Hieno sunnuntaipäivä takana. Aamusta yksin Pekkalan mökille ja vanhan suvun aitan pariin. Uskoakseni joskus 1800-luvulla rakennettu aitta koki kovia viime talvena kun kaksi suurta mäntyä kaatui sen päälle. Onneksi hirret säilyivät koskemattomina ja vain uusi katto kaunista vanhusta. Tänään sitten nautin sadepäivästä tunnelmaisessa aitassamme ja tilkitsin tervapellavatilkkeellä aitan hirsien rakoja ja nurkkien salvoksia. Aika upea oli tunnelma kun satoi ja vanha aitta näytti parhaita puoliaan valossa ja raikkaassa säässä. Siinä kyllä mieli lepäsi ja tuntui ihan lepopäivältä. Niin pitikin.
Sitten jatkoi vain yksin oloa ja nautiskelua ulkosalla ennen perheen tuloa mökille ja illansuussa vielä kaverin kanssa laitoin pystyyn upean uuden käsinveistetyn hirsipöydän. Juhannusta odottamaan.
Illansuussa päivä kruunasi joutsenen huuto kaukaa metsän takaa ja upea ylilento aivan puiden latvoja hipoen. Sitä oli upea katsella perheen kanssa. Ja kotimatkalla vielä kurjet esittelivät omia lentonäytöksiään Niitulla ja luonto eli parasta aikaansa.
Mutta huomenna jälleen arkeen ja työhön. Yksi yritysvierailu maanantain maakuntapäivien tapaan ja yksi yritysneuvottelukin Riihimäellä. Ja sitten iltapäivä Lopen kunnan asioiden parissa eli puheenjohtajistoa ja kunnanhallitusta. Palataan huomenna.