Hyvinvointia ja vakaata taloutta

Kynästä, keskiviikkona 08.08.2007

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen julkisti viime viikolla ensimmäisen budjettiesityksensä. Budjettiesityksen tutkiminen paljastaa nopeasti sen painopisteet; suomalaisen työn ja pienituloisten tukemisen sekä vastuullisen veropolitiikan. Käytännössä ensi vuoden budjettiesitys tarkoittaa sitä, että vaaleissa annettujen lupausten lunastamiseen on ryhdytty empimättä, vaikka monet yrittävätkin muuta väittää.

Valtiovarainministeri aikoo ensitöikseen alentaa puolen miljoonan suomalaisen eläkeläisen verotusta. Mistään marginaaliryhmästä ei siis ole kyse. Etenkin keskituloisten eläkeläisten verotus laskee palkansaajien verotuksen tasolle heti ensi vuonna. Näin oikaistaan pitkäaikainen verotuksen epätasa-arvo, mitä edellinen hallitus ei korjannut. Samalla kaikkein pienempien eläkkeiden verotus pysyy myös palkansaajien verotusta kevyempänä ja tämän lisäksi eläkeläisille on ensi vuonna luvassa 20 euron korotus kansaneläkkeisiin.

Myös opiskelijoiden pitkäaikainen toive toteutuu heti ensimmäisenä vuotena. Vielä viime syksynä edellinen hallitus tyrmäsi opintorahan korotuksen eduskunnan äänestyksessä, mutta nyt uusi sinivihreä hallitus korottaa opintorahaa. Opiskelijoiden pitkä odotus palkitaan vihdoin – nimittäin edellisen kerran opintorahaa on korotettu 15 vuotta sitten vuonna 1992. Nyt opintorahaa korotetaan 15 prosenttia ja opiskelijan työtulon rajaa jopa 30 prosenttia. Uusi sinivihreä hallitus tekeekin ensitöikseen sen, mikä edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä.

Kokoomus teetti kuluvan vuoden tammikuussa TNS-Gallupilla tutkimuksen, jossa kysyttiin 250 opettajalta tärkeimpiä koulumaailman kipupisteitä ja kehittämiskohteita. Ylivoimaisesti suuremmiksi ongelmiksi opettajat listasivat ylisuuret ryhmäkoot ja erityisopetuksen heikon saatavuuden. Kokoomus lupasi eduskuntavaaleissa puuttua näihin ongelmiin. Nyt me vastaamme huutoon, sillä Kataisen budjettiesityksessä ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat noin 80 miljoonaa euroa on osoitettu lyhentämättömänä koulutuksen kehittämiseen. Merkittävän panostuksen painopisteinä ovat nimenomaan ryhmäkokojen pienentäminen sekä erityisopetuksen ja tukiopetuksen saatavuuden parantaminen.

Koulutus- ja sivistyspainotusten ohella myös perintöveron kohtuullistaminen oli yksi kokoomuksen keskeisistä vaalitavoitteista. Tällä hetkellä perintöveron verovapauden yläraja on 3 400 euroa. Tässäkin asiassa sinivihreä hallitus on käynyt viipymättä toimiin ja lunastaa lupauksensa myös perintöveron kohtuullistamisesta. Tämä tarkoittaa, että verotettavan perinnön alaraja kuusinkertaistuu nousten 3 400 eurosta 20 000 euroon. Tämän myötä noin 2/3 kaikista perinnöistä tulee verovapaiksi. Suurista perinnöistä veroa kerätään edelleen, mutta on tärkeää muistaa, että verotettavan perinnön alarajan nostaminen helpottaa kaikkien perinnönsaajien verotaakkaa. Esimerkiksi 50 000 euron perinnön perintövero kevenee muutamalla tuhannella eurolla.

Valtiovarainministeri Katainen esittää myös alkoholiveron korottamista. Tavoitteena on vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja sitä kautta alkoholin käyttöön liittyviä haittoja. Nyt esitetty alkoholiveron korotus painottuu nimeomaan väkeviin alkoholijuomiin.

Opposition on arvostellut valtion ensivuoden talousarvioesitystä nimen omaa siitä, että se heikentäisi erityisesti vähäosaisten asemaa. Väite on aika kova, kun muistaa, että nyt opintotukea korotetaan, opiskelijoiden vapaan tulon rajaa korotetaan, kansaeläkkeitä ja yksinhuoltajalisää korotetaan ja lapsilisiä korotetaan, eli näiden tehtävänä on nimenomaan tukea sitä, miten kaikkein pienituloisimmat pystyvät hyötymään talouskasvusta.

Paljon siis saadaan jo aikaan ensimmäisen vuoden aikana. Tiedän sen, että työtä riittää jatkossakin. Palkkatasa-arvon ja oikeudenmukaisen palkkausen saavuttaminen on yksi iso yhteinen haasteemme. Tasa-arvo tupoa ei ole unohdettu eikä tämä hallitus unohdakaan. Yksin hallituksen tahto ei asiaa ratkaise vaan ratkaisevaa aikaa on ensi syksy. Toivotaan, että palkkaneuvotteluissa päästään ensimmäinen askel eteenpäin kohti oikeudenmukaisempaa palkkaa. Siihen maamme hallitus on sitoutunut osaltaan. Lisäksi esimerkiksi liikenneasiat vaativat pian lisäsatsauksia ja myös ruuan arvonlisäveron alennus odottaa. Mutta tiedämme myös sen, että aikaa uudella hallituksellamme on neljä vuotta ja alku on hyvä.

Myönteistä on myös se, että Suomen talous on ollut jo pitkään hyvällä kasvu-uralla. Sen ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli neljä prosenttia ja vielä ensi vuonnakin reilut kolme prosenttia. Hyvä talouskasvu tukee työllisyyttä ja päinvastoin – työllisyysasteen nousu talouskasvua.

Täysin vailla haasteita tulevaisuus ei kuitenkaan ole, sillä työvoiman saatavuusongelmien ennustetaan pahenevan. Oman haasteensa työllisyyden myönteiselle kehitykselle ja teollisuuden kilpailukyvylle asettavat myös joidenkin alojen kustannustason merkittävä nousu sekä jo tehdyt palkkaratkaisut. Myös väestön ikärakenteen muutokseen on syytä varautua. Sen aika on viimeistään nyt. Mm. näiden vuoksi valtionvarainministeri Katainen aivan oikein peräänkuuluttikin pidättyvyyttä finanssipolitiikassa.

Tulevat veronkevennykset ja menojen lisäykset ajoitetaan niin, ettei talouden vakaa kehitys vaarannu. Valtiovarainministerin budjettilinjaukset ovatkin suoraa jatkumoa sille vastuulliselle talouspolitiikalle, joka alkoi jo kevään kehyspäätöksen myötä.

Timo Heinonen
kansanedustaja

Kommentit