Hämeen Kokoomus esittää minua Hämeen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi. Tehtävää aikanaan jo hoidin, mutta sitten siirryin aluehallinnon tehtäviin ja maakunnan jutut jäivät. Nyt sitten lopulta vain hetkeksi sillä kokoomus esittää minua nyt Ilvesmaakunnan johtoon.
Maakunnan liitto on siis lakisääteinen kuntayhtymä, jossa jokaisen kyseisen alueen kunnan on oltava jäsenenä. Maakunnan liitto on siis oman maakuntan merkittävin edunvalvoja ja lisäksi liitoilla on kaksi lakisääteistä päätehtävää: alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Kahdeksantoista maakuntaliittoa ovat myös keskeisiä kansainvälisiä toimijoita ja ne suurelta osin vastaavat EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta.
Meidän alueella on asutusta ja elämää ollut ainakin kivikaudelta lähtien. Ensimmäiset kirjalliset maininnat alueestamme löytyvät novgorodilaisten aikakirjoista ja liittyvät silloisen ruhtinas Vladimirin johtamaan sotaretkeen vuonna 1042. Hieman myöhemmin alueemme ottivat haltuun ruotsalaiset 1200-luvun loppupuolella ja seuraavalla vuosisadalla, 1300-luvulla, Häme siirtyi sitten ns. linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeen linna, yksi maamme keskiaikaisista linnoista. Sen tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta se on kuitenkin rakennettu ennen 1200-luvun loppua ja liittyy ruotsalaisten tekemiin ristiretkiin. Ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1308. Linnan merkitys Hämeen hallintokeskuksena on ollut keskiajalla suuri. Suomen siirryttyä Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 siirtyi myös Kanta-Häme Venäjän alaisuuteen. Venäjän valta päättyi alueella vuonna 1917 ja maamme itsenäistyi.
Itsenäisyyden aikana alueelle kehittyi sitten reippain askelin. Teollisuutta syntyi niin Riihimäen kuin Forssankin alueelle. Hämeenlinna pysyi hallinto- ja koulukaupunkina vaikka teollisuustoiminta lisääntyi sielläkin ja myös alueen puolustusvoimien läsnäolo oli merkittävää niin itse kantakaupungissa kuin Hattulan Parolannummellakin. Aluetta kehittivät myös hyvät liikenneyhteydet mm. pääradan ja itä-länsisuuntaisten teiden myötä. Ja esimerkiksi Forssan seudulla elintarviketeollisuus kasvoi voimakkaasti.
Aluehallintoa ryhdyttiin vuonna 1997 uudistamaan ja näin syntyi Kanta-Hämeen maakunta. Kanta-Hämeen maakunnan alueeksi määräytyi luonnollisesti alue, joka oli kaikissa eri vaiheissaan kuulunut Hämeen lääniin ja jonka alueella sijaitsi muinaisen Hämeen historiallisesti vanhin ydin.
Kunnia saada lähteä jälleen luotsaamaan tätä rakasta kotimaakuntaa. Tartun alueemme puheenjohtajan nuijaan innolla ja päättäväisyydellä.
On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitä kallihin!
….
Tänään varhainen herätys. Aurinko herätti jo viiden jälkeen. Kello nyt 9.08 ja eduskunnan työhuoneessa. Takana jo Ylen Aamu-TV:n lähetys ja myös Ykkosaamun radio. Niissä aiheena maamme vaikea taloustilanne ja valtionvelka. Tyytyväinen olen siihen, että nyt vihdoin myös SDP:ssä edes puhutaan maamme velkaantumisesta, mutta siitä on toki vielä matkaa itse tekoihin velkaantumisen taittamiseksi.
Seuraavaksi puolustusvaliokunnan kokous ja tänään aikamoinen kalenteri minulla. Pääsette pienet maistiaiset kiireiseen päivääni näkemään tänään myös IG:n storyssa.
…
Kello 22.50
Tänään iso ja tärkeä päivä myös siksi, että eduskunta äänesti rajaturvallisuuslain jatkosta. Saimme maamme koskemattomuuden turvaamisen tueksi riittävän enemmistön ja vain vihreät, vasemmistoliitto ja osa demareista äänesti rajaturvallisuuslakia vastaan. Käsittämätön päätös heiltä.
Laki täytyi säätää niin sanottuna poikkeuslakina. Poikkeuslailla voidaan siis tehdä perustuslakiin rajattuja poikkeuksia pakottavista syistä. Lain hyväksyminen edellytti siis ensin sen julistamista kiireelliseksi eduskunnan 5/6 enemmistöllä, jonka jälkeen se voitiin hyväksyä 2/3 enemmistöllä. Onneksi vastuullinen enemmistö löytyi ja eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain lopulta äänin 168-29.
Rajaturvallisuuslain (HE 18/2025 vp) tavoitteena on torjua maahamme välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin. Tänään ensin eduskunta julisti ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 18/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen kiireelliseksi äänin 168-29. Sen jälkeen eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 18/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen äänin 168-29. Asian käsittely eduskunnassa päättyi.
Käsittelyn pohjana oli hallintovaliokunnan mietintö (HaVM 14/2025 vp), missä valiokunta ehdotti, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, jonka mukaan niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2026 loppuun. Eilen asiaa koskevassa täysistuntokeskustelussa vasemmiston edustaja Anna Kontula (vas.) ehdotti edustaja Tiina Elon (vihr.) kannattamana, että lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi ja lakiehdotus hylätään.
Toisessa äänestyksessä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen äänin 168-29, mikä ylitti vaaditun 2/3 enemmistön kynnyksen.
Turvallisuus ensin!
Tänään myös saimme puolustusvaliokunnassa valmiiksi mietintömme valtioneuvoston puolustusselonteosta (VNS 9/2024). Nyt tekemämme selonteko on ensimmäinen, jossa maamme puolustusta kehitetään osana Natoa. Mietinnössämme totesimme, että yleinen asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen kulmakiviä myös Naton jäsenenä.
Pidimme myönteisenä, että nyt tehdyssä uudessa puolustusselonteossa ei keskitytty vain maa-, meri- ja ilmavoimien kehittämiseen, vaan puolustuskykyä katsottiin laajasti teknologinen kehitys ja uudet uhat huomioiden. Katsoimme selonteon lailla, että kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.
Puolustusselontekoa varten Suomessa on seurattu huolella, mitä oppia on otettavissa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Meidän kevään aikana kuulemien asiantuntijoiden mukaan Ukrainan sota on edennyt pääosin tavalla, johon suomalaisessa puolustussuunnittelussa on varauduttu. Uutta on kuitenkin miehittämättömien ilma-alusten eli droonien rooli.
Käsittelimme yli 30-sivuisessa mietinnössämme sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisen lisäksi laajasti muun muassa huoltovarmuutta, väestönsuojelua ja vapaaehtoista maanpuolustusta. Vaikka asiat ovat paremmin kuin monessa muussa maassa, kaikesta löytyy parannettavaa. Esimerkiksi huoltovarmuudessa Suomi on liian riippuvainen Itämeren kuljetuksista, minkä vuoksi pohjoisen Suomen rata- ja tieverkkoa pitää kehittää. Samoin mietinnössämme totesimme, että asuttu Suomi on turvallinen Suomi.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti mietintöön vastalauseen.
Isojen päätösten päivä. Ja turvallisuuden varmistaminen on meidän tärkein tehtävämme. Tästä emme tingi tänään emmekä huomennakaan. Ja nyt sitä huomista kohden.