Maalikuussa kirjoitin täällä blogissani harrasteajoneuvoista. Sain silloin eräältä ystävältäni tähän liittyen viestiä ja ideaa. Kyse oli siis harrasteajoneuvorekisteristä. Asia nousi tänään keskusteluun kun oli kesäautoamme vanhaa Madamea jälleen katsastamassa. Katsastuskonttorilla eräs minulle tuntematon henkilö tuli puhumaan katsastuksesta ja autojen maksuista ja keskustelu meni myös tähän.
Madame sai katsastusmiehen, joka oli nainen, suosituksen. Matka jatkuu.
Nostan tuon kirjoitukseni tähän uudestaan ja ajattelin, että teen asiasta nyt uudelle liikenneministeri Anne Bernerille myös konkreettisen esityksen. Mutta näin kirjoitin kevättalvella: ”Museoajoneuvorekisterihän tuo helpotusta niille, jotka omistavat 30 vuotta- tai vanhemman alkuperäiskuntoisen ajoneuvon. Tällöin puhutaan noin 40 euron vuotuisista ”pakollisista” kustannuksista vakuutuksissa, ja vapautuksesta vuotuisesta käyttömaksusta.
Vastaava menettelyä tulisi mielestäni laajentaa tietyin muutoksin harrasteajoneuvoihin. Yrityksillä, jotka autojen kanssa toimivat, on mahdollisuus hankkia ns. koekilvet, eli ne keltapohjaiset perinteiset siirtokilvet. Yritys maksaa kilvistä vuodessa kiinteän noin 750€ kustannuksen, joka kattaa vuotuisen kilpikohtaisen vakuutuksen. Kaverini onkin nyt harkinnut jopa toiminimen perustamista ihan sen takia, että näitä ”puuhakilpiä” käyttämällä harrasteajoneuvojen kulut olisivat reilusti halvemmat kun oautoja n kertynyt useampia.
Ideassa harrasteajoneuvorekisteriin voisi yhdistää näitä kahta tapaa, MR rekisteriä, ja koekilpien käytäntöä esim. seuraavalla tavalla: Yksityinen henkilö voisi hankkia erityiset kilvet (saksassa punakilvet, alkukirjain H niinkuin Historic) joista maksaisi kiinteän vuotuisen maksun. Tämä maksu pitäisi sisällään kilpikohtaisen pakollisen liikennevakuutuksen ja ns. käyttömaksun. Harrastaja ilmoittaisi Trafille mihin autoon kilvet laittaa, ajoneuvon tulisi luonnollisesti olla katsastettu, tieliikennekuntoinen jne. ja myös harrasteajoneuvorekisteriin merkitty, kuten nyt Museorekisterissä olevien ajoneuvojen tiedot löytyvät Trafilta. Useampia ajoneuvoja omistava harrastaja voisi käyttää samoja kilpiä omistamissaan harrasteajoneuvoissa. Ilmoitusvastuu Trafille olisi käyttäjällä, joka, kuten nyt menetellään poistettaessa- tai otettaessa ajoneuvoa liikennekäyttöön, sähköisesti ilmoittaisi missä ajoneuvossa kilvet on kiinni, eli mikä on liikennekäytössä. Selkeämpää olisi ehkä se, että kilvet voisi olla merkitty useammalle autolle, näin jäisi ylimääräinen kirjaamisen vaiva pois.
Mikä sitten on harrasteajoneuvo. Pohjalla voisi olla käyttöautosta erottava ajoneuvon ikävaatimus, tai tietty erikoispiirre. Esimerkiksi punakilpiset kilpa-ajoneuvot voisi yhdistää saman rekisterin alle? Yhdeltä alan keskustelusivulta harrasteajoneuvo tai siellä puhuttu…
”Klassikkoajoneuvo:
– rakennettu/muutettu
– yli 25v vanha ajoneuvo
– käyttöpäiviä vuodessa esim. 60kpl ei päivittäistä työmatka-ajoa, toinen ajoneuvo nimissä sitä varten
– esim. merkkikerhon katsastajan hyväksymä (kuten Ruotsissa classic vakuutuskatsastuksen kanssa on).
– Myynnin yhteydessä harrasteajoneuvokäsite katkeaa, kunnes seuraava omistaja hyväksyttää sen omiin nimiinsä samoin ehdoin.”
Tuo siis yksi alan parissa toimivan määrittelyehdotelma keskustelupalstalla. Muunlainenkin se voi olla.
Mutta lopputulemana yksi kuljettaja ei kuitenkaan voi kerralla ajaa useammalla autolla. Tämä kilpimalli toisi kohtuullisuutta siihen, että nykyisellä mallilla kustannuksia tulee pelkästä auton omistamisesta (vuotuinen käyttömaksu) ajetaan sillä tai ei. Ja tulevaisuudessa jos ja toivottavasti kun verotusta ohjataan fiksummin hankinnasta enemmän käyttöön, maksut kohdistuisivat harrastekalustossa muuhun kuin ajoneuvon omistamiseen.”
Mielelläni tähän asiaan otan nyt myös lisäkommentteja ja ajatuksia vastaan. Ja myös kehitysideoita ja muunkinlaisia malleja. Mutta ajattelin, että nyt Anne Bernerin aikana tämä asia voisi hyvinkin edetä. Hän on tolkun ja järjen ja tekemisen nainen.
Mutta nyt perjantaina paketissa. Työpäivä ja viikko tässä ja huomenna sitten viikonloppua.
