Viikonloppuna tehty Sote-ratkaisu on iso askel suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Päätöksellä sairaanhoidon toimijoiden määrä vähenee 150:stä 15 Sote-alueeseen. Samalla sosiaalitoimi liitetään osaksi hyvinvoinnin ketjua. Vuoden 2019 alussa voimaan astuu myös laaja valinnanvapauslainsäädäntö mikä tulee lyhentämään hoitoonpääsyn jonoja. Sote-uudistuksen päätehtävä on nimittäin vahvistaa peruspalveluja.
Valinnanvapauslainsäädännössä ei ole kyse yksityistämisestä, vaan siitä, että ihmiset saavat itse valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan välillä. Ihminen itse valitsee, kenen palveluja haluaa käyttää. Kyse on merkittävästä muutoksesta siinä, miten palvelut järjestetään: jonot lyhenevät, tehokkuus lisääntyy ja laatu paranee. Jatkossakin julkinen terveydenhoito tulee luomaan perustan laadukkaalle järjestelmällemme, mutta myös muut palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu-, hinta- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä. Ihmiset saavat valita mistä hoidon hakevat ja raha seuraa valinnan mukana. Kun ihmiselle palvelun hinta on jatkossa sama niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella muodostuu kilpailutekijäksi hinnan sijaan hoidon laatu, saatavuus ja hoitoon pääsy.
Enää jatkossa ei siis julkinenvalta kunnissa ja kuntayhtymissä päätä missä on terveyskeskukset tai missä ei ole. Ihmiset ratkaisevat ja kysyntä lisää palveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt samaa juuri nykyisen eriarvoistavan perusterveydenhuollon korjaamiseksi. Tutkimukset osoittavat, että keskeinen syy terveyseroihin on eriarvoinen perusterveydenhuoltomme ja se, että terveyskeskuksien jonoissa on ennen muuta lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset.
Ruotsissa vastaavanlainen Vård val ja Fritt val –lainsäädäntö on poistanut jonoja niin, että 90% ruotsalaisista pääsee alle viikossa hoitoon, kun Suomessa vain 43%. Ruotsissa muutkin tulokset yllättivät myönteisesti. Menojen kasvu on pysynyt maltillisena, alle kahden prosentin vuosikasvuna ja terveyskeskusten määrä lisääntyi koko maassa liki viidenneksen. Ruotsiin syntyi 267 uutta terveyskeskusta. Valinnanmahdollisuuden aikana potilaiden tyytyväisyyskin on lisääntynyt ja välimatkat terveyskeskuksiin lyhentyneet. Ruotsissa lähes koko kaikki asuu nyt alueilla, missä on korkeintaan 20 minuutin ajomatka terveyskeskukseen. Meillä Suomessa THL mukaan 77% ihmisistä asuu alueilla, jossa esimerkiksi terveyskeskusaikaa joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa.
Nykymalli ei siis toimi. Siksi sitä nyt korjataan.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)