Sinivihreä hallitus sopi vaalikauden kehyksestä Panostuksia osaamiseen, hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin

Uutiset, perjantaina 25.05.2007

Hallitus sopi 23.5.2007 valtiotalouden menokehyksestä vuosille 2008 – 2011. Menokehys vuodelle 2008 on 33,6 miljardia euroa, 34 miljardia euroa vuodelle 2009, 34,2 miljardia euroa vuodelle 2010 ja 34,4 miljardia euroa vuodella 2011 vuoden 2008 hinta- ja kustannustasossa.

Suhdannekehitys otetaan huomioon menolisäyksissä ja veropäätöksissä

Hallitus rajoittaa väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvaa painetta talouden kantokykyä vahvistavilla toimilla ja vastuullisella vero- ja menopolitiikalla. Kohdennetuilla määrärahalisäyksillä ja veronkevennyksillä sekä rakenteellisilla uudistuksilla vahvistetaan työvoiman tarjontaa, parannetaan työmarkkinoiden toimintaa sekä alennetaan rakenteellista työttömyyttä.

Menonlisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan lisäksi siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja hallituksen ylijäämätavoite saavutetaan. Julkisten menojen kasvua hillitään myös tuottavuutta paran-tamalla, missä keskeisiä välineitä ovat kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu Suomessa lähiaikoina vahvana ja yltää sekä tänä että ensi vuonna noin kolmeen prosenttiin. Työmarkkinat ovat kiristymässä, kun työvoiman tarjonnan kasvu vaimenee ja työttömyysaste on lähellä arvioitua rakenteellisen työttömyyden tasoa.

Palkkapaineet ovat lisääntyneet poikkeuksellisen pitkän ja suhteellisen maltillisen työehtosopimuskau-den jälkeen. Asuntolainakannan kasvu jatkuu nopeana, vaikka eurooppalaista rahapolitiikkaa on kiris-tetty ripeässä tahdissa. Asuntojen reaalihinnat ovat jo saavuttaneet aiemman, 1980-luvun lopun ennä-tystason ja pääkaupunkiseudulla jopa selvästi ylittäneet sen. Kotitalouksien kulutuskysyntä perustuu yhä enemmän ennätystasolle nousseelle velkaantumiselle. Korkeasuhdanteen pitäminen hallittuna edellyttää suurta malttia niin finanssipolitiikassa kuin työmarkkinaosapuoliltakin.

Vaalikaudella talouden kasvumahdollisuuksia heikentää erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Tämä korostaa kasvumahdollisuuksia lisäävän rakennepolitiikan tärkeyttä.

Nyt sovitussa vaalikauden kehyksessä ovat mukana hallitusohjelman mukaiset 1,55 miljardin euron menolisäykset. Määrärahojen lisäyksiä on vakaan suhdannekehityksen turvaamiseksi pyritty painotta-maan vaalikauden loppupuolelle. Hallituksen päättämästä kehysmenojen lisäyksestä 250 miljoonaa euroa rahoitetaan menoja uudelleen kohdentamalla. Nettomääräisesti kehysmenojen lisäys on siten 1,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Valtionavut kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen kasvavat vaalikaudella 822 miljoonalla eurolla sisältäen maaliskuussa tehdyn kehyspäätöksen lisäyksen. Valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus tehdään täysimääräisenä. Osaamisen edistämiseen hallitus panostaa 290 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi opintotukea parannetaan 79 miljoonalla eurolla.

Lisätalousarvioita varten hallitus varaa vuosittain 300 miljoonaa euroa. Myöhempiä menotarpeita var-ten varatusta 200 miljoonasta eurosta jää kehyspäätöksessä jakamatta 101 miljoonaa euroa. vuoden 2011 tasolla.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintoraha ja kansaneläke nousevat

Pienituloisten aseman helpottamiseksi hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa sovitut tulonsiirrot vaali-kauden alussa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 1.1.2008 lukien 10 eurolla kuukaudessa. Lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta alkaen 1.1.2009.

Vähimmäisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 alkaen. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla vuonna 2010.

Opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alussa 2008 ja opiskeli-jan omia tulorajoja 30 prosentilla 1.1.2008.

Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alussa 20 euron tasokorotus. Samaan aikaan voimaan tulevan kuntien kalleusluokituksen poistumisen johdosta kansaneläke nousee suurella osalla 40 eurolla kuu-kaudessa.

Osaamiseen panostetaan – Innovaatioyliopisto aloittaa vuonna 2009

Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään uudeksi innovaatioyliopistoksi. Samalla turvataan hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset sille, että uusi yliopisto voi tarjota puitteet korkeatasoiselle tutkimukselle ja opetukselle. Yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2009.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti kustannustason muutoksen lisäksi vuosittain 20 miljoonalla eurolla. Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut keskitetään pal-velukeskukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisätään 205 miljoonalla eurolla.

Ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö, noin 80 miljoonaa euroa, kohdennetaan kokonaisuudessaan koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentä-minen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.

Ammatillista peruskoulutusta laajennetaan ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta lisätään. Nuorten työpajatoiminnan kansallista rahoitusta lisätään osana elinikäisen oppimisen ohjel-maa.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoitusta lisätään yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Valtion teknil-lisen tutkimuskeskuksen rahoitus lisääntyy vastaavasti 2 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus lisääntyy vaalikaudella 90 miljoonalla eurolla, kun Suomen Akatemian myöntämisvaltuus ja määrärahat kasvavat yhteensä 35 miljoonalla eurolla ja 20 miljoonaa euroa suun-nataan perustettavalle Innovaatioyliopistolle.

Työllisyyspolitiikkaa tehostetaan ja toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan

Työllisyysmäärärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parannetaan työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Tämä merkitsee kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkakokeilun laajentamista nuorille ja vammaiselle, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamista sekä oppisopimuskoulutuksen ja nuorten työpajatoiminnan lisäämistä.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrärahoja kohdennetaan tehokkaimpiin työllisyyttä edistä-viin toimiin, kuten yhdessä yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Vastaavasti vähennetään valmentavaa koulutusta sekä valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämistä. Työmarkkinatuen ylläpitokorvauksen korotukseen varataan 6 miljoo-naa euroa vuodesta 2010 lähtien työttömien kannustamiseksi aktiivitoimiin.

Vanhusten ja lapsiperheiden palveluita kehitetään

Kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat kehyskaudella yhteensä 608 miljoonaa euroa. Näin hallitus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisää kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstöä ja parantaa omaishoidon kattavuutta ja tukea.

Vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää kehitetään. Perhehoitoa kehitetään sekä lapsiper-heiden kotipalveluja parannetaan. Vuonna 2009 korotetaan lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurol-la ja yksityisen hoidon tukea 23 eurolla. Lisäksi vuonna 2010 korotetaan osittaista hoitorahaa 20 eurol-la.

Lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyt-töön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Lastensuojelullisin yms. perustein tulee lapsella kuitenkin jatkossakin olla oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon.

Hammaslääkäripalkkioiden korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta.

Potilaan omavastuuta lisätään, jos hän kieltäytyy valitsemasta halvempaa lääkettä. Tämä vähentää val-tion menoja 7,4 miljoonaa euroa.

Liikennehankkeista päätetään selonteon valmistumisen jälkeen

Hallitus päättää väyläinvestoinneista, kun hallitusohjelman mukaisen liikennepolitiikan selonteko val-mistuu. Selontekoon sisällytetään vaalikauden 2007 – 2011 väyläinvestointiohjelma. Kehäradan suun-nittelua jatketaan, mutta suhdannetilanteesta johtuen sen rakentaminen alkaa 2009. Samasta syystä Lusi-Mikkeli tien rakentamista lykätään vuodella.

Puun saanti varmistetaan

Perustienpitoon suunnataan kertaluontoinen 20 miljoonaa euron panostus, jolla kohennetaan tiestön kuntoa teollisuuden puunkuljetusten varmistamiseksi. Samasta syystä yksityisteiden valtionapuja koro-tetaan.

Metsänparannuksen määrärahoja (KEMERA) lisätään vaalikauden aikana 20 miljoonalla eurolla.

Ilmasto- ja energiapoliittiset satsaukset

Päästöjen vähentämiseksi hallitus lisää uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian investointi-tukia lisätään yhteensä 15 miljoonalla eurolla, energiapuun hankintaa tehostetaan KEMERA-rahojen lisäyksellä sekä asuinkiinteistöjen lämmitystapamuutosten tukia lisätään 10 miljoonalla eurolla.

Muita kehysriihessä tehtyjä menopäätöksiä

Vaalikauden aikana kehitysyhteistyömenot kasvavat yhteensä vajaalla 370 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 niiden kokonaismäärä on 1,1 miljardia euroa jolloin niiden bkt-osuuden arvioidaan olevan 0,55 prosenttia. Tämä vastaa hallitusohjelman päätöstä, jonka mukaan kehitysyhteistyömenojen tulee ke-hyskauden lopulla olla 25 miljoonaa euroa maaliskuussa päätettyä kehystä suuremmat.

Käräjäoikeusverkostoa tiivistetään, että jäljelle jää 25–30 käräjäoikeutta. Lautamiesjärjestelmästä luo-vutaan muissa kuin vakavissa rikosasioissa. Vankeinhoidon toimintaedellytykset turvataan.

Poliisipiirien määrää vähennetään ja hallintorakenteita uudistetaan. Muutokset sovitetaan yhteen kärä-jäoikeusverkoston uudistuksen kanssa. Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmää kehitetään ja voima-varoja lisätään henkilöstön määrän kasvattamiseksi.

Hallitus lisää puolustusvoimien määrärahoja. Lisäykset kohdistetaan mm. puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen, varaosahankintoihin ja asevelvollisten taloudellisen aseman parantamiseen.

Kuntien yhdistymisavustuksiin ja yhteistoiminnan tukemiseen varataan reilu 320 miljoonaa euroa koko vaalikaudelle.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat käytetään tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön edistä-miseen jakosuhdelain mukaisesti. Eräitä kulttuurimenoja siirretään veikkausvoittovaroista maksetta-viksi. Samalla voittovarojen budjetoitavaa tuottoarviota nostetaan.

Ruotsin television näkyvyys Suomessa ja Suomen television näkyvyys Ruotsissa turvataan.

Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan vuoteen 2011 mennessä 60 miljoonalla eurolla. Maati-latalouden kehittämisrahaston toimintamahdollisuuksia vahvistetaan vuotuisella noin 30 miljoonan euron budjettisiirrolla. Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään yhdellä vuonna 2008 ja yhdellä vuonna 2010. Muita maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän ehdotuksia ryhdytään toteuttamaan asteittain.

Yritysten kehitys- ja investointihankkeiden tukemisen valtuutta nostetaan yksinyrittäjien tukijärjestel-män aluelaajennuksen johdosta. Myös kansainvälistymisavustuksen valtuutta korotetaan.

Rakennerahastovaroja varaudutaan käyttämään EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutosalueiden tarpeisiin. Tuottavuus- ja keskittämistoimenpiteiden vaikutuksena rakennerahastojen hallinnointi kevenee.

Kainuun maakunnan kehittämisrahaa korotetaan vuosille 2010 ja 2011 yhteensä 8,7 milj. euroa Talvi-vaaran kaivoksen perustamiseen liittyvien liikenneyhteyksien rakentamisen johdosta.

Tuottavuuden parantaminen jatkuu

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista ja päättää keväällä 2008 uusista toi-menpiteistä. Jo päätetyt toimenpiteet johtavat palvelujen ja hallinnon uudistumisen ja tehostumisen ohella valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuodesta 2005 vuoteen 2011 mennessä yhteensä noin 9 600 henkilötyövuodella. Uusilla toimenpiteillä voidaan tuottavuutta parantaa siten, että valtion hen-kilöstömäärä supistuu edelleen 4800 henkilötyövuodella. Samalla huolehditaan palvelutasosta ja toi-minnan kehittämisestä.

Kehyksessä on varauduttu tuottavuutta lisäävien tietotekniikka- ja muiden hankkeiden rahoitukseen. Tuottavuusohjelmat tulee valmistella ja toteuttaa hyvässä yhteistoiminnassa henkilöstön ja sen edusta-jien kanssa kaikilla tasoilla.

Veronkevennykset painottuvat vaalikauden loppuun

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja osaamista sekä lisätä vero-tuksen oikeudenmukaisuutta. Veromuutosten ajoituksessa otetaan huomioon suhdannetilanne kasvun pitämiseksi mahdollisimman vakaana. Tuloveronkevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut.

Veroperustemuutosten tarkka mitoitus ja ajoitus täsmentyvät myöhemmillä päätöksillä, mutta merkit-tävimmät kevennykset toteutetaan suhdannepoliittisista syistä vaalikauden loppupuolella. Laskelmissa on tehty veroperustemuutosten ajoituksesta tekninen oletus.

Hallitusohjelman mukaiset veronkevennykset alentavat valtion verotuottoja vuonna 2011 yhteensä 2,2 miljardia euroa. Työn verotusta kevennetään yhteensä 1,6 miljardia euroa. Lisäksi tuloveroasteikkoon tehdään vuosittain inflaatiotarkistukset. Eläkkeensaajien verotusta kevennetään.

Perintö- ja lahjaveroa kevennetään yhteensä 165 miljoonalla eurolla. Tästä 150 miljoonaa euroa käyte-tään verottavan tulon alarajan nostamiseen sekä lesken ja lasten aseman helpottamiseen. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi luovutaan perintöverosta kokonaan yritysten ja maa- ja metsätilojen su-kupolven vaihdosten osalta.

Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosenttia alennetaan 5 prosenttiyksiköllä, mikä vähentää verotuottoa 500 miljoonaa euroa.

Alkoholijuomaveron, tupakkaveron sekä energia- ja ympäristöverojen korotukset lisäävät verotuloja 330 miljoonalla eurolla.

Velka ja tasapaino

Valtionvelan suhteen bruttokansantuotteeseen arvioidaan koko vaalikauden säilyvän viime vuosien laskevalla uralla nimellisen bruttokansantuotteen kasvaessa. Vaalikauden lopulla valtionvelan arvioi-daan olevan noin 58 miljardia euroa, mikä vastaa vajaata 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuottee-seen.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan ennustelaskelmissa olevan ylijäämäi-nen vaalikauden ensimmäisinä vuosina, mutta muuttuvan alijäämäiseksi vuonna 2010. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin, että työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten ansiosta valtiontalouteen muodostuu yhtä prosenttia bkt:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Mikäli työlli-syyttä pystytään lisäämään hallitusohjelmassa mainitulla 80 000 – 100 000 hengellä ja talouskasvu on keskimäärin noin prosenttiyksikön korkeampi kuin peruslaskelmassa, hallituksen tavoite yhden pro-sentin rakenteellisesta ylijäämästä vuonna 2011 on saavutettavissa.

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus sitoutuu Suomen voimassa olevan vakausohjel-man mukaiseen toimintalinjaan.

Peruspalveluohjelma

Kuntatalouden näkymät ovat parantuneet. Vaalikaudella kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvi-oidaan ylittävän selvästi poistot. Tulorahoituksen arvioidaan riittävän kattamaan nettoinvestoinnit, jolloin kuntien kokonaisvelka ei enää kasva. Toimintamenojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa. Henkilöstön määrän arvioidaan lisääntyvän noin 4000 henkilöllä vuosittain eli yhteensä 16 000 henkilössä vaalikauden aikana. Tämä johtuu pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvusta. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4 pro-senttia vuodessa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta jatketaan määrätietoisesti hyväksytyn puitelain, päätet-tyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. Hankkeen etenemistä arvioidaan jatkuvasti ja eduskunnalle annetaan selonteko vuonna 2009.

Kommentit