasseurasta. Sakon seuraavasta sadasta tulkoot vielä ensimmäistä menestyksekkäämpi. Edetään Suomi-kylki edellä!

 

 

 

 

Kommentit