Rajaliikenteen ongelmat ratkaistava, mutta ei yksin suomalaisten rahoin

Kynästä, keskiviikkona 22.08.2007

Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne on kasvanut voimakkaasti jo useiden vuosien ajan. Kaakkoisessa Suomessa tuo kasvu on näkynyt erityisesti raskaan liikenteen määrän räjähdysmäisenä kasvuna jo valmiiksi kapeilla ja ruuhkaisilla teillä. Itä-länsi –suuntainen liikenne on myös lisääntynyt runsaasti Kanta-Hämeen teillä pääteillä. Tämän myötä huoli raskaan liikenteen kaluston – erityisesti ulkomaalaisen kaluston – kunnosta on edelleen yhä akuutimpi ja viime vuosina erityiseksi lisäongelmaksi ovat nousseet tienvarsissa usein seisovat rekkajonot, kun Venäjän tulli ei ole kyennyt tai halunnut varmistaa rajaliikenteen sujuvuutta. Nyt asiaa ollaan ratkaisemassa. Se on oikein. Mutta onko oikein, että suomalaisin rahoin?

Rekkajonot ovatkin äärimmäisen vaikea kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle ratkaistavaksi. Yhtäältä tuo transitoliikenne eli ns. autorekkaliikenne tarkoittaa tuhansien suomalaisten työpaikkoja mm. satamissa ja myös kuljetuspuolella. Tärkeintä olisikin ratkaista ongelma yrittäjien ja työntekijöiden, mutta nimenomaan alueen asukkaiden kannalta myönteisesti. On kohtuutonta, että rekkaliikenne aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteitakin alueen ihmisten arkipäivään ja arkipäivän liikennöintiin. Rajan rekkaongelmaan tulee minusta ensisijaisesti suhtautua liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja paikallisilla asukkailla on oikeus turvalliseen asuinympäristöön. Muistamme miten viime keväänä rekkajonot ylsivät Haminaan ja pitkälle siitä länteen asti. Tienvarret olivat niin tukossa, että hälytysajoneuvojen toiminta vaikeutui alueella. Onneksemme vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin, mutta lähinnä hyvän tuurin vuoksi.

Toisaalta tiedän, että rekkajonot eivät johdu yksinomaan Venäjän tullin toimivuudesta vaan ongelmien ydin löytyy kauempaa – syvemmältä Venäjältä. Kun Venäjän mm. Moskovan rekkaterminaalit eivät kykene vetämään ja läpikäymään riittävästi rekkakontteja annetaan Venäjältä tullille ohje seisottaa autoja mieluummin Suomen puolella. Naapurissakin tiedetään varmasti, että on turvallisempaa seisottaa rekkoja Suomen teiden varsilla, kuin rajan toisella puolella ja näin taataan, että rajalta terminaaleihin annetut ajoajat eivät ylity. Tämä tieto osaltaan hillitsee minun henkilökohtaista intoani ratkaista asiaa suomalaisin verovaroin.

Toisaalta tästä rekkaliikenteestä voi piakkoin siirtyä pois maanteiltämme merkittävä osa, kun Suomenlahden eteläpuolelle rakennettava valtava Ust-lugan satamakompleksi valmistuu. Tätä ei pidä unohtaa. Tämä on tulevaisuutta. Valmistuva Ust-lugan satamaterminaali on monikertaisesti suurempi kuin Vuosaareen valmistuva satama. Uskon ja tiedän, että Venäjä saa terminaalinsa kuntoon lähitulevaisuudessa, kun todella monia rakennusprojekteja on jo nyt käynnissä ja lähiaikoina käynnistymässä. Näissä hankkeissa on länsimaalaiset yritykset takana yhdessä venäläisten kanssa. Niinpä huomattavat investoinnit tieinfrastruktuuriin esimerkiksi rekkaparkkien muodossa ovat pitkällä aikavälillä jossain määrin kyseenalaisia ratkaisumalleja. Tärkeintä olisikin nyt vain yrittää minimoida nykyisiä haittoja eri tavoilla.

Hallitus onkin minusta aivan oikein päättänyt ottaa asian erikseen käsittelyynsä budjettiriihessä. On saatava aikaan pikaisia ratkaisuja, joilla voidaan suoraan vaikuttaa rekkajonoihin ja liikenneturvallisuuden parantamiseen kaakkoisessa Suomessa ja myös koko Itä-länsi ja muillakin reiteillä. On selvää myös se, että maamme on pidettävä kiinni sitoumuksestaan E18-tien moottoritiehankkeessa. Olemme sitoutuneet rakentamaan moottoritien Suomen puoleisen osuuden vuoteen 2015 mennessä. Jotta nykyisestä umpikujasta aikataulun ja rahoituksen osalta päästään eteenpäin, on perustettava hanketta selvittävä työryhmä. Vain siten saadaan aikaan kestävä ja pitkäjänteinen kehittämissuunnitelma hankkeelle ja erityisesti sen rahoittamisratkaisulle. Muiden merkittävien liikennehankkeiden aikatauluistahan on hallitusohjelmassa sovittu, että niistä päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikenneselonteon yhteydessä.

Lisäksi tänä vuonna käynnistyy jo rajaliikenteen kannalta yksi keskeisistä liikennehankkeista kun Imatra-Lappeenranta-moottoritien rakentaminen alkaa. Se tulee merkitsemään huomattavaa parannusta alueen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuustilanteeseen. Samoin käynnistyy myös Lahti-Luumäki-ratahanke, joka lisää mahdollisuuksia tavaraliikenteen siirtämiseen raiteille.

Minusta on hyvä, että hallitus on hallitusohjelmassaan erikseen tehnyt kirjauksen E18-tien rakentamisen osalta. Hallitusohjelman kirjaus nostaa tämän hankkeen vaalikauden yhdeksi kärkihankkeeksi, mikä poistaa poliittisen siltarumpupolitikoinnin mahdollisuudet. Aiempina vuosina tapahtuneilta välistävedoilta säästyttäneenkin tällä kertaa. Pikalääkkeeksi rajaliikenteen ongelmiin E18-tien hankkeesta ei kuitenkaan ole. Apua saisimme järkevimmin ja varmimmin ensi alkuun esimerkiksi tienpientareiden leventämisestä. Jos rekkaparkkeihin päädytään, niin minusta niiden rakentaminen kuuluu jollekin muulle taholle kuin Suomelle tai ainakin rahoittaminen. Ratkaisua pitäisi hakea ennen muuta naapurin toimesta tai yhteistyössä heidän kanssa.

Tärkeintä on kuitenkin varmistaa jokaisen suomalaisen oikeus turvalliseen elinympäristöön ja samaan aikaan suomalaisten kuljetusalanyrittäjien kilpailukyky.

Timo Heinonen
kansanedustaja

Kommentit