Kouluilta, opettajilta, vanhemmilta ja myös monilta lapsilta ja nuoriltakin kantautuu koko ajan enemmän viestejä puhelimien aiheuttamista ongelmista koulupäivien aikana. Keskittyminen herpaantuu, huomio on muissa asioissa ja myös kiusaamista tapahtuu. Uutisissa on kerrottu kouluja vaivaavasta ikävästä ilmiöstä, jossa oppilaat salakuvaavat toisiaan ja opettajia kiusaamis- ja pilkkaamistarkoituksessa. Hyvästä rengistä on tullut monessa mielessä nyt huono isäntä.
Yritykset myyvät myös erilaisia näppäriä kännykkäparkkeja, joiden käyttö on vaivatonta ja nopeaa myös koulupäivien arjessa.
Yritykset myyvät myös erilaisia ratkaisuja koulujen kännykkäparkeiksi. Tällainen AJ:n myymä kännykkälokerikko on vaivaton ja helppo käyttää myös koulupäivien aikana.Kouluilla on jo toki nytkin mahdollisuus kieltää puhelimet ja muut häiritsevät laitteet oppitunneilla. Tämä kuitenkin edellyttää ensin niiden häiritsevää käyttöä. Ennaltaehkäisevästi ei puhelimien käyttöä voida rajoittaa tai kieltää, kuin kaikkien yksituumaisella päätöksellä. Sellaisen tekeminen on usein vaikeaa ja mahdotontakin.
On kuitenkin olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että kännykät ovat yksi suurimmista syistä levottomaan käytökseen oppituntien aikana, mutta myös lisääntyneisiin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin. Asiantuntijat ovat kertoneet miten puhelimenkäyttö ja ns. ruutuaika ovat lisänneet keskittymisvaikeuksia, tunne-elämän häiriöitä ja ylivilkkauden riskiä jo 5-vuotiailla lapsilla. Jo pelkästään pulpetilla oleva puhelin heikentää keskittymistä opiskeluun.
Häiritsevään käyttöön siis voidaan nytkin puuttua, mutta koulu ei kuitenkaan voi asettaa koulupäivän aikaista kännykkäkieltoa, määrätä kännykkäparkkia tai kieltää kännykän käyttämistä välitunneilla. Ja nyt myös juuri tämä välituntien nykymeno huolettaa opettajia. Myös lapset ja nuoret ovat itsekin jo huolissaan nykytilanteesta. THL:n Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan kaikista peruskoululaisista peräti kolmannes koki, että heidän pitäisi viettää enemmän aikaa muualla kuin netissä, mutta eivät ole siinä yrityksestään huolimatta onnistuneet. Lasten ja nuorten aivot ”koukuttuvat” digilaitteisiin paljon nopeammin ja vahvemmin kuin aikuisten aivot.
Opetushallitus on nyt suositellut, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimien häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat niiden käyttöä myös välitunneilla. Samaan aikaan me olemme sopineet pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa, että valmistelemme lainmuutokset kännyköiden käytön rajoittamiseksi kouluissa. Koko päiväksi puhelimen käytön kieltävä lainmuutos on mahdollinen, mutta joitain poikkeuksia siinäkin tullee sallia. Tärkeintä on, että kouluilla olisi oikeus kieltää puhelimet koko koulupäivän ajaksi myös ennen kuin häiriöitä ilmenee. Mallia voimme hakea esimerkiksi Ruotsista tai Ranskasta. Harkintavaltaa asiassa kannattaa kuitenkin jättää kouluille. Opetussuunnitelmat esimerkiksi edellyttävät ainakin toistaiseksi myös digilaitteiden käyttöä ja hyviksi rengeiksi ne voisi jatkossa palauttaa.
Itse uskon, että lähtökohtaisesti kännykkämättömistä koulupäivistä on mahdollista saada tulevaisuudessa uusi normaali. Voisiko se osaltaan opettaa meitä myös samaan tulevaisuuden työelämässä? Varmasti itse kullakin on kokemuksia, miten puhelin on vienyt huomion missä milloinkin?
Koululaiset tietäisivät jatkossa heti ensimmäisen luokan aloittaessaan pelin hengen ja vanhemmat oppilaat näyttäisivät mallia.
Ja sitten, kun siitä tulee taas uusi normaali, sitten se on helppoa.
…
Kaunis kesäinen aamu taas. Kiitos useista viesteistänne liittyen tähän Timo Soinin Päivän Soini -ohjelmaan. Olipa mukava saada viestejä niin somessa kuin sähköpostillakin. Tässä vielä linkki kyseiseen ohjelmaan, mikä löytyy nyt myös täältä mun omalta Youtube-kanavaltakin.
Eilen illalla kotikunnan kunnanhallitus kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Aloitimme kokouksen pienellä puheellani. Muistin ja kiitin siinä 10.7.2024 kuollutta kunnallisneuvos Eino Kilpiäistä. Eino oli pitkänlinjan kuntapäättäjä, joka ehti toimia kunnallisissa luottamustoimissa aina vuodesta 1961 lähtien vuoteen 2004. Ura alkoi palolautakunnasta ja päättyi kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen. Kunnanhallituksessa Eino Kilpiäinen toimi jäsenenä vuodesta 1985 aina vuoteen 2004 ja sen puheenjohtajana 1997-2004. Eino Kilpiäinen saa elää pitkän elämän. Sen aikana hän vaikutti myös lukuisissa yhdistyksissä ja seuroissa reserviläistoiminnasta urheiluseuroihin ja muihin. Isossa osassa hänen elämäänsä oli myös karjalaisuus ja oma juuret menetetyssä Karjalassa.
Itse sain tutustua Einoon jo pikku poikana erilaisissa tapahtumissa ja muissa isäni matkassa. Kun nuorukaisena nousin valtuuston 1996, niin nopeasti tutustuimme myös kuntapäättäjinä. Jälkimmäisellä Einon johtamalla kunnanhallituskaudella sain itse toimia hänen rinnalla Lopen kunnanhallituksen varapuheenjohtajana. Yhteistyö oli hyvää ja tiivistä – mutkatontakin. Kunnanjohtaja Voitto Saranevan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Ahtiaisen ja Eino Kilpiäisen kanssa oli mukava tehdä töitä ja saa oppia yhteistyöhön ylipuoluerajojen ja isojenkin asioiden ratkomiseen. Kiitollisena muistan Eikkaa ja myös sitä, miten hän nuorta päättäjää silloin puolusti.
Muistosanojeni jälkeen nousimme Lopen kunnantalon kokoushuoneessa kunnanhallituksen pöydän ympärillä ylös ja pidimme hiljaisen hetken Eino Kilpiäisen muistoksi.
Lämmin osanottoni vielä täälläkin Einon läheisille ja sukulaisille. Pitkä ja upea elämä tuli päätökseen kunniakkaassa 90 vuoden iässä.
Itse eilisen kunnanhallituksen kokous oli aikalailla selvä. Varsin helppo ja selvä lista ja kokous reilussa tunnissa pakettiin. Isona asiana Lopen kunnanhallitus äänesti yläkoulumme ns. Pysäkkiluokan henkilöstöresurssista. Pohjaesitys hävisi muutosesitykselle missä esitettiin, että Pysäkkiluokalle ei enää palkata koulunkäynninohjaajia. Me kokoomuksesta äänestimme aiemman resurssin puolesta, sillä asiantuntijat näkivät tärkeäksi, että koulupudokkaita ja nuoria, joilla on haasteita koulussa käymisen suhteen tuettaisiin Pysäkkiluokan kautta. Enemmistö oli nyt toista mieltä, että pohjaesitys muuttui. Pysäkkiluokan toiminta siis tullee nyt loppumaan.
Kunnanhallitus asetti aiemmin myyntiin Asunto Oy Lopen Kentänkulma -nimisen asunto-osakeyhtiön kunnan omistaman asunto-osakehuoneiston osoitteessa Jokiniementie 10 B 21, 12700 Loppi. Tänään hyväksyimme ostotarjouksen Asunto Oy Lopen Kentänkulman huoneistosta B 21 kauppahinnalla 20 000,00 euroa. Ostaja ottaa myös vastattavakseen asuntoon kohdistuvan lainaosuuden 1 011,00 euroa. Kyseinen kauppasumma ohjataan Loppilaisen rahaston pääomaan vanhusten ja vammaistenrahastoon.
Lopen Vanhustentalot Oy on Lopen kunnan 100 % omistama tytäryhtiö. Lopen kunnanvaltuuston myönteisen takauspäätöksen jälkeen Lopen Vanhustentalot Oy on neuvotellut takauksen kohteena olevasta lainasta Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Kuntarahoitus Oyj edellytti takaajalta yksilöidympää päätöstä takauksen sisällöstä ja nyt päätimme esittää valtuustolle, että valtuusto täydentää 27.5.2024 (§ 26) Lopen Vanhustentalot Oy:lle tekemäänsä takauspäätöstä Kuntarahoitus Oyj:n edellyttämillä täsmennyksillä.
Hyväksyimme myös kaavoituksen uudet taksat 1.9.2024 alkaen. Maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n
mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset maanomistajalta tai -haltijalta, mikäli kaavahanke on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu yksityisen aloitteesta. Saman lain 145 §:ssä velvoitetaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja maksamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä perittävät maksut.
Lisäksi käsittelimmeasukasluvun kehityksen ja työllisyystilanteen 30.6.2024 sekä talouskatsauksen vuodelle 2024 sekä valtuustoaloitteen koskien leikkipaikan sijoittamista Lopen kirkonkylän S-marketin läheisyyteen. Lisää Lopen kunnanhallituksen käsittelemistä asioista löytyy kokouksen pöytäkirjasta, joka julkaistaan kunnan verkkosivuilla keskiviikkona 21.8.2024.