Sotainvalidien kuntoutuksesta.

Blogi, torstaina 12.12.2013

Maassamme elää edelleen noin 30 000 sotiemme veteraania. Heistä noin 6000 on sotainvalidia joiden keski-ikä on 90 vuotta. He ovat eläneet vaivojensa ja kipujensa kanssa siis jo noin 70 vuotta. Yhteiskunnallamme on siis käsillä viimeiset vuodet tukea heidän vanhushuoltoa sekä –hoitoa.

Sotainvalideista suurin osa asuu edelleen kotona, tämän on mahdollistanut yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä riittävä tuki. Kotona asumista tukee kattava yhteiskunnan tarjoama palveluverkko joista erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskien osalta kuntoutus on merkittävä tekijä. Lisäksi kiireellinen uudistustarve koskee sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajan poistamista.

Sotainvalidit ovat saaneet valtion tukemia palveluita sotainvalidin työkyvyttömyysasteesta riippuen. Järjestelmässä on nähty ongelmaksi moni portainen asteikko, joka asettaa sotainvalidit sekä heidän leskensä täysin eriarvoiseen asemaan. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu 10- sekä 15 % sotainvalidisuus, joka vaikuttavat merkittävästi työkykyyn sekä vaikuttaa edelleen elämänlaatuun, mutta ei kuitenkaan oikeuta palveluihin. Pienimmällä invalidin haittaprosentilla olevia on noin 2000 elossa olevista 6000 sotainvalidista. Nämä 2000 sotainvalidia eivät pääse myöskään niiden noin 30 000 jäljellä olevan sotaveteraanien etuuksien piiriin, joita vielä nyt juuri Petteri Orpon johdolla tehdyllä eduskunnan talousarvioaloitteella parannettiin. Pienimmän haitta-asteen sotainvalidit ovat siis nykyjärjestelmän täydellisiä väliinputoajia.

Tämän lisäksi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot ja lesket joutuvat jonottamaan kuntoutukseen pääsyä keskimäärin yli vuoden, minkä vuoksi tarkoitukseen varattua määrärahaa tulisi korottaa. Sotainvalidien vuotuinen poistuma supistaa sotilasvammakorvauksien määrärahaa ja tästä koituvilla säästöillä voitaisiin rahoittaa useita edellä mainittuja palveluita.

Tätä aihetta eilinen Hausjärven, Lopen ja Riihimäen Sotainvalidien puheenjohtajien tapaaminenkin siis käsitteli. Tapaamisen myötä olen tänään jättänyt hallutukselle esityksen jossa edellä olevia epäkohtia esitän korjattavaksi. Eli mm. niin, että sotainvalidien pienimmistä haitta-asteprosenteista luovutaan ja tähän ryhmään kuuluvat liitetään 20% korvaustason piiriin.

Minusta tämä pitää nyt hoitaa kuntoon ja toivottavasti hallitus myös niin tekee.

Nyt aamun valiokuntiin ja edessä pitkä eduskuntapäivä.

Kello 0.21 eli ollaan jo perjantain puolella. Päivä siis pitkäksi. No onneksi täysistunto tänään jo puoli kahdeksalta loppuun. Viimeisenä aiheena keskustelimme rikollisten ensikertalaisuudesta. palaan aiheeseen huomenna tai viikonloppuna. Itse myös tänään äänessä jätelaista ja rakennusten työnjohdon ja suunnittelun pätevyyksistä. Ne sen verran spesifimpiä asioita, että en täällä sen laajemmin niitä nyt käsittele. Mutta puheenvuoroni löytyvät tuolta Eduskuntatyö -sivun alta ja niissä mm. käyn varsin laajasti läpi tuon pätevyysasian ja kumoan huolet siitä, että uudistus nyt veisi joltain työt ja aiemman hyväksytyn pätevyyden. Hieman myös käsittelen homeongelmaa ja jätelakiakin laajemminkin.

Mutta tänään päivään mahtui valiokunnat mm. ministerikuulemisten kanssa. Puolustusministeri Carl Haglund oli meillä niin puolustusvaliokunnassa kuin ulkoasiainvaliokunnassakin. Ja vielä huomenna jatkamme näiden aiheiden parissa. Viimeiset valiokunnat tältä vuodelta huomenna.

Tänään myös julki alustava selvitysmiehen esitys valtionosuusuudistuksesta. Monimutkaista palettia nyt selkeytetään ja tähänkin aiheeseen palaan tässä lähiaikoina hieman tarkemminkin. Mutta vielä sitten illalla tänään Takarivin Taavien perinteinen jouluillallinen yhdessä Henna Virkkusen, Sampsa Katajan ja Petteri Orpon kanssa. Olipa mukava istua rauhassa hetki hyvien työkavereiden ja ystävien kanssa. Ja vaikka hieman puhuimmekin politiikkaakin niin enemmän kaikkea muuta. Hyvä niin.

 

Kommentit