Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiinnitti tänään Sotainvalidien ansioristin tummanpukuni rintapieleen – sydämen puolelle. Juhlava ja kaunis hetki ja erityisen arvokas tunnustus minulle. Otin ansioristin vastaan nöyrän kiitollisena ja muistaen omaa vaariani, joka sodassa Neuvostoliiton käsikranaatista haavoittui päähän, mutta muistan myös jokaista maamme puolustamiseen osallistunutta. Tänä 
päivänä tätä maanpuolustustahtoa on pohtinut entistä enemmän ja sitä miten heidän uhraukset ja monen myös veri ja elämäkin vahvistivat sitä Tahtoa aina näihin päiviin asti.
”Kun henkilön rinnassa on punavalkoraitaisessa nauhassa oleva valkoinen ansioristi, jonka keskellä on sotainvalidien tunnus eli lehväseppeleen ympäröimä katkennut kalpa, on se osoitus siitä, että hän on toiminut merkittävällä tavalla sotainvalidien hyväksi.”
-Edellä käyden -vammoista huolimatta. Sotainvalidien Veljesliitto.
Taiteilija Lassi Marttisen suunnittelemassa Sotainvalidien ansioristissä keskellä on sotainvalidien tunnus eli lehväseppeleen ympäröimä katkennut kalpa. Ansioristin valkoisen nauhan punaiset pystyviivat kuvaavat Suomen kolmea viime sotaa.
Puolustusministerin myöntämillä sotainvalidien ansioristeillä palkitaan siis vuosittain sotainvalidityössä ansioituneita henkilöitä. Tänään Sotainvalidien päivänä, 18. elokuutta, Veljestliiton perustamispäivänä tämä kunnia osui minun kohdalleni. Tänä vuonna valtakunnallisessa jakotilaisuudessa 18. elokuuta Helsingissä ansioristi annettiin 15 henkilölle.
Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Vuoden 2021 alkaessa sotainvalideja oli 900 ja heidän puolisoita ja leskiään 4 581. Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 18. päivä elokuuta vuonna 1940 tehden siitä vanhimman veteraanijärjestön, ja se on myös vammaisjärjestö. Tänään juhlistimme samalla arvokkaan ja kunniakkaan järjestön 81. juhlapäivää.
Kiitos. Kunnia.
Päivä oli liikuttava ja se veti nöyräksi. Lupaan jatkaa työtäni sotiemme veteraanien ja sotainvalidien ja heidän puolisoiden hyväksi viimeiseen iltahuutoon asti. Lupaan myös osaltani huolehtia, että muistot eivät himmene. Tänään tämä arvokas merkki tumman puvun rintapielessä, samalla sydämen puolella, missä matkassani myös Mummini Lotta-Svärd -merkki ja Vaarini sotilaspassi ja Tammenlehvä-merkki.
…
Illalla vielä oli uusien valtuutettujen ja kunnan viranhaltijoiden tapaaminen Kalamajan Kämpällä Lopen Samoojien kanssa. Upeaa työtä tekevät Samoojat kämpällä ja myös luontoliikunnan ja retkeilyn parissa. Tämä vanha tukkikämpän ostaminen aikanaan kunnalle oli kyllä täyden kympin juttu. Ja Samoojat paikalle oikea emäntä ja isäntä.
Kiitos Lopen Samoojille Anja Mäkelän johdolla illasta. Hyvä päivitys Samoojien, Kalamajan kämpän ja Lopen reittien tilanteeseen.
Vettä sataa. Toivottavasti huomenna olisi poutaa. Olisi vapaapäivä vielä ja tarkoitus saada kyttikoppi valmiiksi. Saas nähdä.
