Stakes julkisti Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportin tiistaina 26. helmikuutta 2008. Raportti kertoo, että maamme väestö voi entistä paremmin ja että terveys on kohentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, elintaso on parantunut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta Suomi on muuttunut myös entistä eriarvoisemmaksi. Hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan sekä terveyden että tulojen suhteen.
– Tämä on selvitys jonka tulokset täytyy ottaa vakavasti. Se on toki muistettava, että selvitys on tehty jo vuonna 2006 eli edellisen hallituksen aikakaudella. Tämän jälkeen uusi sinivihreä hallitus on jo tehnyt päätökset kansaneläkkeiden tasokorotuksesta, yksinhuoltajaperheiden lapsilisäkorotuksesta ja myös 15 vuoden odotuksen jälkeen opintorahan korottamisesta, totesi kansanedustaja Timo Heinonen ja muistutti, että uusi hallitus on nimenomaan lähtenyt korjaamaan vuosien aikana syntyneitä jälkeenjääneisyyksiä aktiivisesti ja juuri tiukimmilla elävien asiat edellä.
Vuonna 2006 tehty kyselytutkimus kertoo, että hyvinvointierot ovat kasvussa, koska pienituloisten ja vähän koulutettujen tulot ja terveys eivät ole kohentuneet samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Tuloerot ovat kasvaneet 1970-luvun alun tasolle. Myös työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä, mikä selittää suuren osan erojen kasvusta. Erojen kasvu on osin myös harjoitetun politiikan seurausta. Tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat yhä vähemmän tuloeroja.
– Nämä on sellaisia viestejä jotka on nytkin otettava vakavasti. Sosiaaliturvauudistus on keskeisin ja suurin työkalu, mutta pitää myös seurata esimerkiksi opintotuen kehitystä edellisiä hallituksia aktiivisemmin jatkossakin esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden näkökulmasta. Se vain yksi sellainen nosto mikä tässä heti tulee mieleen.
Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportin mukaan sen sijaan hyvinvoinnin alueellisten erojen kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvulla, vaikka väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin jatkuu. Psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Toimeentulo-ongelmat ovat yleisimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta.
Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Vaikka muut kuin materiaaliset tekijät ovat nousseet yhä enemmän suomalaisten hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi, niin työhön ja toimeentuloon liittyvät tekijät määrittävät edelleen hyvinvointia. Yksittäisistä riskitekijöistä työttömyys oli selvimmin yhteydessä hyvinvointiin ja sen vajeisiin.
Tutkimus osoittaa myös, että suomalaiset luottavat edelleen vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykymuotoisena. Suurin osa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin. Aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana. Tätä mieltä olivat niin hyvä-, keski- kuin pienituloisetkin.
Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin laajaan väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia hyvinvoinnistaan sekä mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastausprosentti oli 84. Kysely on lajissaan toinen; edellinen tehtiin vuonna 2004.