Lihavin joutui maaliin. Muistan tämän omasta lapsuudestani. Ja lukuisat joukkueiden valinnat missä me samat saimme odottaa loputtomiin. Olimme jakojäännös.
Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Muutos on ollut dramaattinen. Ero liikuntaa harrastavien ja hyväkuntoisten lasten ja fyysisesti passiivisten ja huonokuntoisten lasten välillä on kasvanut.
Tiedämme, että 7-11-vuotiaista lapsista vain alle puolet liikkuu luonnollisen kehityksen ja terveyden kannalta riittävästi. Lasten liikunnalliset perustaidot ovatkin heikentyneet huomattavasti. Urheiluseuroihin kuuluvistakin lapsista vain hieman yli puolet liikkuu riittävästi. Ja huolestuttavinta on se, että joka viides tämän ikäryhmän lapsista ei liiku käytännössä lainkaan. Viiden kenttäpelaajan ja yhden maalivahdin jaosta ollaankin siirtymässä kovaa vauhtia viiden maaliin joutuvan yhteiskuntaan. Ja yläkoululaisista enää noin 17 prosenttia liikkuu tarpeeksi ja liikkumattomuus onkin haaste kaikilla koulutusasteilla, ei siis pelkästään peruskoulussa.
Tämän taustalta löytyy varmasti monenlaisia syitä ja peiliin on varmasti katsomisen paikka koko yhteiskunnalla eikä vähiten meillä vanhemmilla. Arkiliikunta, pihapelit ja leikit ovat vähentyneet ja yhä pienemmät lapset liikkuvat vain liikuntatunneilla, urheiluseuran treeneissä tai ei siis sitäkään. Lapset viedään autolla mitä lyhimmätkin matkat. Tämä on lisännyt elintapasairauksien ja tuki- ja liikuntaelinongelmia jo lapsilla.
Lasten ja nuorten tulisi nimittäin liikkua noin kaksi tuntia päivässä normaalin kehityksen ja riittävien terveysvaikutusten näkökulmasta. Lisäksi yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja pitäisi välttää ja ja ns. ruutuaika viihdemedian ääressä rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Mutta näin ei siis ole.
Tähän kaikkeen puuttuaksemme käynnistettiin vuonna 2010 Liikkuva koulu -toiminta. Mukana on jo yli 1000 koulua ja keväällä sovimme, että nyt tämä laajennetaan kaikkiin maamme kouluihin. Jokaisesta maamme peruskoulusta tehdään nyt Liikkuva koulu, jossa oppilaat liikkuvat vähintään tunnin päivässä. Näin koululaisten päivistä tulee nykyistä aktiivisempia ja viihtyisämpiä. Myös oppimistulokset paranevat. Varaamme tätä varten nyt lisärahaa 21 miljoonaa. Liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi eri oppiaineiden tuntien liikunnallistamisella, pidemmillä liikuntavälitunneilla ja tuoden liikuntakerhoja koulujen iltapäiviin. Toteuttamistapa on koulujen päätettävissä ja mukaan tarvitaan koko koulu eikä vain liikunnanopettajat.
Minusta Liikkuvan koulu tulee myös laajentaa toiselleasteelle lukioihin ja ammattikouluihin. Täytyy taata se, että liikunnallinen elämäntapa säilyy kunhan se saadaan idulle jo varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa.
Jyväskylässä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKES-tutkimuskeskus tekee Liikkuva koulu -ohjelman osana koko ajan myös tutkimusta. Seuraamme siis mitä saadaan aikaan. Lähtökohta on karu. Tällä hetkellä kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyy alakoululaisille vain noin puolituntia ja yläkoululaisille vain reilu vartti päivässä. Pääosan koulupäivästä oppilaat istuvat. Tutkimus myös paljastaa ja vahvistaa sen, että oppitunteihin liitetty liikunta, fyysisen aktiivisuuden määrä ja hyvä kestävyyskunto ovat yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin. Liikunta edistää myös parempaa käyttäytymistä, keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista.
Annetaan lasten liikkua.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja
ps. Ja tiedän, että maalivahti on joukkueen tärkein pelaaja, mutta valintasyy oli kohdallani väärä.