Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus antoi tänään 21. toukokuuta eduskunnalle esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Kyse on siis julkisuudessa puhutusta ns. poikkeuslaista, jolla haluamme varmistaa, että itärajamme turvallisuus ja maamme koskemattomuus voidaan taata kaikissa tilanteissa. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että maallamme on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa Venäjän operoima hybridihyökkäys eli välineellistetty maahantulo jatkuu ja sitä käytettäisiin maamme painostamiseen. Poikkeuslailla haluamme varautua välineellistetyn maahantulon kaikista vakavimpiin tilanteisiin.
Nyt valmistellussa poikkeuslaissa säädetään siis niistä edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voisi päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Rajoituspäätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa.
Kyse olisi siis erittäin poikkeuksellisista tilanteista ja vakavasta uhkasta. Lain käyttöönotto tulisi kyseeseen siis vain erityisen poikkeuksellisista ja pakottavista syistä ja edellytyksenä olisi aina tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion maahamme kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Päätöksen voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Kansainvälisen suojelun hakemuksia, turvapaikkahakemuksia, ei tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan rajoitusalueella, vaan vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahantulo estettäisiin. Maahan jo saapunut henkilö poistettaisiin viipymättä maasta ja hänet ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.
Uusi poikkeuslaki antaisi myös meille mahdollisuus katsoa voisiko itärajan rajanylityspaikkoja avata- Itärajan rajanylityspaikat voisivat tilanteen niin mahdollistaessa olla auki muulle liikenteelle, vaikka turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajoitettaisiin määräaikaisesti. Tämä toki edellyttäisi yhteistoimintaa ja vahvaa tahtoa viranomaisilta rajan molemmin puolin. Jos Venäjä ja sen viranomaiset jatkaisivat hybridihyökkäystään, niin silloin ei tietenkään rajaa olisi mahdollista avata miltään osin. Tosiasiallisestihan Venäjä itse on ”päättänyt” tästä nykytilasta missä itärajamme on kokonaan kiinni.
Mutta kaiken kaikkiaan meidän tulee nyt varautunut myös vakavimpiin tilanteisiin. Esitykselle on nyt erittäin painavat ja hyväksyttävät tavoitteet ja meidän varauduttava siihen, että Venäjän maahamme kohdistama painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja voi saada jatkossa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja.
Lainvalmistelun aikana on arvioitu huolellisesti muut mahdolliset vaihtoehdot torjua välineellistetyn maahantulon uhkaa. Arvion mukaan muilla keinoilla ei pystyttäisi torjumaan tehokkaasti maamme painostamista välineellistetyllä maahantulolla, koska nykyiseen kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen ei sisälly riittäviä menettelytapoja.
Esitystä voidaan pitää rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Laki otettaisiin käyttöön vain erityisen poikkeuksellisessa tilanteessa. Laki olisi voimassa vuoden voimaantulosta ja siten myös ajallisesti rajattu.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Laki tulee säätää niin sanottuna poikkeuslakina, jonka voimaan saattaminen edellyttää julistamista kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä saman hallituskauden aikana.
Suomen tavoitteena EU-tason ratkaisu
Maamme itärajalla viime syksynä alkaneen välineellistetyn maahantulon eli hybridihyökkäyksen uhka on edelleen korkea. Valtioneuvoston päätöksellä maittemme välisen maarajan rajanylityspaikat ovat toistaiseksi suljettuja.
Välineellistetyllä maahantulolla pyritään vaikuttamaan meidän, mutta myös koko EU:n turvallisuuteen sekä yhteiskunnalliseen vakauteen. Maamme itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Tämän vuoksi meidän tavoitteena on, että välineellistetyn maahantulon torjumiseksi löydetään pikaisesti ja lopulta EU-tason ratkaisuja.
Itse pidän myös välttämättömänä, että EU:sta löydetään rahoitusta EU:n Venäjän ja Valko-Venäjän EU-vastaisen rajan turvaamiseen myös esteaitojen rakentamisen osalta. Meidän raja-aidan rakentaminen käynnistyi nyt, mutta lisää aitaa tullaan tarvitsemaan.
Venäjä ei muutu.
Kello 9.54 ja pienen liikenneruuhkan jälkeen eduskunnassa. Eilinen päivä pääministerimme kanssa Hämeessä oli loistava. Kiitos vielä viesteistänne ja hyvistä keskusteluista myös mm. Hämeenlinnan torikahveilla. Kiitos myös Panssariprikaatille mielenkiintoisesta vierailusta ja myös Marsalkka Mannerheimin metsästysmajalle perinteisestä Kevätlounaasta.
Nyt taas arkea talolla. Tiukka viikko.
…
Kello 21.47 ja Pekkalassa. Pitkä päivä tänäänkin ja eduskunnan kokousrumban jälkeen sitten vielä kunnanhallituksen kokous. Kotikunnan asioita.
Tämän viikon yksi iso ja tärkeä uutinen oli markkinaoikeuden ratkaisu hylätä Heckler & Kochin valitus Puolustusvoimien rynnäkkökiväärihankinnasta Sakolta. Hankinta siis tehdään yhteishankintana Ruotsin kanssa. Maittemme yhteisen käsiaseperheen hankintaa koskee puitesopimus, jonka osapuolina ovat Ruotsin puolustusmateriaalivirasto FMV, Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Sako Oy. Toteutettavan järjestelyn tarkoitus on siten myös vahvistaa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä sekä yhteistä varautumista, joka on huomioitu sopimusjärjestelyn ehdoissa.
Hankinta toteutettiin siis ilman puolustus- ja turvallisuushankintalain (1531/2011) mukaista kilpailutusta Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen artikla 346 1(b) nojalla ohjaamalla hankintasopimus kansalliselle toimijalle. Keskeinen peruste suorahankinnalle ovat sotilaallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Maamme keskeisten turvallisuusetujen turvaamisen on arvioitu edellyttävän käsiaseiden kansallisen tuotanto- ja ylläpitokyvyn säilyttämistä Suomessa kaikissa oloissa. Hankinnassa on siten kyse Suomen valtion keskeisistä turvallisuuseduista.
Erittäin tärkeä päätös. Nyt on tärkeää, että valtio tekee mahdollisimman pian Ruotsin esimerkkiä seuraten myös ensimmäisen hankintapäätöksen. Esimerkiksi 100 miljoonan mm. rynnäkkökiväärihankinta Sakolta varmistaisi nyt yhtiön omistavan Berettan merkittävät lisäinvestoinnit Riihimäelle ja näin osaltamme pystyisimme vahvistamaan eurooppalaista puolustusteollisuutta ja huoltovarmuuttamme. Palaan näihin aiheisiin tässä.
Huomenna sitten eduskunnassa eteenpäin isoja asioita ja ennen kesää tarkoitus saada hyväksyttyä vielä mm. DCA-sopimus. Tehtävää tässä siis tulee riittämään aamuihin ja iltoihinkin.