Paluu normaaliin päiväjärjestykseen Puolustusvoimat, ulkopolitiikkaa ja veteraaniasiaa

Kynästä, perjantaina 21.09.2007

Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa sovittiin eräistä puolustusvoimia koskeneista rakenteellisista säästötoimista, jotka tiesivät muun muassa varuskuntien lakkauttamisia. Sen päälle myös puolustusvoimien toiminta joutui tiukalle säästökuurille. Tämä johtui punamultahallituksen vuosien 2006 – 2009 kehyspäätöksessä tekemistä ratkaisuista, joilla vuosille 2006 ja 2007 kohdistettiin puolustusvoimien budjettiin yhteensä 40 miljoonan euron suuruiset lisäleikkaukset. Puolustusvoimille ainoa mahdollisuus säästöjen toteuttamiseen oli puolustuskyvyn ylläpitämisen kannalta keskeisen toiminnan sopeuttaminen. Eli käytännössä ilmavoimien lentotunteja leikattiin ja merivoimien alusvuorokausia rajoitettiin. Lisäksi puolustusvoimien harjoitustoimintaa supistettiin, muun muassa vuoden 2006 pääsotaharjoitus peruutettiin. Suurimmat leikkaukset jouduttiin kuitenkin tekemään kertausharjoitusten määrään. Reserviläiskoulutuksen taso romahti kuudesosaan entisestä tasosta.

Samaan aikaan on kuitenkin yleisesti keskusteluissa kannettu huolta maamme uskottavasta puolustuksesta ja myös korkeasta maanpuolustustahdosta. Mutta esimerkiksi tänäkin vuonna kertausharjoituksiin on voitu kutsua vain 5 000 reserviläistä. Onneksi tämä vakava asia nousi entistä ponnekkaammin pintaan kevään hallitusneuvotteluissa ja niiden jälkeen. Uusi hallitus ei voinut hyväksyä näin lyhytnäköistä toimintaa ja kehyksiin lisättiinkin merkittävästi puolustusvoimien rahoitusta tavoitteena palauttaa puolustusvoimien toiminnan taso jo ensi vuodesta alkaen punamultahallituksen tekemiä leikkauksia edeltäneelle tasolle. Arvovallinnan myötä ensi vuoden budjetissa voidaankin nyt taata mm. se, että kertausharjoituksiin pääsee noin 25 000 reserviläistä.

Puolustusministeri Jyri Häkämies otti myös kantaa ajankohtaiseen asiaan ja totesi, että uuden hallituksen aikana yleinen asevelvollisuus ei ole millään tavoin uhattuna, vaikka armeijan sodanajan vahvuutta tullaankin todennäköisesti supistamaan. Häkämiehen totesi, että nykyiset varuskunnat säilytetään ja koko ikäluokka on koulutetaan vastakin. Reservistä poistuttaisiin siis tulevaisuudessa vain nopeammassa tahdissa. Tähän pakottaa sotamateriaalin huima kallistuminen.

Yleisen asevelvollisuuden ja korkean maanpuolustustahdon lisäksi uskottavan puolustuksen kannalta on tärkeää myös se, että kalustomme pysyy ajan tasalla. Ensi vuoden budjettiin on varattukin määräraha kahdeksantoista Hawk-suihkuharjoituskoneen hankkimiseen. Tämä ratkaisu takaa ilmavoimien koulutusjärjestelmän toimivuuden noin 20 vuoden päähän. Kalustosta ja sen toimivuudesta on kuitenkin jatkossakin pidettävä hyvää huolta. Muiden tärkeiden aiheiden varjoon on jäänyt myös se, että yleisistä kustannuspaineista huolimatta tulevina vuosina kehityskohteeksi otetaan nyt myös varusmiesten sosiaalisen aseman parantaminen mm. ilmaismatkoin ja päivärahoja korottamalla.

Korkea maanpuolustahto vie kirjoitukseni vielä lopuksi hyvin heihin jotka opettivat meille tämän – jättivät perinnön mitä tulee vaalia ja mistä on hyvä oppia. Keskuudessamme elää vielä tänään noin 80 000 sotainvalidia ja veteraania. Sotiemme veteraanien rivit harvenevat ja toisaalta vaativaa hoivaa ja hoitoa tarvitsevia on yhä enemmän. On siis viimeinen hetki kiittää. Veteraaneilla kuin muutenkin vanhusväestöllä on oikeus hyvään hoitoon ja he ovat oman osansa tehneet, nyt on meidän nuorempien sukupolvien vuoro taata heille hyvät palvelut.

Uusi hallitus ottaakin veteraaniasioissa sen arvoisen otteen. Ensi vuoden budjetissa itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuonna hallitus tulee merkittävällä tavalla panostamaan veteraaneihin ja heidän puolisoihinsa. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden veteraanien itsenäistä selviytymistä, mutta samalla taata myös veteraaneille mahdollisuus päästä ansaitsemaansa kuntoutukseen. Hallitus haluaa taata, että kaikki halukkaat pääsevät nyt avo- tai laitoskuntoukseen unohtamatta puolisoita ja sotainvalidien leskiäkään. Tämä erityinen satsaus on merkittävä, noin 10 miljoonaa euroa, ja kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtion talousarviossa ensi vuonna noin 421 miljoonalla eurolla.

Että asia saa vielä konkretiaan niin haluan nostaa esille myös muutaman esimerkin. Ensi vuonna esimerkiksi lievävammaisten sotainvalidien avokuntoutuskertojen lukumäärä nostetaan 12 kerrasta 20 kertaan, eli samaan kuin rintamaveteraaneilla. Laitoshoidon piiriinkin pääsee yhä useampi, kun laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa lasketaan nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin ja puolisoiden tukemiseksi veteraanin puolison laitoskuntoutusjakso laajennetaan vastaamaan veteraanin kuntoutusjaksoa.

Veteraanien ja muun vanhusväestön asemaan onkin syytä kiinnittää eritystä huomiota nimenomaan nyt. Tämän toimenpideohjelman myötä hallitus haluaa itsenäisyyden juhlavuotena osoittaa arvostusta sotiemme veteraaneille, mutta arvostuksen ja kiitoksen tulee näkyä myös tulevaisuudessa.

Nämä arvovalinnat heijastavat osaltaan sitä, että yleinen asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto tulee muodostamaan kaikissa tapauksissa, nyt ja tulevaisuudessa, Suomen puolustuksen vankan selkärangan.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)

Kommentit