Siviilipalvelus muutettava varautumispalvelukseksi – Kaiken tuettava kokonaisturvallisuutta

Kynästä, sunnuntaina 16.12.2018

Maailman ja myös Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja osittain niinkin, että kaikkeen ei ole osattu varautua. Kylmän sodan jälkeen monissa länsimaissa uskottiin, että perinteisen sodan uhka katoaisi maailmasta ehkä pysyvästikin. Tässä virassa mm. Ruotsi luopui asevelvollisuudesta ja ajoi armeijansa alas lähinnä kriisinhallintatehtäviin keskittyneeksi ja Alankomaat myivät panssarivaunujaan pois. Me onneksi ne ostimme. 

Meillä ei onneksi tässäkään tilanteessa ollut liian sinisilmäisiä. Meillä pidettiin kiinni yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta ja laajasta ja osaavasta reserviläisarmeijasta. Kalustoa on uudistettu kylmän sodan jälkeenkin ja uudistetaan ja parannetaan par’aikaakin. Laivue 2020 uudistaa Merivoimien kalustoa ja HX korvaa Hornetien poistuvan suorituskyvyn. Samaan aikaan valmistellaan myös esimerkiksi rynnäkkökiväärien uusintaa.

Kuva: Maavoimat

Perinteinen sota ei meitä ainakaan tällä hetkellä uhkaa, mutta sellaisenkaan mahdollisuutta ei pidä sulkea pois jossain tulevaisuudessa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tällaisesta kuitenkin huolestuttava esimerkki. 

Samaan aikaan lisäksi muut turvallisuusuhat ovat kasvaneet. Nästä suurimpana terrorismi. Suojelupoliisi pitikin juuri ennallaan arvionsa terrorismin uhasta maassamme. Supo arvioi uhan kohonneeksi, eli tasolle kaksi neliportaisella asteikolla. Terrorismia tukevat verkostot pyrkivät radikalisoimaan ja värväämään lisää kannattajia ja ne ovat tässä onnistuneetkin.

Supon seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut nopeasti nyt jo 370. 

Myös muualla tapahtuvat sodat, luonnon mullistukset tai ilmastonmuutoksen aiheuttamat elinolojen muutokset saattavat ajaa liikkeelle edelleen suuriakin ihmisjoukkoja. Tästä meillä vakaviakin kokemuksia ja sen vaikutukset turvallisuuteen näkyvät ja tuntuvat edelleen niin kuin edellä kirjoitin. Meillä tuleekin olla riittävät keinot valvoa rajojamme ja myös riittävät keinot saada maastamme pois he, jotka eivät turvapaikkaa tarvitse tai ovat maassamme uhka turvallisuudelle. Tähän osoitimme juuri lisää resursseja myös Valtiovarainvaliokunnan toimesta.

Vastaanottojärjestelmän piiristä on nimittäin kadonnut viimeisen kolmen vuoden aikana noin 6 000 turvapaikanhakijaa. Osa heistä on lähtenyt takaisin kotimaahansa, mutta osa on jäänyt laittomasti Suomeen oleskelemaan. Laillisten toimeentulon hankkimiskeinojen puuttuessa maan alle siirtyvien ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikoksiin ja radikalisoitua on suuri.

Kun tähän lisää kasvaneen järjestäytyneen rikollisuuden ja kansainvälisen rikollisuuden niin voi aiheellisesti todeta, että kokonaisturvallisuustilanteemme on muuttunut. Ja mm. näiden kaikkien takia tarvitsemme jokaisen suomalaisen panosta turvallisuutemme vahvistamiseksi. Esimerkiksi vaikka se, että vaikka poliisien määrää on lisätty, niin heidän tueksi on luotu lisäksi uusi reservipoliisijärjestelmä.

Tarvitsemme jatkossakin myös jokaisen ikäryhmän kaikki palveluskelpoiset nuoret miehet ja vapaaehtoiset naiset asepalvelukseen. Se on jatkossakin turvallisuutemme yksi kulmakivi. Mutta myös siviilipalvelukseen menevien koulutusta on uudistettava. Siviilipalveluksen tulee palvella paremmin maamme kokonaisuusturvallisuutta ja siksi se pitääkin uudistaa varautusmispalveluksi ja valita palveluspaikat esimerkiksi palo- ja pelastustoimesta. Siviilipalveluksen korvaava varautumispalvelu tukisi näin nykyistä siviilipalvelua paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Näin jokainen täyttäisi tehtävänsä. 

Turvallisuus on tunne, mutta myös fakta. Ja nyt kun turvallisuuden tunne ja myös tila on järkkynyt, niin pitää sen palauttamiseksi tehdä kaikki mahdollinen.

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok)

Puolustusvaliokunnan jäsen

Kommentit