Euroopassa eri maat ovat alkaneet ottaa pieniä askelia kohti uutta normaalia. Monet maat ovat esitelleet omia suunnitelmiaan ja aikataulujaan rajoitusten purkamiseksi. Esimerkiksi Norja aloitti rajoitusten purut tänään avaten mm. päiväkodit uudelleen. Myös vapaa-ajanasunnoille on annettu nyt lupa palata ja tätä myös monet Suomessa jo odottavat. Viikon päästä Norja avaa sitten maaliskuun puolivälistä lähtien suljettuna olleet koulunsa ja samaan aikaan myös toimintaa aletaan nostaa ylös palvelualoilla.
Monet maat ovat perustelleet koulujen avaamista esimerkiksi vaiheittain pienimmistä oppilaista lähtien sillä, että näin etäopetuksen takia kodeissaan etätöissä olevat vanhemmat ovat saaneet lisää aikaa työlleen. Itse pidän vähintään yhtä tärkeänä tai oikeastaan kaikkein tärkeimpänä sitä, että lisätukea ja apua tarvitsevat oppilaat pääsivät ammattiopettajien pakeille ja toisaalta myös esimerkiksi peruskoulunsa ja opintonsa päättävät vielä kevään aikana opetuksen piiriin antamaan esimerkiksi viimeiset näyttönsä arviointeja silmälläpitäen.
Vaikea juttu? Mikä on oikea ratkaisu?
Etöopetus tulee pitkittyessään myös kasvattamaan oppimis- ja osaamiseroja ja itse uskon, että asteittainen koulujen sulkujen purku olisi myös lasten etu. Tulemme muuten näkemään merkittävän tukiopetustarpeen kasvun kunnissa sen myötä kun kouluja avataan. Tähän pitäisi jo nyt osoittaa kunnille merkittävästi lisäresursseja ja kouluihin määrärahoja mm. uusien resurssiopettajien palkkaamiseksi. Myös oppilashuolto ja muut tukipalvelut vaativat lisää resursseja.
Koulujen avaaminen toki edelleen edellyttäisi toimia mm. sen suhteen, että lasten kontakteja mm. riskiryhmiin kuuluviin sukulaisiin ja ikäihmisiin tulisi välttää. Myös koulussa toimivien aikuisten kohdalla pitäisi tehdä erityisjärjestelyjä. Myös opetusryhmien kokoa olisi edelleen syytä rajoittaa kuten monissa maissa jatkossa tehdäänkin ja osa rajoittaa myös koulupäivien määrää. Eli otettaisiin siis hallittuja askelia kohtia rajoitusten purkua.
Samaan aikaan osa valtiosta on päättänyt kuitenkin purkujen yhteydessä myös tehdä joitain uusia kohdennettuja rajoitusten tiukennuksiakin. Esimerkiksi kasvomaskien eli hengistyssuojaimien käyttö ulkona on osassa maita määrätty pakolliseksi. Tämä olisi tärkeä ratkaisu myös meillä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muuallakin maassa mm. kaupoissa asioidessa. Myös kauppoihin kerralla tulevaa asiakasmäärää olisi Suomessakin syytä rajoittaa, kun mm. Uudenmaan sulusta päätettiin luopua.
Ja tärkeää on muuten huomioida sekin, että hallittu rajoitustoimien purku pitää tehdä myös vahvassa yhteisymmärryksessä kansalaisten kanssa. Yhdessä sopien ja sitouttaen väkeä purkujen myötä entistä suurempaan omaan vastuullisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen. Jos ohjeistuksia ja vastuullisuutta ei noudateta niin pitää olla nopea valmius kiristää rajoitustoimia uudestaan ja ottaa käyttöön myös uusia, jos koronatartuntojen määrä kääntyy sellaiseen nousuun, että esimerkiksi mm. maakuntien tehohoidon kapasiteetti olisi uhattuna.
Meillä pitäisikin nyt pian saada julki tai ainakin työnalle oma Suomen korona-rajoitustoimien purkusuunnitelma. Se myös osaltaan lisäisi rajoitustoimien noudattamista ja myös suositusten noudattamista, kun olisi tieto mitä ja milloin ollaan tekemässä. Esimerkiksi minusta olisi jos eduskunnan päätöksen mukaan perusteltua purkaa alueittain kahvila- ja ravintolatoiminnan sulkuja. Esimerkiksi hyvä alku voisi olla teiden varsien pienempien huoltoasemien kahviloiden avaaminen esimerkiksi edelleen rajoittaen sisällä olevien syöjien määrä pöytäkunnittain ja myös kokonaisuutena tarkkaan. Ja samaa voisi ajatella myös pienempien lounaspaikkojen kohdalla.
Myös kotikunnassani keskustalainen valtuutettu Heli Lehtilä nosti esille minusta kannatettavan ehdotuksen kirjastojen avaamisesta ns. take away -periaatteella eli kirjoja ja muuta voisi tilata ovelta noudatteviksi valmiiksi pakattuina. Tämä olisi helpolla toteuttavissa ainakin pienemmissä kunnissa ja kirjastoissa ja toisi edes joitain maksuttomia harrastusmahdollisuuksia takaisin käyttöön.
Ja toisaalta tämä sulkujen purun aikataulu tarvitsisi myös nopeasti tietoa siitä mitä ei vielä kevään ja ehkä kesänkään aikana tulla sallimaan. Nyt esimerkiksi kesätapahtumien, festareiden ja myös suurempien urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestäjät ovat löyhässä hirressä. Pitäisi saada tietoa, että onko kesäkuussa, heinäkuussa vai edes elokuussa mahdollista tapahtumia järjestää? Euroopassa tästäkin valitsee kuitenkin aikalailla yhtenevä näkemys, jonka mukaan ei suuria kulttuuri- tai urheilutapahtumia ei ainakaan alkukesällä vielä voida järjestetää. Me olemme tartuntatilanteessa ainakin pari viikkoa perässä eli meillä tämä aika painunee ainakin heinäkuulle?
Pitää muistaa se, että pitkittyessään sulun vaikutukset myös pitkittyvät. Yritykset eivät kestä ja työpaikat eivät säily. Hintalappu tulee olemaan kohtuuton niin kansantalouden, mutta myös kansanterveydenkin näkökulmasta. Inhimillinen lasku pitkittyessä voi kasvaa kohtuuttomaksi. Esimerkiksi työttömyys tulee räjähtämään, jos sulku pitkittyy ja konkurssiaalto pyyhkii yli maan lähes kaikilla toimialoilla.
Eli lopputulemana yhteiskuntaa pitää pikkuhiljaa avata asteittain varovaisesti, kun tautitilanne sen mahdollistaa. Terveys kuitenkin edellä.
Kello 14.42 ja etäpäivää itsellänikin. Illalla vielä kunnanhallituksen kokous ja huomenna sitten eduskunnassa kevään iso talouskeskustelu.
…
Kello 22.09 ja päivä pakettiin. Illalla vielä huomisen talouskeskustelun valmisteluja ja vähän myös Valtio Liikuntaneuvoston huomisen kokouksen läpikäyntiä. Huomenna tiukka ja pitkä päivä jälleen.