”Perinteisen sodan uhka on kadonnut Euroopasta.”
Näin vielä todettiin usein kymmenisen vuotta sitten ja myöhemminkin. Osa Euroopan maista jopa myi perinteisen sodankäynnin kalustoaan pois ja osa ajoi alas omat perinteiseen sodankäyntiin varautuneet armeijansa. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa Hollannin Suomelle tammikuussa 2014 myymät sata uudenaikaista käytettyä Leopard 2 -panssarivaunua ja Ruotsin, joka luopui yleisestä asevelvollisuudesta ja kehitti armeijaansa vain erilaiseen kriisinhallintaan ja terrori- ja luonnonkatastrofeja silmällä pitäen. Molemmat ovat katuneet myöhemmin ratkaisujaan.
Diktaattori Vladimir Putinin 24.2.2022 aloittaman täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan murensi lopullisesti kaiken sen, mistä jo 2008 Georgian sodan ja 2014 Ukrainan Krimin valtauksen jälkeen maailmaa varoiteltiin. Putinin johdolla Venäjä rikkoi kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja sotaan ryhdyttyään myös kaikkia sodan alkeellisimpiakin sääntöjä. Tänään YK:n ihmisoikeusvirasto kertoi, että Ukrainassa on venäläisten hyökättyä kuollut jo 5000 siviiliä. Putin ja Venäjä onkin armotta pommittanut myös siviilikohteita asuinrakennuksista päiväkoteihin ja kouluihin ja myös vankiloihin. Julmuudella ei ole ollut mitään rajaa. Myös venäläisten tekemistä naisten ja jopa lasten raiskauksista on medioissa kerrottu helmikuun jälkeen.
”Jos puoliso joutuukin rintamalle”
Putinin Venäjä siis palautti perinteisen sodan ja nyt se kolkuttelee myös EU:n rajoilla. Tänään julkaistu Ylen kysely kertoikin, että sodan uhka on noussut nyt yhdeksi suomalaisten suurimmista huolenaiheista. Sodan uhasta on tullut ihmisten akuutti huoli. Kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes puolet kertoi nyt olevansa erittäin huolissaan sodasta ja sodan uhasta. Kaksi vuotta aiemmin sodasta erittäin huolissaan oli vain joka kymmenes vastaaja. Samaan aikaan muut huolet ovat joutuneet antamaan tilaa sodan pelolle. Esimerkiksi huoli ilmastonmuutoksesta on vähentynyt vuoden 2020 tehtyyn kyselyyn verrattuna.
Sama huoli sodasta ja Venäjän uhasta näkyi jo keväällä. Nopeasti suomalaisten enemmistö kääntyi kannattamaan Natoa ja kansan perässä myös ne puolueet, jotka vielä helmikuussa ja myöhemminkin Natoa vastustivat. Jopa Natoa tiukimmin vastustaneet ja USA:n lähinnä pahana nähneet demarit ja vasemmistolaiset kääntyivät tukemaan Natoa ja maamme Nato-jäsenyyttä.
Tavoite oli selvä, että ”ei koskaan enää yksin”. Ja nyt tämä tavoite on edennyt ns. Nato-hakemuksemme ratifiointi vaiheeseen ja hyväksymiskäsittelyjä on tehty tasaiseen tahtiin eri Nato-maissa. Tällä viikolla odotamme jo sitten Yhdysvaltojenkin ratifiointia ja ehkä viimeisenä sitten Turkkia. Ja sekin sieltä kyllä tulee.