Hämeen Sanomissa 16.12.2018 annettiin ymmärtää monenlaista mikä ei pidä paikkaansa. Helsinki-Tampere -päärata on ollut yksi maakunnan ja valtakunnantason toimintani pääagendoja ja tämä olisi selvinnyt myös toimittajalle jos olisi hieman viitsinyt tai halunnut katsoa toimiani ja tekojani jopa viimeisen 12 vuoden ajalta.
Pääradan remontti on edennyt aikataulussa ja niin kuin olen enemmin monet kerrat myös kyseiselle toimittajalle kertonut niin jokainen palanen on edellyttänyt edellisen palasen valmiiksi saamista ennen seuraavaa.
Välityskyvyn parantaminen toteutetaan aluksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rakennusurakat käynnistyivät jo vuonna 2016 ja tässä vaiheessa parannettu ensisijaisesti liikennepaikkojen toimivuutta ja rakennetaan ensimmäiset lisäraiteet Ainolan ja Purolan välille.

Työt ovat tiiviisti käynnissä paraikaa myös Riihimäen ratapiha-alueella ja jatkuvat aina vuoteen 2020 saakka. Viime huhtikuussa hankkeen töiden painopiste siirtyi siis risteysaseman henkilöratapihan uusimiseen ja samalla Riihimäen rautatieasema saa korotetut esteettömät laiturit. Tämä kokonaisuus maksaa kaiken kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa.
Edellytys näille ja myös pääradalla tehtäville vaihde- ja raiteistomuutoksille oli ensin ns. kolmioraiteen rakentaminen. Sen myötä tavaraliikenteen läpiajo Riihimäen ratapihalla väheni. Aiemmin tavarajunat joutuivat vaihtamaan tuolla kulkusuuntaa ja tämä edellytti veturin vaihtoa tai sen ympäriajoa. Kolmioraide-hankkeessa rakennettiin noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Myös tämä työ on jo tehty.
Pääradan remontin toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Lisäraiteet tulevat Kytömaa Ainola välille, Purola Jokela välille sekä tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja tavaraliikenneraide Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Tämän toisen vaiheen ratasuunnitelma valmistui syksyllä ja myös tämä urakka on edellytys jatkohankkeille kohti pohjoista.
Pääradan suuri perusparannus siis etenee suunnitellusti ja tätä olemme vieneet eteenpäin määrätietoisesti mm. Tarja Filatovin, Aino-Kaisa Pekosen ja Päivi Räsäsen kanssa ja maakunnan ja radan varren kuntien ja kaupunkien kanssa. Yhteistyö on ollut tässä hyvää ja saumatonta. Nyt tehtävät rakennustyöt parantavat sekä rataosan välityskykyä, mutta myös häiriösietokykyä. Tämän myötä edellytykset yhteyksien lisäämiselle halki Suomen paranevat.
Näin siis pääradan jo vuonna 2007 alkanut miljardien investointi etenee ja nyt valmistellaan jo hankkeen etenemistä Riihimäeltä pohjoiseen. Pääradan koko Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosa on paitsi maamme vilkkain, myös valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta merkittävimpiä yhteysvälejä. Tänne tarvittavat lisäraiteet maksavat noin 670 miljoonaa euroa. Ja kun myös haluamme nopeampi yhteyksiä niin myös vanha osuus vaatii peruskorjausta. Rataosuuden nopeustason nosto esimerkiksi tasoon 200 km/h nostaa hankkeen kustannukset yhteensä noin miljardiin euroon. Kaiken kaikkiaan investointi on koko luokaltaan miljardeja ja siksi on tärkeää, että päärata on mukana myös vuonna 2021 alkavan EU-investointituen piirissä.
Tärkeää on siis tässä valossa nähdä päärata myös yhteytenä aina Ouluun asti ja sieltä Ruotsiin. Kahden EU-maan yhteys avaa nimittäin vielä uusia rahoitusmahdollisuuksia ja parantaa myös vuonna 2021 alkavan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiamme. Tällöin pääradan uudistamiseen on mahdollista saada vähintään 20 prosentin EU-rahoitus.
Eli pääradan remontti etenee täysin suunnitellusti ja alkuvuodeksi valtion talousarvioon varattiin myös suunnittelurahaa jatkolle. Suunnitelmien tulee olla valmiit vuoteen 2021 mennessä ja ensi kevään hallitusneuvotteluissa päärata nousee varmasti esille ja silloin päätetään seuraavan vaiheen etenemisestä. Itse en ainakaan ole hanskoja käsistä pudottamassa ja työtä jättämässä kesken vaan olen valmis jatkamaan työtä tämäkin hankkeen parissa yhteistyöllä eteenpäin.
Tässä olemmekin edenneet täysin yhteisin askelin ja raiteiden lisäksi on tärkeä saada myös nopeat junat pysähtymään Hämeenlinnassa. Myös tässä edunvalvontamme on ollut hyvää ja yhtenäistä ja olen varma, että pääradan remontin eteneminen tulee myös parantamaan junavuoroja ja -yhteyksiä.
Yhdessä ja yhteistyöllä pärjäämme näissäkin asioissa parhaiten. Pääradan varressa asuu jopa 3 miljoonaa suomalaista ja pääradan toimivuus on koko maamme menestymisen elinehto numero yksi.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Hämeen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja