Silloin on hyvä jättää tehtävä, kun joku vielä kysyy, että miksi.

Blogi, sunnuntaina 06.04.2014

Aika tarkkaan vuosi sitten kirjoitin oman ei julkiseen päiväkirjaani ”Minulle syntyi kuva, että valmistelee väistymistä pj:n paikalta”. En sen syvemmälle tuohon keskusteluun mene, mutta kuta kuinkin vuosi sitten tein tällaisen ensimmäisen tähän viittaavan merkinnän. Joskus aikanaan tuosta ehkä enemmän.

Mutta nyt sitten päätös tehty ja julkikin kerrottu. Puheenjohtajamme Jyrki Katainen tähtää EU:n huipputehtäviin. Komissaarin tehtävä on yksi, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Kesäkuussa Lahden puoluekokouksessa hän ei enää hae jatkokautta johdossamme ja ennen juhannusta maamme saa myös uuden pääministerin. Puheenjohtajakisamme tulee olemaan myös kisa pääministeriydestä.

Tuntuu surkuhupaisalta, että sama kuoro jo on kitarisat loistaen vaatinut tilanne toisensa perään Kataisen eroa on nyt syyttämässä häntä rintamakarkuruudesta. Luulisin näiden nyt olevan tyytyväisiä 🙂 

Itse olen tyytyväinen. Jyrki on tehnyt uskomattoman työn puolueemme johdossa, mutta myös maamme johdossa. Pääministerinä on helppo toimia kun taloudessa menee hyvin, mutta varsinainen johtajuus punnitaan vasta silloin on on vaikeaa ja taloudessakin sakkaa. Jyrki nousee tämän kautta maamme lähihistorian merkittävimpien poliitikkojen ja pääministereiden joukkoon. Tuo sama eroa vaatineiden kuoro huusi myös pääpunaisena, että Katainen on rampa anka eli toimintakyvytön pääministerinä, kun hän ei kertonut aiemmin suunnitelmistaa vaikka niitä tivattiin. Sopii nyt kysyä näiltä eripurakuoron solisteilta, että mitä toimintakyvyttömyydestä kertoi historiallisen laaja sote-sopu yli hallitus-oppositiorajan ja sopu jossa tehdään maailmankin mittapuussa ainutlaatuinen täydellinen sosiaali-terveystoimen integraatio. Tai heti perään tehtiin talouden vakauttamispaketti kehysriihessä jolla maamme talous laitetaan tasapainoon. Sellaisia päätöksiä, että niissä tarvittiin vastuunkantoa, rohkeutta, itsensä peliinlaittamista ja arvostelunkin kestämistä. Maamme etu vaati toimimaan ja laittamaan maan edun oman ja jopa oman puolueensakin edun edelle.

Jyrkin ratkaisun ymmärrän itse hyvin. 10 vuotta puolueemme johdossa ja sinä aikana kaikista vaaleista voitto. Nousu suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa, eurovaaleissa ja presidentinvaaleissa ja osassa vielä useampaan kertaa peräkkäin on sellainen työ jota ei taida olla kukaan muu koskaan tässä maassa tehnyt. Ja seitsemän vuotta maamme johdossa ensin arvostusta keränneenä ja jopa Euroopan parhaaksi valittuna valtiovarainministerinä ja sitten kolme vuotta pääministerinä talouden vaikeina aikoina ja poliittisenkin kentän murroksessa kuluttaa miestä. Ja ymmärrän, että kotona Mervi-vaimo ja tyttäretkin helpottuneita. Verratkaapa joskus Kauppalehdestä yritysjohtajien viikkokalentereita vaikka Demarissa esitettyyn valtiovarainministerin viikkokalenteriin. Pääministerin posti vielä aivan eri luokkaa. Eli koko ajan menossa ja matkalla. 

Jyrki on poliitikkona sellainen joka on kerännyt kiitosta ja kunnioitusta yli puoluerajojen. Johtajuus on vahva, mutta myös neuvottelutaito ja ongelmien ratkaisutaito omaa luokkaansa. Johtajana hän on innostava ja hänellä on näkemys tulevasta ja siitä mihin ollaan menossa. Aika monelta muulta keskeisessä tehtävässä poliitikassa nyt toimivalta tämä puuttuu. Silloin päätöksiä tehdään vain hetkessä eikä ajatellen mitä ne tarkoittavat huomenna ja vuosien päästä. Tämä taito on Jyrkillä ainutlaatuinen.

Kesällä Jyrki siirtyy Eurooppaan. Hänen taidoillaan on siellä käyttöä ja katsomaan mitä maamme sieltä lopulta saa. Kiitos vielä kerran täälläkin Jyrkille työstä puolueemme ja ennen muuta kotimaamme eteen. Hänet muistetaan ja epäilen, että hän vielä joskus palaakin.

Eli silloin on hyvä jättää tehtävä, kun joku vielä kysyy, että miksi. Näin nyt aika moni on tehnyt. Monen muun puoluejohtajan kohdalla ei tilanne ole todellakaan ollut sama. Niinpä.

Kesäkuussa valitaan sitten uusi puolueemme puheenjohtaja ja samalla uusi pääministeri. Ehdokkaita on paljon. Voisiko se lyötyä satunnaisessa järjestyksessä vaikkapa tästä listasta: Henna Virkkunen, Jan Vapaavuori, Alexander Stubb, Petteri Orpo, Jyri Häkämies, Piia-Noora Kauppi, Taru Tujunen ja Paula Risikko. Listaa voisi vielä jatkaa lisääkin Laura Räty, Jukka Mäkelä… Oman suosikkini kerron, mutta en vielä. Varapuheenjohtajakisastakin tulee mielenkiintoinen. Kiitos kysymästä, että olenko mukana. Katsotaan 😉

Kokoomuksen laiva seilaa jälleen hyvässä myötäisessä. Kannatusluvut vaikeista ratkaisuista huolimatta nousussa. Suomalaiset ymmärtävät, että jonkun on vastuutakin kannettava. Ja oltava myös valmis kipeisiinkin ratkaisuihin jos maamme etu pidemmässä juoksussa sitä vaatii. Lapsiemme piikkiin, velaksi, emme tätä maata saa elättää. Mutta totta kai tällaisina aikoina meidän on syytä kuunnella herkällä korvalla mitä kansan syvät rivit ajattelevat ja otettava opiksikin. Maamme kun on yhteinen ja jakamaton.

Tänään aamusta rankametsässä hieman ajatuksiakin tuulettamassa. Tekipä hyvää raivata ja heilua puiden kanssa. Ja sitten iltapäivällä Riihimäelle.

Riihimäen Jäätaitureiden jääsatu Risto Räppääjä.

Olipahan upea show ja satu. Riihimäen Jäätaiturit tekevät hienoa työtä luistelu-urheilun parissa ja toivottavasti tämä hieno laji pian myös olympialaisissa. Todellaa kovaa urheilua ja taitoa ja kuntoa vaativaa puuhaa. Tänään kevätnäytöksessä mukana pätkiä ryhmien kilpaohjelmistoista ja runkona sitten tarina Nopolan Risto Räppääjän ympärillä. Riihimäen vanhassa jäähallissa hienosti väkeä paikalla ja hyvä tunnelma. Tosin peruskorjausta odottavan hallin sähköt katkoivat ja äänentoistokin surkea. Hieman upea ohjelmisto olisi paremmat puitteet ansainnut. No onneksi viereen rakentuu nyt kovalla työllä väännetty Riihimäen Uusi Jäähalli. Sille ainakaan jumppasin aikamoisen työn kautta valtiontuen Valtion Liikuntaneuvostossa. Kaupunki silloin jätti tuen käyttämättä ja vääntö oli sen jälkeen myöhemmin vieläkin vaikeampi. Oli muuten aika työn takana saada väki uskomaan, että kyllä Riihimäen kaupunki nyt hallin tekee jos rahan saa. Ottajia nimittäin olisi ollut kymmeniä muitakin. Onneksi neuvottelut tuottivat tulosta ja saimme hallille valtiontuen ja sen perään myös kaupunginvaltuusto teki rakentamisratkaisun. Nyt halli jo harjakorkeudessa ja syksyllä sitten uusi jää uuteen halliin.

Tänään myös kirjoitin uusia valtion liikuntapaikkarakentamisen kriteereitä. Toimin siis nykyisin liikuntapaikkarakentamisen jaoston puheenjohtajana ja tarkoitus saada uusi Suunta-asiakirja valmiiksi vielä ennen juhannusta. Siinä siis linjataan millaisia hankkeita tulevina vuosina haluamme valtion toimesta tukea ja rahoittaa. Ja sen verran voin paljastaa jo nyt, että kriteerit tulevat muuttumaan ja myös mukaan kannustaviakin elementtejä suuremmakin tuen saamiseksi. Lisätään siis ohjaavuutta ja nostetaan esille uuttakin. Aikanaan tästä sitten enemmän kerron. Mutta aika tyytyväinen itse olin päivän pohdintoihini vaikka itse sanonkin 🙂 Uutta ja tulevaisuuteen katsovaa tässäkin.

Nyt hetki sitten Riihimäeltä kotiin. Huomenna Tuusulaan Lopen kunnanvaltuuston talous- ja strategiaseminaariin. Hyvä henki päällä meilläkin. Olen niin tyytyväinen tähän tilanteeseen nyt meilläkin. Yhdessä tekemisenmeininki ja katse tulevaisuudessa vahvasti Lopellakin.

 

 

 

 

Kommentit