”Suomi on suluttamisen suurvalta ja suluttaminen on osoittanut tehonsa Ukrainassa, vaikka maasto on siellä paljon vaativampaa suluttamisen näkökulmasta.”
Näin totesi nykyinen europarlamentaarikko, entinen Parolan Panssariprikaatin komentaja, kenraali Pekka Toveri (kok) viestipalvelu X:ssä viime vuoden heinäkuussa kommentoidessaan Maavoimiemme tiedotusta siitä, kuinka Etelä 2/24-harjoituksessa ”valtatie 7 suljettiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa pioneerien suluttaessa suljetun tien”. Suluttamisella tarkoitetaan sellaista 
suunniteltua toimintaa, jolla pyritään hidastamaan vihollisen liikettä lisäämällä maaston luontaista estearvoa. Meillähän tässä on paljon luotaistakin apua niin vesistöjen, soiden ja muiden vastaavien kautta. Niitä taidokkaasti onkin käytetty osana tätä. Käytännössä siis pyritään sulkemaan vihollisen mahdolliset hyvät ja luontaiset kulku-urat. Suluttaminen voidaan jakaa miinoittamiseen, hävittämiseen ja murrostamiseen.
Aikanaan yli 100 vuotta sitten Saksasta palanneet jääkärit toivat maahamme nimityksen pioneeri. Pioneeriaselajin tehtävät määriteltiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo pian itsenäistymisen jälkeen nuoren tasavallan aikaan 2.7.1918 ja sitten pioneeriaselajin läpilyönti tapahtui talvisodassa. Toisen maailman sodan aikana tehty Salpalinja oli yksi mittavimpia pioneerityön taidon näytteitä. Asemasotavaiheessa puolustusta lujitettiin linnoittamalla ja luotiin legendaarinen syvän suluttamisen oppi. Tämä vakiintui sitten 1960-luvulla ja 1980-luvulla määriteltiin suluttamisen kolme valmiusastetta. Vastustajan liikettä pyrittiin ohjaamaan, hidastamaan ja jopa pysäyttämään suunnitelmallisesti tappioita aiheuttaen.
Tänään oli historiallinen päivä, kun eduskunnassa esiteltiin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi. Hallitus antoi viimekuun 28. päivänä odotetun hallituksen esityksen ja tänään saimme sen virallisesti eduskunnan käsittelyyn. Irtisanominen edellyttää nyt siis vielä eduskunnan suostumuksen, tasavallan presidentin vahvistuksen sekä irtisanomiskirjan luovuttamisen YK:n pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut meidän irtisanomiskirjan.
Irtaantumisprosessihan lähti liikkeelle viime vuoden kesällä, kun nykyinen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) antoi tehtäväksi tehdä selvitys tästä ja muutamasta muustakin asiasta. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola toi työn esille MTV:n Uutisextrassa 23.11.2024. Jaakkola totesi, että ”Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen” ja peräänkuulutti avointa keskustelua Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta. Häkkäsen esityksestä tehdyn selvityksen pohjalta Orpon hallitus päätti sitten 1.4.2025 käynnistää valmistelut Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Linjaus perustui Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.
Minulta on kysytty, että onko tehty selvitys julkinen ja olenko itse siihen saanut tutustua. Vastaus on, että selvitys ei ole julkinen ja olen luonnollisesti tähänkin tutustunut. Tällainen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seuranta ja niiden Suomeen heijastuvien vaikutusten arviointi kuuluu Puolustusvoimien ihan normaaliin jatkuvaan työhön, eikä se ole julkista tietoa. Puolustusvoimien selvitys on siis salassa pidettävä julkisuuslain 24.10 §:n perusteella.
Nyt eduskuntaan saadussa, ulkoministeriön johtamassa työryhmässä valmistellussa, esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18. päivänä syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen ns. Ottawan sopimus. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012. Hallituksen esitykseen sisältyy lakiehdotus Ottawan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain kumoamisesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi sopimuksen irtisanomisesta aiheutuvat muutokset rikoslakiin, pakkokeinolakiin sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin.
Esityksessä arvioidaan muun muassa sopimuksen irtisanomisesta aiheutuvia vaikutuksia, jotka koskevat erityisesti vaikutuksia kansalliseen puolustukseen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lisäksi esityksessä arvioidaan, mitä vaikutuksia olisi jalkaväkimiinojen käyttöönotolla osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.
Historiallinen ja tärkeä päivä.
Kokoomus on tukenut Ottawan sopimuksesta irtaantumista jo vuodesta 2014 lähtien. Muodostimme eroa tukevan kannan heti, kun Venäjä oli aloittanut sodan Ukrainaa vastaan. Päätös liittyä Ottawan sopimukseen oli osoittautunut vakavaksi virheeksi ja käsi oli nostettava ja nostettiin virheen merkiksi ylös. Nyt hallitukseen saatiin puolueet, jotka olivat lopulta virheen valmiita korjaamaan. Iso kiitos siis perussuomalaisille, RKP:lle ja KD:lle.
Suomen, Euroopan ja koko maailman turvallisuusympäristö on siis muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen uhan, vaikka meihin ei tällä hetkellä kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää kuitenkin meiltä toimia puolustuksen vahvistamiseksi. Sodankuva on muutoksessa, mutta sen perinteiset lainalaisuudet ovat säilyneet. Aiemmin laajasti maailmassa arvioitiin, että teknologian kehitys vähentäisi jalkaväen merkitystä. Venäjän jalkaväen merkittävä ja perinteinen rooli maaston hallussapitäjänä ja valtaajana on kuitenkin säilynyt. Suhteessa tähän jalkaväkimiina on yksinkertainen ja kustannustehokas ase, jolla olisi mahdollista täydentää Puolustusvoimien suorituskykyä. Jalkaväkimiinoilla on useita käyttötarkoituksia, eikä niiden suorituskykyä voida täysimääräisesti korvata muilla järjestelmillä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat nimittäin turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata jokaisen suomalaisen turvallisuus ja hyvinvointi.
Suomen päätös on täysin kansallinen eikä ole kytköksissä muiden maiden päätöksiin. Meillä on tehty omat, laajat ja useita kuukausia valmistellut perusteelliset selvitykset. Ne kattavat asian sekä puolustuspoliittiset että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Samaan aikaan Euroopan turvallisuusympäristön muutos koskee kaikkia ilmoituksen tehneitä maita. Pidän siis arvokkaana ja tärkeänä, että samaan ratkaisuun ovat päätyneet myös Viro, Latvia ja Liettua sekä Puola. Olemme lisäksi informoineet keskeisiä kansainvälisiä kumppaneita ja sopimusosapuolia. Ennen muodollisen irtisanomisprosessin käynnistämistä informoidaan kumppaneita kattavasti niin kahdenvälisesti ja eri maaryhmissä kuten Pohjoismaat ja Baltian maat kuin EU:ssa, Natossa ja muissa kansainvälissä yhteyksissä. Irtisanomisesta ilmoitetaan ja sitä perustellaan myös laajemmalle globaalille yhteisölle eri relevanteilla foorumeilla, kuten asevalvontakokouksissa. Seuraavat jalkaväkimiinasopimuksen kokoukset ovat ns. välikokous 16.-20.6.2025 ja vuosittainen sopimusosapuolten kokous 1.-5.12.2025 Genevessä.
Haluan vielä tänäänkin alleviivata, että Suomi sitoutuu jatkossakin miinojen vastuulliseen käyttöön ja Ottawan sopimuksen humanitaarisiin päämääriin, kuten globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Suomi säilyy eräitä tavanomaisia aseita koskevan CCW-sopimuksen eli The Convention on Certain Conventional Weapons osapuolena. CCW-sopimus kieltää ja rajoittaa sellaisten tavanomaisten aseiden käyttöä, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä. Sopimuksen muutettu II-pöytäkirja ns. ”miinapöytäkirja” sisältää miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevia kieltoja ja rajoituksia. Puolustusvoimat on sitoutunut noudattamaan kaikessa toiminnassaan ja sotilaallisen voiman käytössä sodan oikeussääntöjä. Sotatoimet kohdistetaan vihollisen asevoimaan ja sotilaskohteisiin. Siviilejä ja siviilikohteita suojellaan.
Puolustamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta.
…
Eduskunnassa tänään aamulla aloitimme jo puolustusvaliokunnassa puolustusselonteon viimeistelyn osaltamme. Päivään mahtui myös Liikenne 12-parlamentaarisen ryhmän kokous, johtamani liikennejaoston kokous ja myös valtiovarainvaliokunnan kokous. Huomenna sitten aikainen herätys ja Pasilaan Ylen aamutelkkaan ja -radioon puhumaan taloudesta ja maamme velkaantumisesta.