”Rahaa saa eikä se maksakaan”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä maassamme suhtaudutaan edelleen velkaantumiseen liian huolettomasti. Niinistön Maaseudun Tulevaisuudessa (22.2.2023) julkaisema Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä tekemä haastattelu on puhutteleva ja toivottavasti myös herättelevä. Aikanaan kriisien ollessa pienempiä Niinistö jo totesi, että ”tekemättä ei voi jättää” ja tässä tuntui nyt olevan sille edelleen huolestuneempaa jatkoa.
Repäisy MT 22.2.2023
Toimittaja Tapio Nurmisen tekemässä haastattelussa Niinistö totesi, että ”Velkaantumisen suhteen ollaan hyvin huolestuttavassa tilanteessa. Huolta lisää se huolettomuus, jolla velkaantumiseen suhtaudutaan” eikä korkotason voimakas nousukaan ole poistanut ”huolettomuutta”.
MT:n uutisen mukaan ”huolettomuutta ovat viljelleet erityisesti pääministeripuolue sosiaalidemokraattien ja myös vasemmistoliiton edustajat sekä heidän talouspoliittiset neuvonantajansa”. Perusajatus on ollut ”rahaa on, sitä saa lisää eikä se maksakaan mitään” ja tällä on viitattu aiempaan matalaan korkotasoon. Nythän tilanne on muuttunut ja muutamassa kuukaudessa korkomenot ovat yli kolminkertaistuneet noin 2,6 miljardiin euroon. Ja nyt muuten tuoreimmat arviot osoittavat sitä, että tämän vuosikymmenen lopussa – 7 vuoden päästä – korkomenot nousevat jo 7 miljardiin euroon. Eli vuonna 2030 pelkästään korkoihin menee miljardi enemmän rahaa kuin koko uskottavaan maanpuolustukseen. Korkomenot siis 7 mrd ja maanpuolustusmenot 6mrd. Miettikääpä sitä.
Tasavallan presidentin yksi pääviesti oli, että vaikka valtiot eivät koskaan maksa kaikkea velkaansa kokonaan takaisin, korkoja kuitenkin joudutaan maksamaan. Niinistö totesi, että…
”Ehkä oleellisinta oli se, että kotitalouksille ja aivan erityisesti nuorille annettiin malli, jonka mukaan varovainen suhtautuminen velkaan ei enää kannata. Ilmiö on sukua sille, mitä tapahtui 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Pankinjohtajat vakuuttivat yrittäjille, että ulkomaista halpaa lainaa kannattaa ottaa”
Talouden rinnalla Niinistö otti haastattelussa kantaa siihen, että ”suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä kahtiajakautumista”. Nato-jäsenyyden kohdalla hän kertoi jopa yllättyneensä siitä, että ”tällainen yksimielisyys löytyi”, mutta esimerkkinä yhdestä kahtiajaosta hän mainitsi metsäkeskustelun. Jakolinjat siis menevät siinä, miten paljon suomalaista metsää voidaan jatkossa hakata teollisuuden raaka-aineeksi. Hän totesi kuitenkin olevansa vakuuttunut, että ”suomalaisten metsien talouskäytön ja ympäristö- sekä ilmastonäkökohtien välille löydetään kaikkia tyydyttävä tasapaino.” Mutta ennen sitä hän pohti, että…
”Minua hämmentävät nämä hiilinielutiedot. Niiden edestakaista liikettä on vähän vaikea ymmärtää”.
Minuakin.
Uskon itsekin, että ratkaisu löytyy ja tärkeää on, että päätösvalta metsistämme pidetään Suomessa ja metsänomistajilla jatkossakin. EU:lle ja niille maille, jotka ovat metsänsä jo satoja vuosia sitten tuhonneet ei pidä päätösvaltaa meidän metsistä piiruakaan antaa.
Iso kiitos jälleen viesteistä liittyen eiliseen eduskunnan Nato-keskusteluun. Lisäilen tänään tuon avauspuheenvuoroni tänne blogiinikin videona. Ja kiitos myös palautteista liittyen illan uutisiin missä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon, ulkoministeri Pekka Haaviston ja minun puheenvuorot olivat myös esillä ja siteerattuina.
…
Kello 21.45 ja kämpillä.
Tänään ajelin töistä hyvinvointialuepalaverin jälkeen ja täysistunnosta Forssaan. Hieno ilta jo 106-vuotiaan Forssan Liikemiesyhdistyksen vieraana. Pidin alustuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Natosta ja vähän myös taloudesta. Kiitos täydelle salille väkeä ja kiitos myös hyvästä keskustelusta ja kysymyksistä. Nyt vielä hetki töitä huomista päivää valmistellen.
