Timo Heinonen Kansanedustaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja

ti 20.12.2011 klo 18-19 Hämeenlinna, Cafe Vera 
ke 21.12.2011 klo 17-18 Loppi, Niinistö Cafen avajaiset 
to 22.12.2011 klo 17-19 Riihimäki, Niinistö Cafe 

Tervetuloa juttusille! t.timo

….

Illan ja alkuyön lumipeite on jälleen kadonnut. Maa on paljas ja musta. Missä se valkea joulu oikein viipyy? Täytyy toivoa, että sellainen vielä löytää tänne meillekin.

Istuskelen tässä kodin työhuoneeni kirjoituspöydän ääressä. Työn alla Hämeen Sanomien kolumni ensi viikolle ja kirjoitustöitä muutenkin. Jotenkin tällaiseen synkkään päivään se sopii hyvin. Ei ulos tee edes oikein mielikään. Laatikossa vielä toiseen lukuunotettavana huomisen maanantain kunnanhallituksen lista. Maanantaina kh:ssa teemme jälleen isoja ratkaisuja kun ostamme kunnalle lisämaata koulukeskuksemme alueelta ja aloitamme valtuustonkin päätöksen mukaisesti rakentamaan sinne ensi vuonna uutta esiopetustaloa. Taloon siirrämme kirkonkylän esiopetusryhmät ja näin saamme vahvistettua entisestään erittäin laaja-alaista koulukeskustamme. Iso hanke joka halutaan nyt viedä maaliin nopealla aikataululla. Hieman ihmetellen olen nimittäin seurannut muutaman kunnan toimia missä välttämättömiä investointeja siirretään hamaan tulevaisuuteen muka säästötoimenpiteenä. No siellä ne edessä odottavat, jos veronmaksajat eli kuntalaiset niin kauan viitsivät odottaa.

Kunnanhallituksessa esillä myös uuden jätelain vaatiman yhteislautakunnan perustaminen. Itse eduskunnassa vastustin valmistelussa loppuun asti tätä lautakuntamallia, mutta silloin keskustalainen ympäristöministeri piti siitä kynsin ja hampain kiinni ja nyt sen kanssa on elettävä. Isoin pelko on se, että lautakunta lähtee kunnallistamaan kaikkea jätehuoltoa ja se ajaisi paikalliset yrittäjät ahdinkoon ja heikentäisi palvelun laatua merkittävästi. Myös hinta nousisi. Me olemmekin Lopella linjanneet vahvasti, että me halumme jatkossakin sallia asukkaillemme ja myös vapaa-ajanasukkaillemme ns. suoran sopimisen jäteasioissa. Se on taloudellisin ja järkevin malli tällaisessa kunnassa. Tästä ei saa yhteislautakunnassakaan lipsua.

Esillä myös Terveyskeskuskuntayhtymän suunnitelmat RYKS:n jatkosta. Otamme asiaan huomenna kantaa. 

Tässä kh:n listastamme hieman laajemmin taustaa tuolle asialle:

”Riihimäen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2011 (§ 102) päättänyt käynnistää selvityksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön irrottamiseksi sairaanhoitopiiristä siten, että RYKS on jatkossa osa perusterveydenhuollon yksikköä, jossa tarjotaan myös erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti pyytää Lopen ja Hausjärven kuntia osallistumaan RYKSin toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pyytää kuntien vastauksia osallistumisesta selvitystyöhön 31.12.2011 mennessä. Kaupunginvaltuusto on myös valtuuttanut kaupunginhallituksen organisoimaan selvitystyön valmistelun ja informoimaan valtuustoa selvitystyön etenemisestä. 

1.5.2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki lisää potilaiden valinnan­vapautta. Valinnanvapaudella pyritään osaltaan vaikuttamaan palvelujärjestelmän uudistumiseen. Valinnanvapaus voi parhaimmillaan johtaa asiakaslähtöisempiin palveluprosesseihin, palvelujen laadun ja turvallisuuden kehittymiseen ja tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääntymiseen. Valinnanvapaudella pyritään lyhentämään potilasjonoja ja vähentämään hoitoprosessin pilkkoutumista. Hoitopaikan valinnan mahdollisuutta lisätään asteittain, jotta julkinen sektori ehtii varautua ja uudistaa toimintaansa. 

Asiakkaiden kannalta valinnanvapauden lisääminen on positiivinen asia. Sen sijaan potilaan vastaanottavan sairaalan tai terveysaseman näkökulmasta vaikutukset eivät välttämättä ole pelkästään positiivisia. Ennalta aavistamattomat potilasvirrat ja äkillinen kysynnän kasvu voivat näkyä tietyillä terveysasemilla työn kuormittavuuden kasvamisena, resurssiongelmina, tilaongelmina, hoitojonoina jne. 

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan osalta henkilö voi jo tällä hetkellä valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuollon palvelut. Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Edelleen jos lääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaan­hoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikois­sairaanhoidon toimintayksikön erityisvastuualueella, jossa hänellä on koti­kunta. 

Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maata. Tällöin henkilö voi valita minkä tahansa perusterveydenhuollosta vastaavan terveyskeskuksen, eivätkä kunta- tai maakuntarajat ole enää valinnan esteenä. Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus laajenee koskemaan myös erikois­sairaanhoidon palveluita. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluita, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon yksikön yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Tämä saattaa ainakin alkuvaiheessa aiheuttaa jopa ylimääräistä resurssivarausta ja resurssien vajaakäyttöä. 

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on viime vuosina ollut haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2008 sairaanhoitopiiri peri kunnilta lisämaksuja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Vuodet 2009–2010 olivat parempia, mutta kuluvana vuonna sairaanhoitopiiri on ajautunut todella vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Sairaanhoitopiirin operatiivinen johto on ennustanut, että kuluvalta vuodelta syntyy alijäämää lähes 8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri perii jäsenkunnilta kuluvan vuoden aikana lisämaksuja yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Taloudelliset näkymät eivät voimakkaan menojen kasvupaineen vuoksi näytä lähivuosina paranevan. 

Sairaanhoitopiirin hallitus ja jäsenkunnat ovat kaikki edellyttäneet sairaan­hoito­piiriltä säästötoimenpiteitä taloustilanteen parantamiseksi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt säästösuunnitelmasta vuosille 2011–2012. Hallitus päätti RYKSiin kohdistuvina säästötoimenpiteinä vuosien 2011 ja 2012 osalta, että RYKSistä vähennetään 12 paikkaa sisätautien osastolta. Vuoden 2012 osalta hallitus päätti RYKSin valvontayksikön sulusta ja toiminnan integroinnista kiinteästi osaston 2 muuhun toimintaan, sulkuaikojen pidentämisestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. 

Tehtyjen säästötoimenpiteiden ja linjausten perusteella sairaanhoitopiirin taloustilanteen helpottamiseksi RYKSin toimintaa tullaan supistamaan nykyisestä, palveluja leikataan ja toimintoja keskitetään. Todennäköisesti kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena myös tulevina vuosina. 

Uudistunut lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin kustannuspaineet ja jatkuvat säästövelvoitteet pakottavat tarkastelemaan RYKSin tulevaisuutta. Sairaanhoitopiirille asetetut tiukat säästövelvoitteet ja kustannuspaineet ja valinnanvapauden lisääntyminen tulevat väistämättä johtamaan siihen, ettei RYKSin asemaa ole mahdollista säilyttää nykyisen kaltaisena. Kattavia erikois­sairaanhoidon palveluita on saatavilla noin 35 km:n päästä RYKSistä Hämeenlinnasta ja noin 15 km:n päästä Hyvinkään sairaalasta. Seutukunnan asukkaat voivat jatkossa valita hoitopaikkansa vapaasti ja hakevat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa todennäköisesti enenevässä määrin joko Hyvinkäältä tai Hämeenlinnasta. 

RYKSin toiminnan kehittämiseksi ja seutukunnan terveydenhuollon elin­voimaisuuden säilyttämiseksi on RYKSin asemaa tarpeen arvioida ennakko­luulottomasti ja avoimesti osana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin erikois­sairaanhoidon palvelutuotantoa. 

Riihimäen seudun kunnat ovat ainakin tähän asti pitäneet tärkeänä, että RYKS säilyy myös jatkossa toimivana ja kehittyvänä terveydenhuollon palveluntarjoajana. Jos tätä tavoitellaan jatkossakin, on tarkoituksenmukaista selvittää yhtenä vaihtoehtona RYKSin irrottaminen Kanta-Hämeen sairaan­hoitopiiristä ja siirtäminen osaksi seutukunnan perusterveydenhuoltoa. Tätä vaihtoehtoahan Hausjärven ja Lopen kunnat esittivät jo keväällä 2009, mutta THL:n asiantuntijat päätyivät omassa selvityksessään esittämään ns. muutoskuntayhtymää. 

RYKSin mahdollista irrottamista Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä on pohdittava tarkkaan ja tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin johto on ilmoittanut, että RYKS on ollut olennainen osa sairaanhoitopiirin palvelutarjontaa ja nykyiset potilaat eivät tule mahtumaan suoraan Hämeenlinnan tiloihin. RYKSin mahdollisella irrottamisella tulee siten olemaan merkittäviä vaikutuksia koko sairaanhoitopiiriin. Selvityksen aikana tulisi mahdollisimman tarkkaan selvittää myös ratkaisun taloudelliset vaikutukset.

RYKSin mahdollinen irrottaminen sairaanhoitopiiristä osaksi perus­terveyden­huoltoa olisi merkittävä ratkaisu erityisesti Riihimäen seudun kuntien näkö­kulmasta. Selvitystyön ja muutoksen toteutumisen kannalta tiivis yhteistyö seudun kuntien kesken on välttämätöntä. Muutoksen onnistumisen kannalta olennaista olisi löytää seudullinen ratkaisu. Riihimäen kaupungin oma väestöpohja (noin 29.000 asukasta) tuskin riittäisi olemaan riittävä vahvan, taloudellisesti tehokkaan ja vetovoimaisen perusterveydenhuollon yksikön aikaan­saamiseksi. Toiminnan ja erityisesti kestävän talouden kannalta olisi tärkeää, että Riihimäen seudun kunnat lähtevät yhdessä kehittämään ja suunnitte­lemaan RYKSin toimintaa. Riihimäen seudun yhteinen 45.000 asukkaan väestöpohja antaisi jo aivan erilaisen pohjan lähteä kehittämään RYKSistä vahvaa seudullista perusterveydenhuollon yksikköä, jossa on tarjolla myös yleisimpiä perustason erikoissairaanhoidon palveluita. Onnistunut kuntayhteistyö on RYKSin kehittämisessä avainasemassa. 

Seutukunnan vetovoimaisuuden ja kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi on tarpeen tarkastella eri sektoreiden palveluverkkoa ja olemassa olevia toimintatapoja. Seudun palvelurakenteen ja palveluiden laajuuden ja tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan ennen kaikkea kykyä uudistua, tahtoa panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan sekä alueyhteistyön kehittämiseen. 

Kuntayhteistyö on Riihimäen esittämän selvitystyön käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi välttämätöntä ja keskeisessä asemassa. RYKSin mahdollinen irrottaminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä tarkoittaa erityisesti palvelu­tuotannon ja alueyhteistyön vahvaa kehittämistä. 

RYKSin tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtojen selvittäminen tukee osaltaan myös käynnissä olevaa kuntarakenneuudistusta. Mikäli maan hallituksen hallitusohjelman kirjaukset kuntauudistuksesta toteutetaan, on todennäköistä, että Paras-puitelain mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja väestöpohjaa koskevia määräyksiä ei sellaisinaan tulla soveltamaan. Valtio­neuvoston tavoitteena on pääosin vahvoihin peruskuntiin nojaava kunta­rakenne ja tarpeeksi suuren väestöpohjan tarpeet huomioiva palveluverkosto ja riittävän suuret toimintayksiköt tukevat tätä ajatusta. 

Meillä päätösehdotus lähtee siitä: 

• että Lopen kunta on valmis osallistumaan RYKSin toiminnan ja hallinnol­lisen aseman kehittämisen suunnitteluun ja selvityksen tekemiseen RYKSin irrottamiseksi sairaanhoitopiiristä siten, että yksiköstä muodostetaan koko seutua palveleva vahva perusterveydenhuollon yksikkö. Päätöksen edellytyksenä on, että myös Hausjärven kunta sitoutuu selvitystyöhön ja että selvitystyön osana selvitetään mahdollisimman realistisesti RYKSin irrottamisesta kunnille aiheutuvat taloudelliset ja toiminnalliset riskit, 

• esittää Riihimäen kaupungille, että käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen ja koko seutukunnan sote-palveluiden pitkäjänteisen kehittämisen ja seudun peruspalveluiden ja RYKSin tulevan toiminnan turvaamiseksi Riihimäen kaupunki mahdollisten väliaikaisten ratkaisujen välttämiseksi harkitsisi uudelleen maaliskuussa 2011 tehtyä päätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi tai päättäisi siirtää tehdyn päätöksen täytäntöönpanon valmistelua odottamaan kuntarakenneuudistuksen vaikutusten selviämistä, 

• esittää, että Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan sitoutuessa seutukunnalliseen sote-sektorin edelleen kehittämiseen, perusterveyden­huollon kuntayhtymän perussopimusta ja kuntayhtymän kuntalaskutus­perusteita aletaan nopealla aikataululla päivittää nykyiset tarpeet ja palveluverkko 
• huomioiden, 

• esittää, että RYKSin toiminnan kehittämistä vahvaksi perusterveydenhuollon toimintayksiköksi suunnitellaan ja selvitetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyönä.”
   

…

Isosta asiasta siis kyse ja huomenna haluammekin, että Riihimäen kaupunki uudelleen harkitsee vielä yli 30-vuotisesta Terveyskeskuskuntayhtymästä eroamista. Ilman tuon päätöksen kumoamista ei minusta ole mitään edellytyksiä edetä tässäkään asiassa. Muuten alueemme valmistelua ohjaa aivan toisenlaiset voimat ja minusta ne vievät takuuvarmasti aluettamme asukkaiden kannalta väärään suuntaan.

Palataan tähän aiheeseen.

…

Nyt kirjoittamaan. Sunnuntaita kaikille.