Puolustusvoimiin panostetaan lisää – Uskottava koko maan puolustaminen turvataan huomennakin

Blogi, keskiviikkona 08.03.2017

Eduskunta aloitti tänään käsitellä valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa. Selonteko on ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on käsitelty yhdessä ja samassa järkäleessä. Nyt tämä erillinen puolustusselonteko täydentää aiempaa UTP-selontekoa, sisäisen turvallisuuden selontekoa ja puolueetonta NATO-selvitystä. Se nojaakin vahvasti viime kesäkuussa valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon analyysiin maamme turvallisuusympäristön muutoksesta vetäen siitä johtopäätökset meidän puolustuskyvyn kannalta.

Muutokset ovat olleet nopeita, yllätyksellisiä ja merkittäviä. Ehkä kaikista perimmäisin syy turvallisuusympäristön nopealle heikentymiselle on Venäjän Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan konflikti, mistä on seurannut jännittyneisyyttä Itämerellä ja lisääntynyttä epävarmuutta laajemminkin. Sotilaallista voimankäyttöä maatamme vastaan tai sillä uhkaamista ei voida enää sulkea pois. Selonteossa myös sanotaan selkeästi, että Venäjä tavoittelee etupiireihin perustuvaa turvallisuusrakennetta. Maamme kannalta nämä ovat vakavia asioita. Muita muutoksia ovat olleet lisääntyneet terrori-iskut Euroopassa, Syyrian ja Irakin tapahtumat, Britannian Brexit sekä USA:nkin muuttunut tilanne tai ehkä hieman avoinna oleva tilanne uuden presidentin myötä. Näillä kaikilla on omat vaikutuksensa maamme ja Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Lisääntynyt epävarmuus on saanut meidän naapurivaltiomme myös parantamaan puolustusvalmiuttaan ja lisäämään puolustusmenojaan. Vaikka me olemmekin kaiken aikaa säilyttänyt puolustuksemme perustana yleisen asevelvollisuuden, vaatii pelotteen uskottavuus meiltäkin uusia isoja satsauksia. Yksi selonteon tärkeimpiä linjauksia liittyykin rahaan ja resursseihin. Puolustushankintoihin osoitetut määrärahat nousevat asteittain 150 miljoonaan euroon (+ indeksikorotukset) vuodesta 2021 alkaen Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Lisäksi valmiuden parantamiseen arvioidaan tarvittavan noin 55 miljoonaa euroa vuosittain alkaen vuodesta 2018.

Suurin asia on kuitenkin niin kutsutut strategiset suorituskykyhankkeet eli hävittäjien ja merivoimien alusten korvaaminen. Yhteensä hintalappu voi olla yli 10 miljardia euroa. Kyseessä ovat useampaa peräkkäistä hallitusta koskevat hankintapäätökset ja siksi parlamentaarinen yhteisymmärrys on tärkeä. Onneksi tämä tuntuu löytyvän. Ja tähän kokonaisuuteen kuuluu nyt paraikaa tehtävät merkittävät panostukset ja uudelleen kalustamiset maavoimiemme osalta. Kokonaisuudesta pidetään huolta ja kokonaisuutena nämä toimivatkin.

Ymmärrän hyvin, että näin suuri rahasumma hirvittää. Kyseessä on varmasti maamme historian suurin julkinen hankinta ja panostus puolustuskykyyn. Poppakonsteja rahoituksen löytämiseen ei ole, ja maamme talouden on oltava kestävällä pohjalla tulevaisuudessakin. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdäänkin aikanaan osana julkisen talouden suunnitelmien sekä talousarvoesitysten laatimista. Lopulta päätös on aina poliittinen. Vaakakupissa painaa kuitenkin valtion tärkein tehtävä – kansalaistensa turvallisuuden takaaminen.

Selonteon toinen keskeinen linjaus koskee maamme puolustusyhteistyön kehittämistä. Olemme laajasti verkottunut ja uusia kahdenvälisiä sopimuksia solmitaan koko ajan lisää ja vanhoja syvennetään. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa ja sen eteneminen on ollut hämmästyttävän nopeaa. Meille tärkeitä kumppaneita ovat myös Nato ja Yhdysvallat. Normaaliajan yhteistyöllä kehitetään suorituskykyjä mutta vahvistetaan ennen kaikkea luottamusta ja luodaan pohjaa myös poikkeusolojen yhteistyölle.

Tästä samasta aiheesta olin tänään puhumassa myös Ylen Politiikkaradiossa. Samaa aihetta käsitteli myös Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg Maanpuolustuskurssin avajaisissa. Hän totesi minusta aivan oikein, että ”omasta puolustuksesta huolehtiminen ei ole sapelinkalistelua, vaan sekä velvollisuutemme, että myös turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta.”

Kello 17.00 ja kohta vielä laajempi puheenvuoroni eduskunnan täysistunnossa. Aamulta takana jo puolustusvaliokunta ja myös tapaaminen Moottoriliiton edustajien kanssa mp-asioista. Veron saimme onneksi torpattua, mutta tehtävää tässä riittää vielä. Palaan tähän joku päivä.

Kommentit