Kokoomuksella on todella pitkät perinteet ja jopa juuret täällä Hämeessä. Täältä lähti yli 90 vuotta sitten iso joukko väkeä perustamaan itse puoluetta ja sen jälkeen täällä alkoi heti myös paikallisyhditysten perustaminen ja samoihin aikoihin hämäläiset myös ideoivat kokoomuksen piirijärjestötoiminnan ja se malli on edelleen käytössä ympäri koko Suomenmaan.
Puolueen perustamisen jälkeen toiminta aloitettiin maakunnissa välittömästi Suomalaisen puolueen ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen joulukuussa 1918. Etelä-Hämeessä voimien kokoaminen käynnistyi Hämeenlinnassa. Samassa Hämeen Sanomien numerossa, missä kerrottiin Suomalaisen puolueen lakkauttamisesta, julkaistiin myös kehotus saapua kokoomuspuolueen perustavaan kokoukseen. Ilmoitus kuului seuraavasti:
” Kehoitus. Siitä syystä, että puolueryhmitys meillä on jo pitkät ajat ollut aivan vanhentunut ja epäluonnollinen, ovatkin entiset porvarilliset puolueet, suomalainen, nuorsuomalainen ja kansanpuolue, lakanneet olemasta ja tilalle on muodostunut uusia. Jokaisen kansalaisen on siis nyt määrättävä kantansa ja valittava, keiden joukossa ja johdolla hän tahtoo tästä lähtien työskennellä isänmaan hyväksi. Pääkaupungissa ovat mainittujen kolmen puolueen edustavimmat ainekset kaikkialta Suomesta erittäin suurilukuisessa, harvinaisen yksimielisessä ja innostuneessa kokouksessa päättäneet, unohtamalla vanhat vihat, lyödä veljenkättä ja yhtyä suureksi kansalliseksi kokoomuspuolueeksi, jonka ohjelmaan kuuluu yhteiskuntamme säilyttäminen ja terve kehittäminen todella edistysmielisessä hengessä.
Kaikkia hämeenlinnalaisia, miehiä ja naisia, jotka haluavat liittyä valtiolliseen toimintaan kansallisen kokoomuspuolueen hengessä, pyydämme kokoontumaan lauantaina t. k. 28 p:nä klo 8 i. p. Raatihuoneelle perustamaan kaupunkiimme voimia yhdistävää kansallista kokoomuspuoluetta ja valitsemaan sille hallintoa.
Hämeenlinnassa 23 p. jouluk. 1918″
Kutsun allekirjoittajina olivat A. Th. Böök, V. Haverinen, Hemminki Karjalainen, Akseli Koponen, O. Tavastjerna, K.U. Chydenius, Auk. Heinonen, A.V.Kaulen, A.Gust. Skogster ja Verneri Vartia.
Kokouskutsu herätti laajalti huomiota, sillä sen allekirjoittajat olivat aikaisemmin toimineet eri leireissä, ja se julkaistiin toistamiseen sekä ilmoituksena että tekstiin sijoitettuna Hämeen Sanomissa kokouspäivänä, joulukuun 28. päivänä 1918.
Kokouksen alkaessa oli raatihuoneen juhlasali täyttynyt Hämeenlinnasta ja lähipitäjistä saapuneista osanottajista. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Hämeenlinnaan Kansallisen Kokoomuspuolueen.
Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut puolueen paikallisen osaston perustaminen, vaan sellaisen organisaation luominen, joka huolehtisi toiminnasta koko Hämeen eteläisen vaalipiirin alueella.
Niin kuin aluksi totesin jo niin itseasiassa Kokoomuslaisen piirijärjestötoiminnan juuret ovat syvällä hämäläisessä maassa.
Piirijärjestön toiminta alkoi siis lähes välittömästi Kansallinen Kokoomus rp:n perustamisen jälkeen. Jo heti puolueen perustamisen jälkeen, vuodesta 1918 alkaen Kokoomuksen puoluetoiminta on ollut Hämeessä järjestäytyneellä ja vahvalla pohjalla, ja Etelä-Hämeen Kansallisliitto hyväksyttiin puolueen ensimmäiseksi piiriliitoksi 25.8.1920.
Mainittakoon ja alleviivattakoon vielä myös, että juuri Hämeen esityksestä syntyi 90 vuotta sitten myös Kokoomuksen järjestötoiminnan yksi peruskivistä, yhdistysten ja piirien välinen yhteistyö ja työnjako.
Piiriliiton perustavassa kokouksessa Hämeenlinnassa oli läsnä 13 osanottajaa 11 kansallisseurasta, muun muassa Urjalasta, Lopelta, Sääksmäeltä, Hämeenlinnasta, Janakkalasta, Matkusta, Kalvolasta, Forssasta, Hämeenlinnan maalaiskunnasta ja Vanajan kansallisseurasta. Toiminta-alue on siis vuosien saatossa hiukan muuttunut, mutta aatteen voima on pysynyt.
Hämeessä on oltu siis aktiivisia puolueen alkuaskeleista lähtien. Kansallisen Kokoomuspuolueen toukokuussa 1920 lähettämästä kirjeestä selviää, että Etelä-Hämeessä oli tuolloin eniten Kansallisseuroja, 28 kappaletta, kun niitä koko maassa oli vain 163.
Nykyään Hämeen Kokoomukseen kuuluu 51 kokoomusyhdistystä, joista 5 on naisten liiton yhdistyksiä, 11 nuorten liiton yhdistyksiä ja 1 opiskelijaliitto Tuhatkunnan yhdistys.
Tämän halusin tänään kertoa siksi, että tänään meillä on jälleen ilo juhlia yhtä 90-vuotista Kokoomus-yhdistystä. Tasan 90 vuotta sitten Kokoomus ry perustettiin Jokioisiin ja tänään meillä on ilo juhlia tätä tekijää ja vaikuttajaa. Näitä juhlia on ollut parina viime vuonna paljon ja se kertoo juuri siitä, että kokoomus levisi todella nopeasti ympäri koko Suomen kattamaan maamme kaikki alueet. Ja sitä kokoomus on tänäänkin ja tänään myös maamme suurin puolue.
Tänään siis suuntaamme juhlimaan Jokioisille! Onnea siis täälläkin Jokioisten Kokoomukselle!
…
Maamme 192. kokoomusyhdistys perustettiin 28.5.1921 Jokioisiin. Tänään saimme juhlia siis yhdistyksen 90-vuotista taivalta ja ei muuten aivan helpoin ole tuo taivallus ollut. Mutta tuo järjestysluku kertoo paljon. Kun Kokoomus rp perustettiin 1919 niin hetkessä maassa oli jo siis lähes 200 yhdistystä ja koko maa oli katettu ja piiritoimintakin käynnistetty täältä Hämeestä käsin. Kokoomukselle, meidän arvoille ja teoille, oli siis tilausta heti ja into ja halu ryhtyä toivotalkoisiin oli jo 90 vuotta sitten valtaisaa.
Mutta kaikkialla ei ole aina ollut helppo olla kokoomuslainen. Tänäänkin Jokioisilla kuulimme Rauni Mäkelän kertomana miten häntä lähes tulkoon kiusattiin ja solvattiin sen takia, että hän teki tavallista työtä kaupan kassalla ja oli kokoomuslainen. Kokoomuslaisuudesta olisi ollut helpompi vaieta Lounais-Hämeessä, mutta Rauni ei siihen taipunut ja hänet valittiinkin Jokioisten kunnanhallitukseen ensimmäisenä naisena. Ja kokoomuksen riveistä ja jo ennen kuin tasa-arvolaki mitään sellaista vaati. Vasemmistopuolueet kelpuuttivat naisia mukaan johtotehtäviin vasta lain pakottamana. Sellaisia eroja osaamisen arvostuksessa.
Mutta todellakin liikuttava oli Rauni Mäkelän kertomus menneestä ja tänään hän sai iloiten olla avoimesti ja reilusti kokoomuslainen. Suomen suurimman ja vaikutusvaltaisimman puolueen jäsen. Hieno juttu.
Upea juhla muutenkin. Ministerimme Jari Koskinen piti erittäin hyvän ja mielenkiintoisen juhlapuheen ja ohjelma oli muutenkin hienon juhlavaa. Oli hieno saada olla mukana ja jälleen kerran jakaa puolueemme arvokkaita harrastusmerkkejä yhdistysaktiiveille. Aika moni muuten unohtaa aina sen, että ilman toimivaa järjestökenttää ei puolueella olisi mitään mahdollisuuksia menestyä. Näissä juhlissa sen yhdistysten ja talkoolaisten merkitys aina korostuu.
70-vuotisjuhlassa Jokioisilla 1991 ministeri Iiro Viinanen oli todennut, että ”Suomen kansa on hyvä hyvinä aikoina, mutta parhaimmillaan se on vaikeina aikoina”. Itse tänään Iiroa lainasin ja toistin hänen sanansa 20 vuoden tauon jälkeen samassa valtuustosalissa, mutta mukailin myös niin, että ”Kokoomus on hyvä hyvinä aikoinan, mutta parhaimmillaan se on vaikeina aikoina”. Näin se on. Näin se oli 90-luvun lamassa ja niin se on nyt 2010-luvunkin talouskriisissä. Vastuunkantajia maamme tarvitsee.
Tänään juhlassa sain ojentaa Hämeen Kokoomuksen puheenjohtajana ja Puoluehallituksen jäsenenä Martti Esalalle puolueemme toiseksi arvokkaimman kunniamerkin ja Siniset-leinojat Marjaleena Örnille, Kari Järviselle ja Pekka Ekholmille ja Vihreän-Leijonan Erja Liuskille. Onnea vielä heille kaikille ja kaikille Jokioisten Kokoomuslaisille. Ensi vuonna teemme jälleen historiaa yhdessä.
…
Jokioisilta sitten ystäväni ja ”opettajani” Sisko Keskitalon 70-vuotisjuhliin Lopelle Timjamiin. Kun juhlittiin vain ”perhepiirissä” Siskon seitsenkymppisiä niin en juhlaan sen syvemmälle mene. Totean vain, että 20 vuotta sitten muista kuinka olimme Paaranluolan väen kanssa yöllä laulamassa Siskon ikkunan alla 50-vuotispäivänä ja järjestimme upeat juhlat Paaranluolassa. Ja näyttää siltä, että Siskon vanhentuminen pysähtyi tuohin hetkeen. Aivan mahtava Sisko.
Juhlassa esille tuli puheeni jonka pidin Siskolle 6 vuotta sitten kun hän jäi eläkkeelle Lopen kunnan nuoriso- ja liikuntasihteerin tehtävästä. Puhetta muisteltiin ja kyseltiin. Se sopii hyvin tähänkin päivää. Olen niin kiitollinen ja onnellinen Siskosta. Ikuisesti.
***********************
Puheeni Sisko Keskitalon läksiäisissä 2005 Lopen kunnantalolla:
Sisko! Tämä tilanne on monessakin mielessä erityinen ja erikoinenkin.
Jos koko Lopelle Sinun merkityksesi ja panoksesi on ollut merkittävä ja suuri – niin minulle henkilökohtaisesti se on ollut vielä enemmän. Haluan palata siihen vielä myöhemmin.
Tänään, kun olemme kiittämässä Sinua työurastasi kunnassamme on päälimmäisenä mielessä sanat; ahkera, periksiantamaton, sisukas, ymmärtävä ja idearikas.
Nämä adjektiivit kuvaavat Sisko Sinua mitä parhaiten. Listaa olisi helppo jatkaakin erilaisin adjetiivein ja yleensä aina niiden superlatiivimuodoin vaikka kuinka pitkään.
Kun tulit Lopelle yli 30 vuotta sitten maailma oli varmasti hyvinkin erilainen. Pelikenttäsi oli avoin ja idearikasta tekijää Lopella kaivattiinkin – näin uskon ja näin olen kuullut.
Olen kuullut monta kertaa jopa eri sukupolviltakin Sinusta. Olet ahkeroinut monen perheen kanssa useammassa sukupolvessakin. Ne nuoret jotka silloin ,kun tulit Lopelle, olivat discoiässä, ovat nyt jo vanhempia ja osa jo jopa isoisiäkin – se on totta.
Sinulle on tullut tutuksi seuraintalot, Kuntalan nuorisotila-aika, Paaranluolan nuorisotila-aika, Nummituvan discomatkat, laskettulumatkat, vapaa-ajan messut, koululaiskilpailut vain muutamia mainitakseni.
Tämä ei kuitenkaan riitä. Panoksesi liikuntapuolella on ollut vähintäänkin yhtä merkittävä. Voiman ponnistuksiisi voidaan lukea hyvin Poronpolku, Puhtikymppi, Naisten Nasta Kymppi, hiihtokilpailut, kuntotanssit, Kunnossa Kaiken Ikää –kampanjat jne. Olet ollut Sisko niin monessa mukana – kantavana voimana.
Olen ja me kaikki varmasti olemme tänään kiitollisia – jopa kiitollisuuden velassa.
Urasi on pitänyt sisällä myös vaikeita aikoja – ongelmia ja nuorison pahoinvointia, kiistaa pienistä määrärahoista – talkoovoimankin pulaa, mutta en ole koskaan kuullut Sinun valittavan – sen sijaan ymmärtävän ja ahertavan.
Toivoin alussa lupaa palata vielä hieman Sinuun ja minuun. Toivottavasti sen sallit?
Sisko – ilman Sinua minä en olisi nyt pitämässä tätä puhetta Sinulle.
Ilman Sinun tukea, hullun rohkeaakin luottamusta – vastuunantamista, innostamista – en olisi tässä. Ja mikä hienointa – en ole ainoa joka on saanut sitä nauttia – Sinä olet itseäsi jopa tuhlannut – nuorten eteen.
Itse en edes muista mikä sai Sinut luottamaan minuun ja muutamaan kaveriini niin paljon kuin Paaranluolaa ideoidessamme luotit. Olimme nuoria – murrosiässä olevia nuoria – mutta sinä luotit.
Loimme yhdessä Paaranluolan hengen – millaista en ole koskaan ennen kokenut enkä tule kokemaan.
Sain mahdollisuuden vaikuttaa – sain mahdollisuuden esiintyä – nyt teen edelleen kumpaakin. Esiinnyn ammatikseni ja vaikutan valtuuston puheenjohtajana.
Olen Sisko sanoista kauneimman velkaan – Kiitos.
Ja sanon sen sanan kaikkien loppilaisten puolesta nyt – siihen on ollut aihetta aiemminkin, mutta nyt haluan sen sanoa. Jättää sen meidän kaikkien huulille täksi päiväksi ja muistoksi Sinun työurastasi.
Minä en arvosta ihmisiä, jotka kerskuvat sillä miten raatavat ja rehkivät. Jos heidän työnsä todella on niin rasittavaa, heidän olisi pitänyt keskittyä johonkin muuhun.
Minä arvostan Sisko Sinun asennettasi työhön. Ei Sinunlaisia enää tule, mutta kiitollisuudella me Sinua muistamme ja yritämme ottaa opiksi. Me kuntalaisina ja me työnantajinasi.
Lopella elää – Sinun perintösi pitkään.
Nyt olemme käyttäneet voimavaroja sen eteen miten tulemme toimeen Sinun jälkeen.
Kaksi nuorta innokasta, osaavaa ammattilaista tulee tilallesi. Heidät haluan toivottaa tässä tervetulleiksi kuntaamme.
Heidän tehtävä ei ole jatkaa kaikkea mitä Sinä olet tehnyt – on varmasti uuden aika, mutta Sinun ajastasi on varmasti heilläkin paljon opittavaa.
Olen kiitollinen, että saimme tilallesi sekä liikunnanohjaajan että nuorisotyöntekijän. Se oli Sinunkin tahtosi.
Ei se ihan sitä tarkoita, että tarvitaan niin paljon Sinua korvaamaan – vaan se tarkoittaa erityisesti juuri sitä.
Lopuksi toivon Sisko, että muistot jäävät elämään. Sinun työelämäsi ei ole mennyt hukkaan. Mutta nyt olet ansainnut aikaa itsellesi, miehellesi Matille, perheellesi ja lapsen lapsillesi enemmän.
Toisaalta tiedän sen, että Sisko Sinä et meitä jätä vaan tulet näkymään ja kuulumaan. Näin ainakin toivon.
Kunnassamme on entisen pitkäaikaisen kunnanjohtajamme nimeä kantava Olavi Sampon rahasto. Tämä rahasto jakaa rahaa kulttuurityöhön.
Syksyn aikana tulemme käynnistämään toimenpiteet nuoriso- ja liikuntatyöhön keskittyvän rahaston perustamiseksi. Se tulee olemaan Sisko Sinun rahastosi – rahasto, jossa Sinun panoksesi Lopen kunnan eteen tulee elämään. Rahasto, joka tulee muistamaan nuoria silloin kun he enoiten tuke tarvitsevat. Näin Sinä olet aina itsekin tehnyt. Toivon, että annat suostumuksesi hankkeellemme.
Sisko – Kiitos!
***********************