Hämmentää tuo asioiden tahallinen vääristely tässä politiikassa. Tällä viikolla saimme yhden surullisen esimerkin sosiaalisen median hyväksikäytöstä vääräntiedon levittämiseen ja mustamaalaukseen. Siellä se ehkä jollain tavalla ymmärrettävämpää, mutta sitten kun siihen sortuu kansanedustajat niin voi kysyä, että miksi?
Kyse siis perättömästä väitteestä, jossa väitetään opetusministeriön ja/tai kokoomuksen esittävän lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Tällainen väite on täysin perätön ja väärä ja se on oikaistu nyt monelta eri taholta. Oam tiedotteeni asiasta Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen verkoston puheenjohtaja lähti välittömästi liikkeelle otsikolla: ” Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille”. Opetusministeri Henna Virkkunen oikaisi väärän tiedon tiedotteella otsikolla: ” Opetusministeriö ei ole esittänyt lukukausimaksuja”.
Ja kaiken tämän lisäksi nostimme aiheen vielä kyselytunnillakin esille vain ja ainoastaan sen takia, että tällainen vääristely ja vääräntiedon levittäminen loppuisi. Kyselytunnilla aihe näin esillä:
” Suullisen kyselytunnin asia SKT 13/2010 vp Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Julkisuudessa, erityisesti nettimaailmassa, on kehitelty kohu yliopistojen lukukausimaksuista. On väitetty, että suunnitelmissa olisi lukukausimaksujen tuonti suomalaisiin yliopistoihin, suomalaisille opiskelijoille. Arvoisa opetusministeri: Voitteko vielä kerran todeta ja alleviivata eduskunnan edessä, että huhut ovat vääriä eli suomalaisille ja eurooppalaisille opiskelijoille ei olla esittämässä lukukausimaksuja eikä tällaista olla valmistelemassa opetusministeriössä?”
Ja opetusministeri Henna Virkkunen vastasi: ”Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus voi jatkossakin pohjautua vain vahvaan osaamiseen, ja ensiarvoisen tärkeä lähtökohta hallituksen näkökulmasta on se, että jatkossakin kaikilla suomalaisilla omaan varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin omaa halua ja taipumuksia riittää. Mitään suunnitelmia siis siitä, että suomalaisille oltaisiin tuomassa lukukausimaksuja, ei hallituksen piirissä ole….”
Mutta mitä tekee SDP:n Piia Viitanen. Lähettää tiedotteen ja jatkaa samaa vääräntiedon levittämistä. Kysyen mm. tiedotteessaan, että ”onko työryhmän ajatus lukukausimaksuista nyt myös kokoomuksen kanta” Ja väittää täydellisen valheellisesti samassa tiedotteessaan, että ”sivistyspuolue kokoomuksen tavoitteena näyttää olevan rajoittaa vähävaraisimpien suomalaisten nuorten mahdollisuuksia päästä korkeakouluopintoihin”.
Päivää aiemmin olimme antaneet tiedotteen asiasta. Liitän sen nyt vielä tähänkin niin voi jokainen itsekin lukea ja pohtia SDP:n Piia Viitasen tarkoitusperiä tai sitten luetunymmärtämistä.
**********
**********
TIEDOTE 17.2.2010
Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille
– Kokoomus arvostaa osaamista ja sivistystä. Meillä ei ole mitään aikeita tai suunnitelmia ajaa lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille myöskään ensi vaalikaudella, toteaa Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen vastaten samalla opiskelijajärjestöjen kysymykseen puolueen kannasta lukukausimaksuihin Suomessa.
Koulutusvientityöryhmän ehdotus maamme koulutusvienninstrategiaksi on herättänyt huolta opiskelijajärjestöissä puolueiden aikeista tuoda lukukausimaksut korkeakouluopiskelijoille. Pelkojen hälventämiseksi Heinonen muistuttaa, että työryhmäkään ei ole esittänyt lukukausimaksujen käyttöönottoa ei suomalaisille eikä muillekaan opiskelijoille.
– Tavoitteenamme on turvata suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä parantaa opiskelijan edellytyksiä opiskella päätoimisesti. Tämän vuoksi toteutettiin yliopistojen pitkään toivoma yliopistolain uudistus sekä opiskelijaliikkeen aiheellinen vaatimus opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta. Hyvät opiskelun edellytykset ja kansainvälisestikin arvostettu loppututkinto on paras tae opiskelijalle työmarkkinoille siirryttäessä, toteaa Heinonen.
Heinonen painottaa, että korkea osaaminen on Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti. Korkeakoulutus ei ole ilmaista, mutta se on maksutonta Suomessa, koska yhteiskunnassa on tahdottu tarjota jokaisen saataville korkeakoulutusta. Jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa ja pelastaa, tarvitaan työtä ja työlle tekijänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätoimiseen opiskeluun on edellytykset ja että korkeakoulutukseen hakeudutaan taipumusten ja lahjakkuuden perusteella, eikä perheen varallisuuteen tai koulutustaustan ohjaamana.
**************
**************
Olen todella surullinen tällaisesta politiikanteosta. Vääräntiedon levittäminen on todella valitettavaa meidän kaikkien suomalaisten, mutta myös meidän poliitikkojen uskottavuuden kannalta. Itse toivoisin, että asioista voitaisiin puhua rehellisesti ja avoimesti ja jos ollaan eri mieltä niin sitten ollaan ja tuodaan rehelliset vasta-argumentit esille. On todella valitettavaa että aikaa kuluu tällaisten tiedotteiden luoman väärän kuvan oikomiseen. Mutta jokainen ja jokainen puolue tekee politiikkaa tavallaan.
Paljon on keskusteltu myös siitä mitä olemme nykyhallituksen kanssa näinä kolmena vuotena tehneet. Ajattelin hieman käydä tässä lähikuukausina läpi eri hallinnonaloja ja jos aloitan tuon edellisen innoittamana vaikkapa sitten sivistys- ja osaamispolitiikassa.
Käyn tässä lyhyesti nyt läpi Sinivihreän hallituksen eli Matti Vanhasen II hallituksen keskeisimpiä toimia koulutuspolitiikan sektorilla ja myös sitten vielä hieman kevään ajankohtaisia kysymyksiä. Jos aloitan perusopetuksesta.
1) Perusopetusta on parannettu
Perusopetukseen on todellakin panostettu tällä hallituskaudella. Edellinenkin hallitus lupasi mm. ohjata ikäryhmien pienentymisestä säästyvät rahat takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, mutta silloin tuo lupaus ja hallitusohjelmakirjaus jäi toteuttamatta ja rahat tuhlattiin johonkin muualle.
Me lupasimme nyt 2007 saman ja olemme tämänkin lupauksemme pitäneet. Yhteensä perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana yli 200 miljoonaa euroa. (2008 18 m¤, 2009 42 m¤, 2010 60 m¤ ja 2011 yht. 80 m¤). Olemme siis käyttäneet kaikki ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat laskennalliset säästöt perusopetuksen kehittämiseen. Tämän ns. Perusopetus paremmaksi (POP) –ohjelman avulla, on onnistuttu mm. pienentämään luokkakokoja, kehittämään erityisopetusta ja oppilaan ohjausta sekä tehostamaan opettajien täydennyskoulutusta Osaava-ohjelman kautta.
Viimeksi tammikuussa opetusministeri Virkkunen jakoi 30 m¤ opetusryhmien pienentämiseen, yli 230 kuntaa sai rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, jakotuntien lisäämiseen ja uusien opetusryhmien perustamiseen. Kaikilla näillä on sama vaikutus: opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle. Ja tämän taantuman aikaan kun kuntataloudessa on tiukkaa on lisäraha tullut enemmänkin kuin tarpeeseen.
Tämän saman lisärahan eli POP-ohjelman turvin on myös elvytetty koulujen kerhotoiminta, uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000, ja näissä harrastaa jo yli 200 000 peruskoululaista. Tämä oli myös arvovalinta. 1990-luvun laman seurauksena kerhot katosivat kouluista eikä niitä edelliset hallitukset nähneet tarpeellisiksi palauttaa, mutta me katsoimme sen tärkeäksi osaksi koulua ja lasten arkea. Nyt uudelleen käynnistetyissä kerhoissa harrastetaan paljon liikuntaa ja musiikkia mutta myös muun muassa teatteria ja lautapelejä sekä kieliä. Koulujen kerhotoiminta on kaikille oppilaille maksutonta, mutta myös tietenkin vapaaehtoista. Mutta voin kertoa, että vastaanotto on huikeaa ja lapsilla ja nuorilla on intoa ja halua harrastaa ilmaisissakin kerhoissa.
2) Yliopistouudistus
Sitten olemme tehneet yliopistojen pitkään toivoman yliopistouudistuksen, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki toi yliopistoille niiden pitkään toivoman taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja niin kuin jo aiemminkin kirjoitin suomalaisten opiskelijoiden maksuton koulutus on turvattu.
Vaikka yliopistoilla on mahdollisuus kerätä myös yksityistä pääomaa, valtio turvaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, joka sidotaan indeksiin. Tällaistakaan arvovalintaa ei ennen ole nähty. Nyt siis yliopistojen perusrahoitus on päätetty sitoa ns. yliopistoindeksiin ja se seuraa siis kustannusnousua koko ajan eikä rahoitus jää aiempien hallitusten tapaan koko ajan jälkeen. Merkittävä uudistus ja vakauttaja yliopistojen toiminnalle.
Samalla nyt tehdyllä yliopistouudistuksella pyritään parantamaan suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteenamme on mm., että yliopistot pystyvät nopeammin reagoimaan toimintaympäristönsä muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa ja kansainvälistymään entistä tehokkaammin. Myös tutkijan uran kehittämiseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu.
2) Toisen asteen ammatillinen koulutus:
Tämän kaiken lisäksi myös ammatillisen opetuksen opiskelijapaikkoja on lisätty runsaasti. Hallitus on tehnyt lukuisia parannuksia nuorten kouluttautumismahdollisuuksiin. Olemme mm. vakinaistaneet ammatilliseen perusopetukseen ohjaava ja valmistava Ammattistartti –koulutuksen tämän vuoden alusta ja ammatillisen perusopetuksen opiskelupaikkoja olemme lisänneet siis nyt lähes 8 500 paikalla, jotta jokaiselle nuorelle löytyisi opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Tämä on ollut valtaisa suunnanmuutos aiempaan. Olemme halunneet turvata jokaiselle nuorelle opiskelupaikan jopa räätälöiden sen Ammattistartin kautta alkuun. Mutta olemme myös pitäneet erittäin tärkeänä sitä, että emme enää kouluttaisi nuoria aloille joilla ei ole työllisyyttä. Näinkin tehtiin mm. vielä edellisen hallituksenkin aikaan. Voi vain kysyä, että onko mitään epäreilumpaa kuin kouluttaa nuori alle 20-vuotias alalle missä hänellä ei ole edes nousukaudella työllistymisen mahdollisuuksia.
Nyt taantuman aikaan työpaikoista on pulaa ja tuleva kevät tulee olemaan osalle nuoristakin erittäin haastava, mutta tätä varten tulemme nyt lisäämään merkittävästi rahaa ja tukea nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Valtiovarainministeri Jyrki Katainenhan lupasi kymmenien miljoojien lisäbudjetin ja siitä osa nimenomaan nuorisotyöttömyyteen. Opetusministeriö esittää nuorisotyöttömyyden torjuntaan keskittyvään lisäbudjettiin ammattistartti – koulutuksen ja kansalaisopistojen pitkien linjojen lisäämistä, avoimen korkeakouluopiskelun maksujen laskemista työttömäksi jääneiltä, oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostoa ja irtisanottujen tai työttömyysuhan alla olevien korkeasti koulutettujen työllistymisen mahdollistamista korkeakoulujen t&k –hankkeisiin. Me olemme siis vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä nuorille.
4) Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksessakin olemme tehneet paljon. Aikuiskoulutusuudistus eli ns. AKKU-työ pyrkii parantamaan työssä jaksamista, mutta myös aikuiskoulutuksen hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Ohjelman toimeenpano on aloitettu vaiheittain viime vuoden 2009 alusta ja aikuiskoulutus näkyy vahvasti nyt myös valtion vuoden 2010 talousarviossa. Koko työikäisen, niin työssäkäyvän kuin työttömänä olevan aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Koulutustarjontaa lisätään ja myös aikuiskoulutusetuja parannetaan. Aikuiskoulutustuen taso tulee nousemaan noin 30 prosenttia nykyisestä. Tuki on jatkossa korkeampi kuin esimerkiksi vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva.
Aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa, kun tavoitteena on työurien pidentäminen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostamisen nykyisestä 52 prosentista 60 prosenttiin sekä osallistumispohjan laajentamisen
Mitäs sitten vielä olemme tekemässä eli vielä muutama sananen ajankohtaisista asioista koulutuspolitiikan sektorilla:
5) Perusopetuksen tuntijakoa uudistetaan
Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtivan työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi vappuun mennessä. Ryhmä pohtii mm. sitä mitä tietoja ja taitoja tulevaisuudessa oppilaan tulisi osata perusopetuksen päätyttyä. Työryhmän esitys käy lausuntokierroksella, jonka jälkeen se on valtioneuvoston päätettävänä alkuvuodesta 2011. Tuntijakokysymyksen ympärillä on keskusteltu erityisesti taito- ja taideaineiden opetuksen lisäämisestä, vuosiviikkotuntien lisäämisestä, valinnaisuuden lisäämiseksi sekä kielten opetuksesta. Tuntijaon yhteydessä tulemme siis ottamaan vielä kantaa esimerkiksi liikuntatuntien määrään sekä kansalaisia paljon puhuttavaan toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Tästäkin aiheesta otan siis mielelläni teiltäkin ajatuksia ja ideoita vastaan. Niinkuin toki muistakin tässäkin esitetyistä aiheista.
6) Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on käynnissä
Meidän tavoite on siis laajasti kaikissa vaiheissa, että kaikki Suomessa tarjottava koulutus on laadukasta. Kansainväliset ja kotimaiset selvitykset ovat korostaneet, että Suomessa korkeakouluverkko on aivan liian pirstaleinen. Parhaillaan OPM:ssä on käynnissä alueellinen ja koulutusalakohtainen arviointi siitä, miten korkeakouluverkkoa voidaan kehittää. Paineet ovat erityisesti ammattikorkeakoulupuolella, sillä yliopistojen suhteen on jo päästy lähelle yliopistouudistuksessa asetettuja tavoitteita. Koulutuksen laatua on erityisesti arvioitava vetovoimaisuustekijöillä. Korkeakouluilta odotetaan nyt omia esityksiä ja strategisia painopistevalintoja, joiden perusteella neuvotteluja OPM:n kanssa käydään.
7) Yliopistojen valtion rahoitus keskusteluttaa
Yliopistojen rahoitusmalli uudistui 2010 alusta. Rahoituksen painopiste siirtyy määrällisistä indikaattoreista koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan on lisääntynyt tänä vuonna 104 Me, millään yliopistolla ei siis ole käytössään vähemmän rahaa kuin viime vuonna.
Itsenäisinä talousyksikköinä yliopistojen on sopeutettava omat menonsa ja tulonsa. Vaikka valtio turvaa jatkossakin perusrahoituksen, yliopistoilla on nyt mahdollisuus kerätä myös ulkopuolisia lahjoituksia. Valtio kompensoi 2,5 –kertaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyn ulkopuolisen rahoituksen. Ministeri Virkkunen on esittänyt, että yksityisten lahjoitusten verovähennyskelpoisuutta voitaisiin laajentaa tai muuttaa pysyväksi. Valtio on myös varautunut tekemään yliopistoihin harkinnanvaraisia, kohdennettuja finanssisijoituksia vuosina 2012–2014.
8) Työurien pidentämistä alkupäästä pohditaan mm. opintotuen rakenteita uudistamalla
Opetusministeriö valmistautuu myös ns. Ahtelan työryhmän esitysten toteuttamiseen. Ahtelan paperi sisälsi kuitenkin monia esityksiä, joiden parissa on jo edetty tai joita on jo toteutettu. Myös opintotuen uudistamista pohditaan paraikaa ministeri Wallinin johdolla. Me odotamme Wallinilta esityksiä jo tulevan kevään aikana. Me emme olleet täysin tyytyväisiä opintotukityöryhmän esitykseen, jossa ei esitetä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, vaan ennemminkin yksittäisiä pirstaleisia toimenpiteitä. Me sen sijaan kannatamme esityksiä opintotuen sitomisesta indeksiin sekä perheellisten opiskelijoiden opintotuen korottamista. Esitimme minun johdolla valmistellussa lausunnossamme lisäksi, että opintotukimallia voitaisiin viedä suuntaan, jossa opintorahan osuus korostuisi opintojen alkupäässä ja loppupäässä opintotuki olisi lainapainotteinen. Samalla haluamme poistaa vanhempien tulojen vaikutuksen alle 18-20-vuotiaiden kotoa poisasuvien toisenasteen opiskelijoiden opintotukeen. Tätäkin esitystämme on kiitelty julkisuudessa laajasti.
No tässä jotain nyt siis koulutuspolitiikan saralta. Nyt sunnuntain toimiin. Ajattelin tänään pitää aikalailla vapaapäivän. Siihen voisi kuulua vaikkapa huutokauppa Riihimäelleä, kun suunniteltu esteratsastustunti siirtyy pakkasen kiusaamana tuonnemmaksi.