Tänään oli hieno pieni juhlavahetki, kun istutimme Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen ja tuotekehitysjohtaja Kari Kuparisen kanssa Sakolle 100-vuotislahjaksi antamani Kultakuusen. Sakon 100-vuotisjuhlat jouduttiin pitämään koronan johdosta etäjuhlana, mutta jo silloin sovimme, että Sako 100 -puun tulemme istuttamaan Riihimäelle heti, kun koronatilanne sen suinkin sallii. Tänään 10.5.2021 sen sitten teimme ja legendaarisen Riihimäen ase- ja patruunatehtaan pihamaalla kasvaa nyt myös Sakon oma kuusi.

Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ja tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen istuttamassa Sakolle lahjoittamaani Haapastensyrjän Kultakuusta Sakon pihamaalle 100-vuotisjuhlien kunniaksi.
Kirjoitin Sakosta hieman pidemmin tänne blogiini varsinaisena juhlapäivänä 1.4.2021: Paljon onnea Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja! – Sako 100 vuotta Suomi-kylki edellä. En siis tänään enää mene yrityksen upeaan historiaan
sen syvemmälle. Tällä kultaisella kuusella haluan omalta osaltani kääntääkin katsetta tähän päivään ja myös tulevaan. Sako on monilla mittareilla mitattuna tänä päivänä historiansa suurin. Toki aikanaan ennen teollisuuden koneellistumista yritys työllisti enemmän tekijöitä, mutta nyt satavuotiaana Sako tekee ennätysmäärän aseita ja myös Berettan yli 20-vuotisen historian aikana kasvattanut myös tuota työntekijämääräänsä ja panostanut muutenkin merkittävästi Suomeen. Italialainen maailman vanhin perheyritys on siis pitänyt enemmän kuin hyvää huolta 100-vuotiaasta Sakosta.
Itse olen varma, että Sakon menestystarina siis saa jatkoa ja uusia ennätyksiäkin toinen sadan vuoden jakosa yrityksen elämässä tuo tullessaan. Sakolla on käynnissä äärimmäisen mielenkiintoisia tuotekehityshankkeita eikä vähiten Puolustusvoimiemme kanssa. Oma haaveeni onkin, että pian korvausikään tulevat armeijamme rynnäkkökiväärit voisit nekin olla aitoja sakolaisia.
Kiitos vielä Raimo Karjalaiselle hienosta juhlahetkestä tänään. Sakon pihamaalla upean Suomen suurimman hirven mallin mukaan tehdyn pronssisen Hirvipatsaan kaverina loistaa kullankeltaisena keväisin tästä eteenpäin Suomen Suojeluskuntain Ase ja Konepajan eli Sakon 100-vuotisjuhlakuusi. Tarkkoja laukauksia.
…
Unelmien Liikuntapäivä vei tänään Lopen kuntoportaille
Unelmien Liikuntapäivääkin vietettiin tänään toukokuun kymmenentenä hieman erilaisissa tunnelmissa. Olen vuosittain ollut mukana hienossa tempauksessa, joskus agilitya kisaamassa koirien kanssa ja milloin mitäkin. Nyt vielä kokoontumisrajoitukset pakottivat pitämään ainakin tämän vuoden tällaisena fyysisten kontaktien välttelynä ja näin päätimmekin tehdä tämänkertaisen tapahtumamme etänä verkossa.
Kokoonnuimme koronaturvallisesti Lopen Isokorkeen kuntoportaille ja pidimme sieltä Lopen Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaiden kanssa Facebook Liven. Hieman liikuntaa ja vetoja upeilla vielä aika uusilla kuntoportaillamme ja myös hyvää keskustelua liikunnasta ja urheilustakin. Ja aika monessa puheenvuorossa se tulikin alleviivattua, että Liikunta on Lääke. Pidetään siis itsemme ja yhteiskuntamme liikkeessä.
Kävimme myös katsomassa tuon Lopelle suunnitellun uuden Urheiluhallin paikan. Lopen kunnanvaltuuston pitää tehdä hankkeesta vielä rakentamispäätös ennen kesälomia ja hanke onkin tulossa nyt meidän päätettäväksi toukokuun lopun kunnanvaltuustoon. Näin saamme hankkeen etenemään rakennuslupa- ja myös kilpailutukseen kesän aikana uuden teknisenjohtajamme johdolla. Meidän Valtion Liikuntaneuvoston myöntämien valtiontukien, josta Lopen Urheiluhalli sai täyden 750 000 euron liikuntapaikkarakentamisen tuen, ehdoissa on kuitenkin aikataulu, jonka mukaan rakennustyöt pitää aloittaa avustuksen myöntövuonna. Näin ehdimme nipinnapin aikataulussa liikkeelle ja valtuuston tehtyä toivottavasti rakentamispäätöksen 31.5.2021 kokouksessaan niin kuokka saataisiin kilpailusten jälkeen maahan syys-lokakuulla.
Hanke on saanut kyllä erinomaisen hyvän vastaanoton. Totta kai aina tällaisissa on myös heitä, jotka eivät hanketta näe tarpeelliseksi ja näin varmasti ajattelee osa valtuutetuistakin. Ja sekin kuuluu demokratiaan, mutta itse toivon, että rakentamispäätös syntyy ja pääsisimme tästä nyt etenemään. Tämä Urheiluhalli avaisin paljon uusia mahdollisuuksia myös Elmolan suhteen ja voisimme sinne keskittää mm. lentopallon lisäksi painia ja muita kamppailulajeja ja myös voimistelua, tanssia yms. Isossa roolissa päätöksenteossa tullee olemaan myös erityisryhmien liikunnan tilojen parantaminen. Tähänkin uusi Urheiluhalli vastaa hyvin ja saamme siitä 100% esteettömän, mutta toisaalta saamme myös aikuisille, seniori-ikäisille ja myös vanhuksillekin liikuntasalivuoroja päiväaikaankin. Ja myös erityisryhmien liikunta ansaitsee omat aikansa. Ja omassa päätöksenteossa isossa roolissa on myös se, että tämä ratkaisu avaa myös sen mahdollisuuden, että kehitämme jatkossa vanhaa A-salia eli Loppisalia vahvasti kulttuurin ja taiteen pyhätöksi. Sinne siis saataisiin hyvät tilat kuoroille, teatterille ja konserteille yms. Ja pohtia voisi hyvin sitäkin, että voisi tuo sali pitää sisällään jatkossa myös nousevan katsomon?
Mutta nyt kiitos tästä päivä. Oli mukava ja antoisa ilta Unelmien Liikuntapäivän tunnelmissa. Iso kiitos porrastreenit vetäneelle Anu Kososelle! Pysytään liikkeessä huomennakin.
Ja en voi olla ihmettelemättä näitä pääministeri Sanna Marinin hallituksen koronarajoitustoimia. Edelleen mm. Veikkausliigan jalkapallo-otteluihin 6000 hengen stadioneille ulkoilmaan voidaan ottaa enintään 20 katsojaa ja esimerkiksi elokuvateattereihin voidaan ottaa 6 henkeä vaikka katsomossa olisi tilaa 600:lle. Kuntosaleille tilan suuruudesta riippumatta voidaan ottaa enintään kymmenen henkeä, kuten myös yksityisiin padel-halleihin ja muihin. Ja, että tämä logiikka ei toimisi lainkaan niin näiden urheilu- ja kulttuuritapahtumien sijaan Marinin hallitus on sallinut, että Helsingin Casinolle sisätiloihin voi ottaa 350 henkeä? Millä logiikalla tämä toimii? Eihän tässä ole järjenhäivää.

Pilpalalainen Anu Kosonen veti hauskan ja kovankin porrastreenin pienelle porukallemme Lopen kuntoportailla. Kiitos Anu! Anun yrityksestä löydätte lisää www.pirteeks.fi