Valtiovarainministeriö julkisti tänään uuden viikon alkajaisiksi syksyn 2024 Taloudellisen katsauksensa. Samalla julkiseksi tuli myös ensi vuoden valtion talousarviomme. Vaikea taloustilanne haastaa meitä nyt ja tulevaisuudessakin, mutta hieman valoa voi jo nähdä. Vielä tänä vuonna Valtiovarainministeriö arvioi taloutemme supistuvan -0,2 prosenttia, mutta ensi vuonna talous kääntyisi hentoiseen kasvuun ollen tämän hetken arvioiden mukaan noin 1,7 prosenttia vuonna 2025 ja sitten samaa luokkaa noin 1,5 prosenttia vuonna 2026.
VM:n Taloudellisen katsauksen mukaan….
Talous on alkanut toipua taantumasta, ja kasvu vauhdittuu ensi vuonna.
Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä, ja velka kasvaa edelleen. Eli tehtävää tässä tulee riittämään ja itse pidän välttämättömänä, että nopeasti saisimme päätöksentekoon myös lisää ennen muuta kasvua tukevia toimia. Ja tässä kyllä kaiken a ja o tulee olemaan työnverottaminen. Vanha viisaushan verotuksessa kuuluu niin, että verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän.
Kuva hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudesta 3.9.2024. © Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia
VM mukaan ”Vientikysyntä elpyy maailmankaupan vanavedessä. Inflaation hidastuminen ja korkojen aleneminen vahvistavat ostovoimaa ja yksityisen kulutuksen kasvua. Lisäksi korkojen aleneminen auttaa rakennusalaa nousemaan syvästä kuopasta ensi vuonna. Investointeja lisäävät myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät hankkeet. Talouden nopeutuva kasvu ja hallituksen päättämät toimet julkisen talouden vahvistamiseksi pienentävät julkisyhteisöjen alijäämiä ensi vuodesta alkaen”.
Valtiovarainministerin ylijohtaja ja osastopäällikkö Mikko Sponlander totesikin tänään VM:n ennusteen julkaisun yhteydessä, että ”Näyttää, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan. Sen sijaan julkisen talouden näkymiin ei voi suhtautua yhtä luottavaisesti. Vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla”.
Kysyntä kasvaa, kun inflaatio on hidastunut ja korot alenevat
Valtiovarainministeriön arvion mukaan maailmankaupan toipuminen vetää nyt pikku hiljaa maamme viennin kasvuun. Vientikysyntää lisää erityisesti kasvun nopeutuminen euroalueella. Meidän hintakilpailukyky on pidemmän aikavälin keskimääräisellä tasolla eikä ole kasvun este.
VM:n tiedotteen mukaan ”Yksityinen kulutus on kasvanut, vaikka hintojen ja korkojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa. Inflaation nopea hidastuminen ja korkojen aleneminen helpottavat nyt kotitalouksien tilannetta. Kulutuksen kasvu nopeutuu, vaikka sosiaalietuuksiin kohdistuvat säästöt ja arvonlisäveron korotus hidastavat kulutuksen toipumista.
Inflaatio on hidastunut selvästi, ja myös jatkossa varsinkin kotimaiset hintapaineet ovat vähäisiä. Vaikka arvonlisäveron korotus ja muut välillisen verotuksen muutokset nostavat hintoja, inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin tänä vuonna. Myös jatkossa inflaation odotetaan pysyvän matalana.
Rakentaminen on vähentynyt roimasti, mutta lasku näyttäisi nyt pysähtyneen. Korkojen aleneminen piristää asuntomarkkinoita vuonna 2025. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet taantumasta huolimatta. Investointeja kasvattavat jatkossa erityisesti energiamurros ja etenevä digitalisaatio”.
Työllisyys toipuu ensi vuonna
Työllisyys vähenee tänä vuonna reilulla 10 000 hengellä. Voimakkainta työllisyyden väheneminen on ollut rakennusalalla. Ensi vuonna, kun talous toipuu, työllisyys alkaa kasvaa, ja kasvu jatkuu vuonna 2026. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tekemät työllisyystoimet sekä myös maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa ja luovat työllisyydelle tilaa kasvaa, kun tuotanto elpyy.
Työttömien määrä kasvoi alkuvuonna laaja-alaisesti, mutta kesällä työttömyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Vuonna 2024 työttömyysaste nousee kahdeksaan prosenttiin. Työttömyys vähenee ensi vuodesta alkaen, mutta jää 7,2 prosenttiin vuonna 2026.
Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli 2,9 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nyt kuluvaan vuoteen lähdettiin ennestään heikosta tilanteesta, mutta huolimatta siitä, että verotuloja on kertynyt suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisesti, julkisen talouden alijäämä kasvaa 3,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna.
Investoinnit varautumiseen ja turvallisuuteen kasvattavat valtion menoja samalla, kun inflaatiosta ja palkankorotuksista aiheutuva menojen kasvu hidastuu. Hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on jatkunut nopeana ja alijäämät pysyvät suurina. Etuuksien suuret indeksikorotukset kasvattavat työeläkelaitosten menoja reilusti vielä tänä vuonna, mutta työeläkelaitokset pysyvät silti tukevasti ylijäämäisinä. Kasvanut työttömyys on lisännyt muiden sosiaaliturvarahastojen menoja samalla, kun työttömyysvakuutusmaksun alennus on pienentänyt niiden tuloja.
Kun talous toipuu, verotulojen kasvu piristyy ja työttömyysmenot alkavat pienentyä. Lisäksi hallituksen päättämät toimet, joista ennusteessa on mukana noin 8 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla, vahvistavat valtion taloutta voimallisesti ensi vuodesta alkaen. Toisaalta velanhoitomenot ja investoinnit puolustukseen kasvattavat valtion menoja ennustejakson aikana. ”Hidastunut inflaatio hidastaa menojen kasvua valtiolla ja ensivuodesta eteenpäin myös sosiaaliturvasektorilla. Sen sijaan paikallishallinnon kustannuspaineet eivät ota hellittääkseen ja henkilöstöpula uhkaa kasvattaa kalliita ostopalveluja. Näiden eri suuntaan ajavien tekijöiden seurauksena julkisen talouden alijäämän ennakoidaan pienenevän 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen ensi vuonna ja siitä vähitellen 2,1 prosenttiin vuonna 2028.”
”Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden taantuman kanssa kasvattavat julkisen velan yli 80 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Pienevät alijäämät ja talouden kasvun nopeutuminen hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin. Ennusteessa velkasuhteen kasvu jatkuu koko ennustejakson. Sen sijaan skenaariossa, jossa hallituksen koko 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa, velkasuhde vakautuu hetkellisesti vaalikauden vaihteessa”.
Lainaukset siis VM:n tiedotteesta tältä päivältä. Tämä viikko eduskunnassa meneekin sitten itse budjetin lähetekeskustelun kanssa ja sen myötä meillä valtiovarainvaliokunnassa alkaakin sitten työläs syksy. Tehtävää riittää ja…
Tekemättä ei voi jättää.
….
Kello 22.28 ja huomista kohden. Illalla vielä kotikunnan talousasioiden parissa ja huomenna sitten taas valtakunnan. Tehtävää riittää molemmissa. Jatketaan.