”Ranskan hallitus uskoo, että ranskalaisyhtiö Spanghero myi tietoisesti hevosenlihaa naudanlihana.”

Blogi, maanantaina 18.02.2013

”Romanian elintarviketeollisuusliiton johtaja uskoo, että Findusin valmisruokiin lihaa toimittanut ranskalaisyhtiö tiesi, ettei kyseessä ole naudanliha.”

Tässä muutama lainaus viime päivien uutisista Euroopan lihaskandaalin keskeltä. On totta, että hevosenliha on erittäin hyvää. Hevosen sisäfilettä pidetään yleisesti jopa naudan vastaava parempana. Mutta ongelma ei olekaa se vaan se, että meitä kuluttajia huijataan. Huijataan siis myymällä valmisruuissa hevosta nautana. Pakkaustiedot eivät siis pidä paikkaansa ja tästä on jäänyt jo kiinni useampi valmisruokamerkki ja pahaa pelkään, että lisää tulee.

Olen myös kuullut huhuja, että todennäköisesti ravintoloistakin löytyy vastaavaa. Halvempaa hevosta myydään naudan pihvinä. On siis vain ajankysymys kun Ruotsissa jo nähdyt tapaukset ovat täällä. Ja ketju kuulemma pahimmillaan mene jopa niin pitkälle, että hevosta myydään nautana ja aasia hevosena jne. Ja muistammehan senkin miten yksi kohu paljastui kun sianlihaa oli värjätty ja myyty sen jälkeen nautana. Unkarilaista ”Sikanautaa” löytyi niin Ruotsista kuin Suomestakin.

Idea näissä kaikissa huijauksissa siis sama; myydään halvempaa lihaa kalliimpana. Spanghero-valmisruokamerkin on esimerkiksi kerrottu saaneen puolessa vuodessa jopa 500 000 euron voitot myymällä halpaa hevosenlihaa naudanlihana.

Huijjaukset ovat saaneet meilläkin maamme elintarviketurvallisuusviranomaiset liikkelle. Meillä on nyt aloitettu testit joilla halutaan selvittää ovatko meillä myytävät ja tehtävätkin naudanlihavalmisteet tuoteselosteen mukaisia vai onko niissäkin nauta korvattu ainakin osaksi halvemmalla hevosellaa. Pistokokeita tehdään nyt einesruokiin ja suurkeittiöihin. Itse toivoisin testejä ennen muuta nyt myös pieniin yksittäisiin ravintoloihin ja kebab- ja pizzapaikkoihin. Sisäpiiristä olen kuullut huhuja jotka minusta olisi syytä selvittää määrätietoisella testaamisella.

Ilta-Sanomat kirjoittaa tänään pääkirjoituksessaan osuvasti, että ”Useampi on kuollut hevosen selästä pudotessaan kuin hevosenlihaa syötyään, mutta se ei tässä skandaalissa ole asian ydin. Kysymys on siitä, että ihmisten on voitava luottaa einesruokien tuoteselosteisiin.”

..

Hevosenlihaa voisi syödän enemmänkin.

Kyse ei siis ole siitä, että hevosenliha ei olisi hyvää. Hyväähän se on ja sitä saataisiin Suomessakin syödä jopa enemmänkin. Viime vuonna meillä teurastettiin noin puoli miljoonaa kiloa hevosenlihaa. Sen päälle vielä maahamme tuotiin ihan laillisesti kaksi kolme miljoonaa kiloa tuontihevosta. Meillä valtaosa hevosesta päätyy ihan laillisesti ja oikein jalosteisiin eli pälvituotteisiin ja makkaroihin. Paketissa siis lukee rehdisti, että sisältää hevosenlihaa ja hyvä niin ja hyvää niin.

Yhä kasvavassa määrin hevosenlihaa myydään meillä myös kokolihana ja ravintoloissakin. Toivottavasti aina niin, että ruokalistassakin lihan kerrotaan olevan hevosta. Epäilen, että näin ei aina ole ja tätä pitäisi selvittää.

Hevosia vastaanottaa maassamme useampikin pienempi teurastamo. Vaikka hevosiin usein syntyy vahva tunneside niiden elämän aikana niin hevosten teurastamiselle olisi maassamme tästäkin huolimatta lisäkysyntää ja tarvetta. Itse uskon, että pienteurastomoille hyvä suomalainen hevosenliha voisi tuoda lisää kilpailuvalttiakin. Hevosenlihalle on varmasti kysyntää kunhan tiedämme sen hyväksi, puhtaaksti ja turvalliseksi ja ennen muuta tiedämme sen siksi mitä haluamme ja mitä lautaselle saamme. Toinen tärkeä tekijä on se, että lihaa pitää olla saatava. Uskoisin, että tästä hyötyisivät niin hevosala kuin pienet teurastamotkin. 

Itseasiassa tämä tai nämäkin tapaukset osoittavat jälleen kerran sen lähiruuan arvon. Minä ainakin mielelläni tiedän mitä lautaselleni tai leivän päälleni laitan. Mieluiten ostan sen lähellä tuotetun, toiseksi mieluiten ja aina ehdottomana ehtona kotimaisen ja viimeisenä haluan aina olla varma, että lautasellani on sitä mitä minulle myydään.

Ja onhan sillä iso merkitys muutenkin. Elintarvikeketjumme työllistää Suomessa noin 300 000 suomalaista. 80-prosenttisesti meillä käytetyt raaka-aineet ovat kotimaisia. Kaikkea ei Suomessa tuoteta ja kaikkea ei siis täältä saa. Mutta Suomi Syö 2010-tutkimus osoitti sen, että me haluamme syödä suomalaista. Jopa 65 prosentille meistä suomalaisista on tärkeää, että ruokamme on suomalaista. Elintarviketeollisuusliitto ETL laski muutama vuosi sitten, että jos me kaikki suomalaiset laittaisimme yhden euron lisää ruokaostoksistamme kotimaiseen ruokaan niin maahamme syntyisi aina 1500 uutta työpaikkaa. Meidän suomalaisten ostopäätöksillä on siis todellakin suuri vaikutus maamme työllisyyteen. Voisiko sanoa tai haastaa, että syödään Suomi nousuun.

Itse lupaan tarttua tähän haasteeseen. Ruokakassissani on tähän asti ollut aina mahdollisimman paljon suomalaista ja lähellä tuotettua ruokaa. Nyt lupaan korvata siitä jäljellä olevasta osasta jälleen osan suomalaisella. Uskaltaisinkohan kokeilla sitäkin, että söisin kuukauden vain suomalaista ruokaa. Voisin yrittää.

..

Pääraaka-aineen alkuperä myös näkyviin eineksiin.

Lopuksi nostan esille vielä ruuan alkuperämerkinnät. Itse toivon, että myös einesruokiin vaadittaisiin jatkossa raaka-aineiden alkuperämerkinnät. EU:ssa alkuperämerkintöjen vaatimuksia toki parannettiin muutama vuosi sitten, mutta ei edelleenkään riittämiin. EU:n ministerineuvosto kuitenkin kaatoi silloin vaatimuksen, että paketista pitäisi selvitä eläimen syntymämaa, kasvatusmaa ja teurastusmaa.

Nyt tapahtuneet huijaukset vahvistavat entisestään sitä, että tuoteselosteiden vaatimuksia pitää tehostaa. Se ei tietenkään poista sitä, että ei voisi huijata laittamalla pakettiin muuta kuin tuoteselostuksessa lukee, mutta tiukka vaade tekisi huijaamisesta vaikeampaa ja härskimpää. Silloin siihen olisi ainakin helpompi puuttua.

Itse siis toivon, että tulevaisuudessa paketissa lukee rehdisti se mistä ruuan raaka-aineet ovat lähtöisin. Se ei todellakaan paketista jää kiinni. Laitetaan se logo ja mainoseläimen kuva hieman pienemmällä ja varataan paketista tilaa enemmän faktatiedolle.

Pahasti nimittäin pelkään, että ennen kesää löytyy meiltä Suomestakin tapauksia, jotka järkyttävät myös rehellisten toimijoiden uskottavuutta.

Mutta tuohon vain suomalaiseen ruokaan haasteeseen palaan. Kannustaa saa.

..

Uusi viikko siis käyntiin. Maanantai ja täällä Hämeessä koululaisia nyt talvilomalle. Meillä eduskunnassa kuitenkin työt jatkuvat ja itseasiassa tahti tästä vain kevättä kohden kiihtyy. Tälläkin viikolla kalenteri ns. aikalailla kiitettävän täynnä. Ohjelmassa ministerin tapaamista Hämeen asioiden parissa, valiokuntien kokouksia, tapaamisia ja neuvotteluja. Ja sitten viikonloppuna SM-ralliin Mikkeliin.

Mutta nyt maanantai ja se menee täällä Hämeessä.

Kello 21.31 ja juuri Ylen MOT takana. Näyttää siltä, että edellisten tapahtumien jälkeen ei suomalaisten rauhanturvaajien ja kriisinhallintatehtäviin osallistuvien naisten ja miesten asiat ole kunnossa. Asian olen ottanut joka kerta esille puolustusvaliokunnassa ja useamman kerran UAV:ssäkin, että onhan nyt kaikki vastuut ja muut kunnossa. Aina on vakuuteltu, että on ja on, mutta eipä taida olla. MOT vahvisti sen, että homma ei toimi eikä ainakaan henkisesti haavoittuneiden sotaveteraanien kohdalla. Palaan aiheeseen.

Ja aika kuumana on käynyt tuo ruokaskandaalikin. Päivän aikana paljastui nyt jo ensimmäiset sotkut Suomestakin kun Lidlin ruoista löytyi tuoteselosteista puuttuvia raaka-aineita. Sinänsähän hevosenlihassa ei ole mitään pahaa, mutta jotkut lääkeaineet ja vastaavat saattavat tehdä siitä syömäkelvotonta ja vaarallista ihmiselle. Nyt herääkin epäilys, että kun hevonen sotketaan tarkoituksella ja salaa ruokiin niin onko liha edes syötäväksi kelpaavaa. Ja valitettavasti pelkään, että nyt paljastuneet jutut Suomesta ovat vasta jäävuoren huippu. Toivottavasti valvontaa ja testausta saadaan nyt kebabpaikkoihin ja yksittäisiin pihvipaikkoihinkin. Kuulin aika hurjia huhuja siitä miten naudan lihaa ei osteta ja se olisi näiden lähteiden mukaan merkki halvemman hevosenlihan käytöstä pihvi ja kebablihana.

Nyt siis kannattaa todellakin olla valppaana kun ruokaa ostaa. Aiemmin olen takuuvarmaksi tuotemerkiksi suomalaisuudesta mainostanut Atriaa. Atria-tuotemerkillä varustettu liha on 100%:sti suomalaista. Ja myös Snellman on varmasti suomalaista siipikarjaa lukuunottamatta. Myös Tamminen on varma tuotemerkki jos haluaa hyvää suomalaista lihaa. Ja varmasti suomalaista siivekästä saa Kariniemen -tuotemerkin alta.

Valitsemalla Hyvää Suomesta –merkityn lihan kuluttaja voi olla varma, että liha on sataprosenttisesti suomalaista alkuperää. Kannattaa katsoa mitä ostaa: Hyvää Suomesta. ”Hyvää Suomesta -merkkiä saa käyttää tuotepakkaukseen tai etikettiin painettuna elintarvikkeessa, joka on valmistettu ja pakattu Suomessa ja jonka raaka-aineesta vähintään 75 % on suomalaista. Kuitenkin tuotteen sisältämän lihan, kalan ja kananmunan ja maidon on oltava kokonaan suomalaista.”

Mutta aina kannattaa katsoa paketista, että se Hyvää Suomesta-merkki löytyy. Osalla tekijöistä merkkiä ei kaikissa tuotteissa ole.

Niin ja löytyyhän se 100% suomalainen ruisleipäkin lopulta. Ruislandia on merkki. Kannattaa tutustua: www.ruislandia.fi.

Tänään myös Iltalehti jatkoi aihetta opiskelijoiden vapaan tulon rajoista. Esitykseni niistä luopumiseksi kokonaan on saanut varsin paljon kannatusta, mutta myös vastustusta. Luonnollisesti. Huomenna jatkamme aiheen parissa työtä ja teemme hieman mallia miten nyt alkuun kustannusneutraalisti opintotukea tulisi uudistaa. Mutta en siinä periksi anna, että nuoria ja opiskelijoita tässä maassa ahkeruudesta ja työnteosta rangaistaan. Hulluahan se on.

 

 

 

 

 

Kommentit