Eduskunnassa tänään käydään kevään yksi tärkeimpiä talouskeskusteluja. Käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021-2024. VM:n ennusteen mukaan julkinen talous olisi vielä vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäisen. Eläisimme siis valtavalla määrällä velaksi lastemme ja lastenlastemme piikkiin. Nämä kehykset eivät siis saa missään tapauksessa päästä toteutumaan vaan taloutta pitää tasapainottaa.
Aivan keskeinen kysymys on se, että miten saamme talouteen lisää investointeja, lisää työllisyyttä ja lisää kasvua. Vain niiden avulla maamme voi kantaa vastuun hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ikääntyvässä maassamme. Ja tämän rinnalla muuten todella keskeisessä roolissa tulee olemaan palvelualojen lisäksi vientiteollisuus. Vientiteollisuus on yksi nurkkapultti terveen taloutemme perustassa ja sen varassa isolta painolta nojaavat myös hyvinvointipalvelumme.
Nyt jo joka kymmenes yritys ei usko selviävänsä edes seuraavaa kuukautta. Ravintola- ja kahvila-ala odottaa edelleen niille perustuslakivaliokunnan edellyttämää erillistukea. En ymmärrä miten Marinin hallitus voi sivuuttaa eduskunnan yksimielisen ponnen missä tätä tukea edellytetään? Myös mm. koulukuljetuksista vastaavat yritykset ovat akuutissa kriisissä ja tarvitsevat apua. Sinänsä varmasti tarvitaan myös nettiportaalien kehittämistä ja kaikkea muutakin, mutta ymmärrän kyllä yrittäjien kiukun ja raivonkin tässä tilanteessa, kun pienet ja myös työllistävätkin yritykset eivät tukea saa kassan tyhjennyttyä, mutta otsikot huutavat isoja tukia moniin muihin. Nyt tuntuu, että yritystuet eivät kohdistu sinne missä niitä eniten tarvitaan vaan sinne kuka osaa parhaiten hakea tai keksiä miten hakea. Ei näin.
Eduskunnassa tämä keskustelu tänään kahdelta erityisen talouspuolen keskustelukokoonpanolla täysistunnossa. Näin siis on haluttu rajata kontakteja edelleen myös eduskunnan täysistunnoissa joita ei ainakaan toistaiseksi vielä voida käydä etäyhteyksisllä.
Niin kuin tuossa kirjoitin viime viikolla niin lopulta tähän kriisin jälkilasku lasketaan isolta osin sen päälle missä kunnossa suomalaiset yritykset tästä selviävät ja selviävätkö lainkaan? Kuinka moni menettää työpaikan ja kuinka suureksi työttömyys nousee. Ja miten paljon ihmiset tarvitsevat tukea ja apua tämän kriisin aikana ja jälkeen. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää laittaa se terapiatakuu kuntoon. Se maksaisi tässä tilanteessa itsensä takaisin todella nopeasti. Tämän kriisin isoin lasku voi lopulta olla henkinen.
Aamulla meillä oli jo Valtion Liikuntaneuvoston kokous. Annoimme lausuntomme mm. liikuntapaikkarakentamisen tuista tälle vuodelle.
Valtion Liikuntaneuvosto esittää rakentamistukea Forssaan, lahteen, Orimattilaan ja Kärkölään
Tänään annoimme VLN:n lausunnon liikuntapaikkarakentamisen tuista kuluvalle vuodelle. Meiltä Hämeestä listalla tuettavien hankkeiden listalle nousivat Forssan Monikylän liikuntahalli 692 000 euron tuella, Lahden jäähallin oheisharjoittelutilat 542 000 eurolla, Orimattilan Urheilutalon II vaihe ja uimalli 600 000 eurolla ja Kärkölän liikuntahalli 750 000 eurolla. Hyvä kokonaisuus meidän esityksessä Kanta- ja Päijät-Hämeeseen. Etelä-Suomen AVI:n alueen 11 tuestavasta hankkeesta siis meillä peräti neljä ja tässä ryppäässä siis mukana Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu ja Uusimaa.
Koko maassa tukea esitämme 23 hankkeelle ja lisäksi kahdelle valtakunnalliselle hankkeelle eli ikuiselle rahasyöpölle Olympiastadionille ja Helsingin Urhea-hallille. Vain Lappi jää ilman valtion isompia liikunnan rakentamisrahoja. Sieltä ei sellaisia hankkeita tällä kertaa listoilla ollut, että tukea olisi voitu sinne esittää.
Liikuntarakentamisen kokonaispotti siis tänä vuonna noin 28,3 miljoonaa euroa ja tästä isommille hankkeille (jäähallit, liikuntahallit yms.) meidän lausunnossa 20,3 miljoonaa euroa ja aluehallintovirastot tulevat jakmaan jakamaan pienempien hankkeiden tukia mm. lähiliikuntapaikoille, kuntopisteille ja vastaaville (kustannusarviot alle 700 000 euroa) yhteensä hieman yli 8 miljoonaa euroa. Näistä päätökset tehdään sitten alueittain ja siellä listalla tukea hakenut monet kunnat ja kaupungit mm. ulkokentille, esteettömille kävelyreiteille, lähiliikuntapaikoille, kuntoradoille, skeittiparkeille, pump trackeille, padelhalleille, ulkoilureiteille ja myös ainakin yhdelle ratsastuskeskuksen peruskorjaukselle ja moottoriradallekin.
Kokonaissumma siis nyt tuo reilu 28 miljoonaa liikuntarakentamiseen (2019: 29,8 miljoonaa). Summa siis edelleen samassa kokoluokassa, mutta isoin huoli onkin nyt tulevaisuudessa. Nämä rahathan tulevat siis veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovaroja jaetaan jakosuhdelain mukaisesti urheilulle, liikunnalle, taiteelle, kulttuurille ja myös hevosalalle vuosittain noin miljardi. Nyt näyttää siltä, että tänä vuonna tuo jakoraha voi pudota jopa 200-300 miljoonaa euroa pelaamisen vähentyessä mm. koronan takia, mutta myös muunkin pelikäyttäytymisen muutoksen myötä. Jos siis tästä rahoituksesta hukkuu viidennes tai jopa neljännes tai kolmannes niin silloin tämä alkaa näkyä kaikessa mitä veikkausvoittovaroilla tuetaan. Tämän vuoden menetystä on lupailtu korvattavaksi valtion budjetista lisävelkaa ottamalla, mutta haaste ei ole kuitenkaan vain tämä vuosi vaan haasteita tulee olemaan myös tulevina vuosina. Ei ehkä ihan alkuun ainakaan tässä kokoluokassa, mutta kuitenkin. Ratkaisuja pitää etsiäkin nyt pitkällä aikajänteellä, että liikunnan, urheilun ja myös taiteen, tieteen ja kulttuurin rahoitus voidaan turvata tulevaisuudessakin.
Meidän esitys nyt sitten OKM:n urheiluministerille hyväksyttäväksi ja tavoite, että rakentamisrahat saadaan kunnille ja muille hakijoille vielä kevään aikana. Nämä paikalliset rakennushankkeet ovat nimittäin myös elvytyksellisesti tärkeitä alueille. Ja liikuntaa tämä maa tarvitsee koronakriisin jälkeen ja aikanakin enemmän kuin ennen tätä.
…
Kello 23.30 ja kämpille. Illalla saimme tietoa, että hallitus voisi kuitenkin olla valmis tuomaan edes jonkinlaisen tukipaketin ravintolaille ja kahviloille. Huhut kuitenkin kertovat, että ehdot erikoisia, mutta palataan niihin, kun saamme lisää tietoa.
Myös Alv-palautus ehkä lopulta etenemässä. Joitain hyviä merkkejä siihen suuntaan. Katsotaan nyt. Huomenna jatkuu.