PUHE; Riihimäen Yrittäjien Yrittäjäjuhla 23.10.2009

Kynästä, lauantaina 24.10.2009

Riihimäen Yrittäjien Yrittäjäjuhla 23.10.2009
Timo Heinonen, ke

Muutokset puhutteassa mahdollisia

Hyvät tekijät – Arvoisat Yrittäjät. Hyvät naiset ja herrat

On erityisen mukava olla tänään täällä. Haluankin kiittää Teitä siitä, että olen saanut kutsun tulla pitämään puheen jokavuotiseen Yrittäjäjuhlaanne.

Yrittäjäjärjestön merkitys Riihimäellä ja koko seutukunnallamme on kiistaton ja usein juuri te – yhdessä järjestönä ja yksittäisinä yrittäjinäkin – olette olleet vahvasti etujoukoissa kehittämässä ja viemässä aluettamme eteenpäin.

***

Tänä päivänä on mahdoton pitää puhetta, jossa ei käsittelisi taloutta. Odotamme joka päivä parempia uutisia. Odotuksissa pitää olla varovainen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että käänne parempaan ajoittunee loppuvuoteen, viimeiselle vuosineljännekselle.

Niin kuin kuulimme viime viikonloppuna – ilmapiiri taloudessa on ollut luottavaisempi jo nyt. Johtuen yritysten vahvoista taseista, mutta myös julkisen vallan politiikasta sekä erittäin tärkeältä osin työssä olevien ostovoiman kehityksestä. Kasvun lähtövalmius on siis olemassa.

Hidas elpyminen on alkanut. On silti muistettava, että vaikka kasvu alkaa nyt ja huomenna, niin vaikutukset työttömyyteen ja erityisesti julkiseen talouteen tulevat jälkijunassa. Julkisentalouden raskaat vuodet ovat vasta edessä – kolme neljä seuraavaa vuotta. Palaan kunta asiaan myöhemmin.

****

Mutta yhteiskunnan – hyvinvointivaltion vain työ voi jatkossa pelastaa.

Siksi nyt tässä tilanteessa meidän on tehtävä kaikkemme, ettei työttömyys repsahda liikaa. Osa nyt menetetystä työpaikoista ei tule koskaan takaisin, mutta toimilla voimme vaikuttaa siihen, paljonko niistä tulee ja ennen muuta paljonko luomme edellytyksiä uusille työpaikoille.

Tähän haasteeseen löytyy vastaus kysymyksestä: Kuka investoisi Suomeen?

Rehellisyyden nimissä on todettava, että Suomen kilpailutekijät ovat vähissä. Olemme pieni ja syrjäinen markkina-alue. Työn hinta on meillä korkea, vaikkakin tekijämme ovat palkkansa ansainneet. Emme myöskään tule olemaan yritysverotukseltamme halvin maa.

Tämä ei kuulosta kovin hyvältä, mutta mitkä ovat vahvuutemme kansainvälisessä kilpailussa?

Kilpailutekijämme ovat nyt ja jatkossakin korkea koulutus, halutessamme edullisempi energia sekä kannustava ja luova ilmapiiri.

Hyvät yrittäjät,

Myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen on onneksemme viime vuosina kasvanut. Myös yrittäjäkenttämme on monipuolistunut elinkeinorakenteemme murroksenkin myötä. Tänään maassamme yritysten ja yrittäjien määrä onkin nyt kaikkien aikojen ennätystasolla.

Mutta uusia yrityksiä ei kuitenkaan meillä synny samalla tavalla kuin Euroopassa. Itseasiassa olemme tässä vertailussa vasta 26. 35 maan joukossa. Ja samaan aikaan yhä pienempi joukko yrityksistä hakee aktiivista kasvua. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juuri nyt ja tässä eteenpäin on oikea aika tasoittaa yrittäjyyden tietä. Se on koko hyvinvointiyhteiskunnan etu.
Yrittäjyys näkyy vahvasti myös tämän päivän valtakunnan politiikassa. Esimerkiksi torstaina kävimme läpi vielä tänä syksynä käsittelyyn tulevia uusia lakiesityksiä yrittäjyyden tien tasoittamiseksi.
Asioita jotva vaativat korjausta ovat esimerkiksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva. Se eittämättä keskeisempiä yrittäjän sosiaaliturvaan liittyviä ongelmakohtia. Tämä ongelma on kärjistynyt nyt taloudellisen taantuman aikana.

Tällä hetkellähän yrittäjän perheenjäsenen ei ole mahdollista saada työttömyysturvaa yrityksen taloudellisen tilanteen heikennyttyä silloin, kun yritys ei enää pysty työllistämään perheenjäsentä. Kestää monta kuukautta, ennen kuin työttömyysturvaa on mahdollista saada. Se on aivan järkyttävä tilanne.

Olisi tärkeää, että yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä toimintaa ei
tarvitsisi lopettaa kokonaan. Esimerkiksi tilanteissa missä yritys voisi enää työllistää vain toisen puolisoista. Tällä hetkellä tämän puutteen takia lopetetaan pieniä – usein juuri perheen ja pariskunnan työllistäviä – kahden hengen yrityksiä. Tähän asiaan on tarkoitusta puuttua mahdollisimman pian.

Voi perustellusti kysyä – Miksi yrittäjillä ei ole samoja oikeuksia tässä suhteessa kuin työntekijöillä.

Lisäksi eduskuntaryhmämme teki Eero Lehden johdolla ja sain tuota työtä seurata ja olla siinä mukananikin. Syntyi Yrittäjyyden positiivinen -kierre ohjelma. Tuo asiakirja julkistettin tänä vuonna ja se pitää sisällään 70 konkreettista erilaista muutosehdotusta yrittäjyyden tukemiseksi. Voisin nostaa tuosta työstämme montakin asiaa esille ja uskon, että niistä vielä monet tulevat kuulumaan tulevaisuuden työkaluihimme.

Paljon keskusteluissa ollut ns. Carry back – järjestelmä on yksi. Juuri keskustelin tällä viikolla valtiovaraiministerimme kanssa tästä ja valitettavasti näyttää siltä, että tähän taantumaan tuo kortti ei enää ehdi.

(Carry back -järjestelmässähän yrityksen tappio voitaisiin vähentään edellisten verovuosien tuloista. Tämä olisi tärkeää ennen muuta siksi, että tällaisissa tilanteissa pankeista rahan saanti on haasteellisempaa. Näin parantaisimme huomattavasti yritysten rahoitusasemaa ja taantuman johdosta tappiollisiksi kääntyneiden yritysten maksuvalmiutta. Tämä järjestelmä tuleekin rakentaa maahamme vallitsevan nykyisen kymmenen seuraavan vuoden tuloksiin nojautuvan carry forward – järjestelmän rinnalle – sillä tämä taantuma ei ole Suomen viimeinen.)

Toinen asia jonka nostan tuosta Yrittäjyyden positiivinen –kierre ohjelmastamme esille on yhteistoimintalain muutos.
Hyvät ystävät – ei voi olla niin, että nykyisen jäykän lain annamme lamaannuttaa työmarkkinamme. Irtisanottujen tilalle ei nyt voida palkata ulkopuolista työvoimaa pitkän siirtymäkausisäännöksen takia ja näin nopeasti ajassa elävä yrittäjäkenttä halvaantuu.

On varmasti myös totta, että tarvitsemme selkeää linjanmuutosta myös veropolitiikassamme kun haluamme pitää huolta kasvuyrityksistämme. Tämä on kyllä maamme tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeää – etten sanoisi välttämätöntä.

Nykyinen järjestelmämme ei nimittäin kannusta esimerkiksi sijoittamaan omaan yritykseen ja pääomat virtaavatkin näin muualle. Ei voi olla yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta kannattavampaa, että nämä rahat sijoitetaan mieluummin tuottavampiin ja riskittömämpiin kohteisiin kuten kiinteistöihin.

Nämä asiat tulee hoitaa nyt kuntoon. Mikäli emme näihin haasteisiin ja ongelmakohtiin puutu, niin saamme hyvin todennäköisesti sanoa, myös hyvästit kasvuyrityksille tai ainakin niiden määrän kasvulle.
Arvoisat Riihimäen Yrittäjät –

Olen huolissani yleisesti tästä kasvuyritysten vähenemisestä, vaikka muutoin pienyritysten lukumäärä ja siten yritteliäisyys kasvaakin varsin hyvää vauhtia.

Pk-yrityssektorillahan työskentelee tällä hetkellä noin 850 000 henkilöä ja määrä noussee ensi vuosikymmenen alussa jo miljoonaan erityisesti ns. yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien kasvun myötä. Yrittäjyyden vahvistaminen onkin hyvinkin keskeistä, sillä uusista työpaikoista 70 prosenttia on viime vuosina syntynyt nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Kiistaton tosiasia on myös se, että kun talouskasvumme aika jälleen on, se ei enää tule nojaamaan vanhaan malliin suurten teollisuusyritysten menestykseen. Se tullee nojautumaan juuri teihin hyvät yrittäjät. Pienten ja keskisuurten yritysten määrän ja laadun kasvuun. Se kuitenkin vaatii töitä ja tekoja myös näissä yrityksissä
Ehkä tästä murroksesta jotain kertoo nyt tuoreimmatkin uutiset. Esimerkiksi tänään tullut ennakoitu tieto kertoo, että Cargotec lopettaa tuotannon Tampereella. Ja tätä muutosta kuvaa toisaalta myös se, että samaan aikaan Tampereelle perustetaan teknologiakeskus, joka keskittyy tuotekehitykseen.

Mutta tämä murros merkitsee myös sitä, että monille alueen konepajateollisuuden 300:sta alihankkijasta tulee tukalat ajat. Kun tuotanto siirtyy Puolaan, usein alihankkijat valitaan lähistöltä.

Tässä murroksessa yrityksillä on usein kolme vaihtoehtoa eteenpäin ja kuvataavat tätä tilannetta hyvin. 1) seurataan pääasiakkaiden perässä ulkomaille, 2) erikoistutaan entistä syvemmin tai 3) panostetaan paljon lisää automaatioon. TE-keskus on tällä alueella mukana auttamassa ja arviolta noin 80 yritystä tekee nyt uudet päivitetyt strategiat.
****
Kateuden sijaan meidän onkin muistettava ja tunnustettava suomalaisessa yhteiskunnassa laajemminkin, kaikilla sen tasoilla, että ennen muuta heikompiosaisten kannalta tämä on tärkeää. On hyvin tuhoisaa, jos emme arvosta yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin tuomaa tulonmuodostusta, emmekä tue sitä yhteiskunnassa. Julkisen sektorin tukiverkot rahoitetaan nimenomaan niillä tuloilla, jotka yrittäjyyden avulla – työpaikkoja synnyttämällä – työtä tekemällä – syntyvät.
(Jyrki Katainen asettikin työryhmän pohtimaan Martti Hetemäen johdolla suurempaa verojärjestelmämme uudistamista. Työryhmän tehtävä on pohtia ja arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmämme muutostarpeita.
Ajatus on se, että työryhmä ei pohdikaan tilannetta nykymallin pohjalta vaan ns. puhtaalta pöydältä. Esittelemällä keskusteluun aivan kokonaan uuden verojärjestelmän. Tavoite on se, että uusi verojärjestelmä: – tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua, kannustaa aina työntekoon, turvaa veropohjan sekä julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen ja ottaa huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset.
Uudistuksen tulee lähteä muutamasta tulokulmasta.

Aivan ensiksi meidän suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava konkurssilta. Se tarkoittaa sitä, että samaan aikaan tulee löytää edellytykset uudelle kasvulle ja tarpeeksi laajalle veropohjalle hyvinvointipalveluidemme ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksien rahoitukseen.
Toiseksi meidän on kannettava vastuumme ympäristöstä. (Olemme tehneet tällä vaalikaudella ehkä Suomen historian suurimman verotuksen painopisteen muutokset, mutta tätä ekologista verouudistusta on jatkettava päämäärätietoisesti.) Verotuksen korotuspaineet on mielestäni ja myös kokoomuksen mielestä suunnattava yhä enemmän kulutuksen, erityisesti ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Ja samaan aikaan terveyttä ja kansanterveyttä haittaavien tuotteiden haittaverot ovat järkeviä verotuksen kohteita.
Ja tärkeimpänä – meidän hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa vain työnteko.

Työn tekemisen ja työn teettämisen tulee aina olla kannattavaa. Liian korkea työnteon ja työnteettämisen verotus aiheuttaa työttömyyttä. Työnverotus tuleekin pitää korotuspaineissakin kohtuullisena ja tässä paineessa – ristivedossa ratkaisu on siirtää verotuksen painopistettä kulutukseen. Näin voimme vahvistaa työllisyyttä sekä auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.
Veroasteen nousun paineessa työn verotuksen kiristämistä tulee välttää. Ja jos tulevilla vaalikausilla vain on painopistemuutosten myötä mahdollista, myös jatkaa sen maltillista keventämistä. Näin myös työn ja pääoman verotuksen välistä kuilua madalletaan korkeammilla tulotasoilla.
Kuten sanoin, ydinkysymyksenä tässä kaikessa on: kuka investoisi Suomeen ja suomalaiseen työhön? Tähän voidaan vaikuttaa paljolti juuri verotuksen keinoin. Ainakin viimeisetkin investoinnit voidaan täältä helposti karkottaa väärillä päätöksillä.
Suomalaisen työn tulee siis olla kilpailukykyistä, samoin suomalaisen korkean osaamisen. Tämä tulisi ottaa aina huomioon kun heitetään puolihuolimattomasti ilmaan veropuheita.
Keskeistä on, että työteko turvaa myös talouskriisin jälkeen riittävät verotulot hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.

(10min)
….

Arvoisa Riihimäen Yrittäjät – Hyvät ystävät.

Riihimäen seutukunta on yksi nopeimmin kasvavia alueita Suomessa. Tästä vetovoimasta tulee meidän kiittää tietenkin suotuisaa sijaintiamme pääkaupunkiseudun kainalossa, mutta myös tehty työ ansaitsee kiitoksensa.

Haluan kiittää siitä tässä julkisesti ennen muuta teitä alueellemme panostaneita yrittäjiä, mutta myös Riihimäen kaupunkia ja Riihimäen Teollisuuskylä Oy:tä, joka on tehnyt runsaasti kiitosta kerännyttä ja tuloksekasta työtä. Ja kyllä maalaiskunnatkin ansaitsevat kiitoksen sanan, erityisesti se yhteistyö mitä alueen toimijat ovat tehneet.

Mutta nyt olemme siinä pisteessä, että alueemme kilpailukyky punnitaan pian. Pahaa pelkään, että emme ole tähän kilpailuun valmiita. Valitettavasti.

Emme tule pärjäämään tällä yhteiskunnallisella rakenteella kiristyvässä kilpailussa.

On helppo todeta lyhytnäköisesti, että Hämeenlinnan seudulla palvelut kuntaliitoksen myötä supistuvat. Näin toteaa vain jos ei ymmärrä kokonaisuutta. Jos miettii mikä olisi tilanne pienillä tuon alueen maalaiskunnilla tänään ilman yhteistä kuntaa, niin ymmärtää paremmin tilanteen vakavuuden.

Meidän alueellamme pyritään nyt kuitenkin tulemaan toimeen yksin. Se on edellisten maalaiskuntien kunnanvaltuustojen tahto, mutta saanen ja minulla on oikeus olla tuon päätöksen kanssa erimieltä. Demokratiaan kuuluu, että enemmistön mukaan mennään eteenpäin. Mutta meillä pitää olla myös valmiutta pohtia uudelleen tehtyjä ratkaisuja. Varsinkin jos ne todetaan vääriksi.

Itse olen sitä mieltä, että kunta- ja palvelurakenteiden uudistamishanke (Paras) on edennyt tällä alueella turhan verkkaasti. En tarkoita sitä, että kuntaliitokset olisivat patenttiratkaisuja. Itse uskon kuitenkin, että ne voivat mahdollistaa paremman eli tehokkaamman, taloudellisemman ja ennen muuta laadukkaamman palvelurakenteen alueemme asukkaille.
En usko, että täällä Hämeessä ja Suomessa yleensä on osattu muodostaa kuntarakenne jopa sata vuotta sitten niin ikiaikaiseksi, että se pystyy vastaamaan kaikkiin nykyisiin haasteisiin.

Kuntasektorille on tämän hallituskauden aikana tullut rahavirtoihin lisäystä erittäin merkittävästi – pari miljardia euroa verotulojen sekä valtionosuuksien kasvun ansiosta. Nyt niskassamme oleva taloustaantuma on osoittanut kuitenkin, että sekään ei riitä.

Taloustaantuman, sen että lähes kaikilla kunnilla on tiukkaa – ei sen ei pidä sumentaa eikä hidastaa rakenneuudistusta. Haasteemme ei ole kadonnut mihinkään eikä se helpota tilannetta lainkaan, että naapurinkin sauna palaa.

Itse näen niin, että Riihimäen seutukunta ja myös Riihimäen-Hyvinkään talousalue tulee kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla yhteen.

Se tapahtuu haluamme sitä tai emme.

Se tapahtuu hallitusti tai vapaassa pudotuksessa.

Mutta nyt meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen miten tuo kasvu tulee tapahtumaan. Miten Helsinki-Tampere nauhakaupunki tulee alueellamme kehittymään.

Olemme ottaneet oikeitakin askeleita. Tänä vuonna yhdistimme kahdeksan talousalueellamme toimivaa ammatillisen koulutuksen yksikköä yhdeksi vahvaksi moniosaajaksi. Pitkän ja tuskaisen synnytyksen jälkeen syntynyt Hyria koulutus Oy on jo nyt monialainen oppilaitos, joka tuottaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille – yli 10 000 opiskelijalle yli 400 kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisen johdolla.

Kehittyminen kuitenkin jatkuu ja sitä pitää kehittää määrätietoisesti. Hallintohimmeleitä tulee purkaa ja virtaviivaistaa ja meidän tulee huolehtia, että alueellamme on tarjolla laadukasta – oikein kohdennettua ammatillista koulutusta.

Me tarvitsemme lisää koulutuksen aloituspaikkoja, mutta vain aloille joilla on työllisyyttä. Ei ole mitään niin vastuutonta kuin kouluttaa nuoria työttömyyteen – ei edes silloin vaikka se oma ala ja ammatti olisi kuinka kiva ja hauska. Siihen ei meillä eikä maallamme ole varaa.
Toivon teiltä arvoisat yrittäjät rakentavaa yhteistyötä Hyrian kanssa. Kertokaa mitä alueemme tarvitsee ja olkaa aktiivisesti mukana kouluttamassa nuoriamme. Toivon, että nyt talouden vaikeinakin aikoina teistä mahdollisimman moni voisi ottaa yritykseenne nuoren työssäoppimisjaksolle. Tiedän, että monen nuoren opiskelu, valmistuminen ja ennen muuta ammattitaito tarvitsee teidän panostanne. Toivon ja vetoan, että teiltä löytyy vaikeinakin aikoina tähän panosta – sekin yrittäjien hengessä selkärangasta.
Olemme ottaneet myös askelia eteenpäin Ekesin uudelleen synnytyksellä Hyri-yrityspalveluiksi ja myös terveydenhuollon saralla teemme kehitystyötä eteenpäin, mutta itse en usko, että nämäkään riittävät.

Siksi itse olen valmis muuttamaan rakenteitamme Riihimäen seudulla kovallakin kädellä. Tiedän, että jos nämä kolme kuntaa olisivat yrityksiä – ne eivät ylläpitäisi tällaista hallintorakennetta vaan keskittyisivät itse tekemiseen – käsiin ja palveluihin. Niitä tarvitaan nyt myös meidän kunnissa lisää niin lasten kuin ikäihmistenkin arvokkaan elämän turvaamiseksi.

Arvoisat Yrittäjät –
Meillä tulee olemaan rahan kanssa tiukkaa. Joku voi todeta, että miksi kannattaa naida köyhä mies. Mutta itse uskon kuitenkin, että talouden jälleen kääntyessä nousuun julkisellakin puolella, rakenteessa uudistaneet kunnat tulevat menestymään.

Sellaiset, joilla on riittävät hartiat kantaa vastuu perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, koulutuksesta jne. Olennaista on, että näitä rakenteita luotsaavat vahvat kuntapäättäjät.

Mutta ei tässä ole kyse vain rahasta. Kyse on myös siitä, miten voimme taata jatkossakin kuntalaisillemme peruspalvelut – hyvän ja osaavan henkilöstön turvin. Työvoimapula tulee olemaan kova haaste kuntakentälle ja erikoisosaajista tullaan käymään entistä kovempi kisa. Tässä kisassa olisi syytä olla voittajien puolella.
Ja kyllä minusta aivan perustellusti voi kysyä, että millä se yksittäinen jo syvissä talousvaikeuksissa oleva kunta kasvaa entistä vahvemmaksi itsenäiseksi päätöksentekijäksi, jos ei rakenneuudistuksen kautta?
Jotkut haluavat pitää puheillaan yllä illuusiota siitä, että valtio rahoittaisi jatkossa entistä enemmän kaikkia kuntia. Mutta olen vakuuttunut, että nykymenolla, nykyrakenteilla ja nykymallilla jatkettaessa kuntamme ovat vakavassa kriisissä lähi vuosina – tämän vuosikymmenen aikana.
Nykyisinkään monessa kunnassa ei päätetä enää mistään muusta kuin velanotosta ja negatiivisen tilinpäätöksen hyväksymisestä.

Jos kunta ei voi päättää mistään muusta, onko se enää itsehallinnollinen yksikkökään.

Minulle kuntarakenne ei ole itseisarvo vaan ennen muuta väline hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.
Eikä kuntalaisen identiteetti katoa kuntaliitoksissa mihinkään. Olen aina loppilainen vaikka Loppi olisi joskus osa uutta kaupunkia – uutta Riihimäkeä.
Arvoisat Yrittäjät

Ihmisten päivittäiset kulku-, työssäkäynti- ja asiointisuunnat tulevat ohjaamaan tätä uudistusta. Meillä tuo alue on selkeä kokonaisuus jossa yhdistyy vanhusten, lasten, työttömien, vammaisten ja myös pitkäaikaissairaiden edut. Myös maaseudun ja haja-alueiden vanhusväestön ja lapsiperheiden sosiaalisiin oikeuksiin on jatkossakin kiinnitettävä vastuullisesti huomiota. Näin uskon, että vastuullisen suuremman kunnan päättäjät toimivat.

Tarvitsemme maan johdolta selvän poliittisen tahtotilan ja aikataulun, mihin mennessä Suomessa tulee olla nykyistä selvästi elinvoimaisempi ja palveluiden tuottamisen kannalta turvallisempi ja kestävämpi kuntarakenne.

Ehkä tämä asia pitää ottaa esille nyt 2011 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, jos kuntarakenne ei muuten löydä terveitä uria.)
….

Hyvät ystävät.

Maamme elää murroksessa. Murroksessa, jossa meidän tulee osaamisesta ja ahkeruudesta palkita entistä kannustavammin. Meidän tulee panostaa entistä kovemmin koulutukseen, osaamiseen ja innovaatiohin. Oppilaitostemme ammattillisesta koulutuksesta ammattikorkeiden kautta aina yliopistoihimme on keskitettävä voimavaroja tiukemmin omiin parhaisiin vahvuusaloihinsa. Suosittuun oppisopimuskoulutukseen on syytä panostaa yhä lisää.

Hyvin keskeinen haasteemme on työllisyyden, tuottavuuden ja talouskasvun lisääminen. Maamme on jo lähivuosina tilanteessa, että työvoiman määrä vähenee mutta kansantuotteen on kasvettava. Se on historiallisen suuri haaste tuottavuudelle.
Pohtiessamme tulevaisuutta, on erityisen tärkeää ottaa oppia menneisyydestä. Vanhoja virheitä ei kannata toistaa; päinvastoin on osattava jalostaa jo aikaisemmin hyviksi havaittuja toimenpiteitä. Suomeen on jälleen luotava orastavaa tekemisen meininkiä.

Tuottavuuden kasvu on aina edellyttänyt sitä, että aikaisempi maailmanjärjestys alkaa murtua, vahvat horjuvat ja juuri tulevaisuuden Nokiat saavat mahdollisuutensa.

Mikä sitten on se Suomen seuraava Nokia? En tiedä, eikä se ole minun päätettävissäni, eikä saisikaan olla. Mutta panostamalla tutkimukseen, koulutukseen ja yrittämiseen se voidaan löytää, ei eduskunnan päätöksillä. Ei siis ryhdytä keksimään pyörää uudestaan, vaan pidetään katse horisontissa. Kyllä ne pyörät löytyvät.

Suomalaiset tarvitsevat jatkossa määrätietoisempaa panostusta niihin aloihin, joissa Suomi voi olla maailman huipputasolla. Perinteisten suomalaisten teollisuudenalojen käydessä läpi vaikeaa rakennemuutosta, uusien innovaatioiden syntymisen aika on otollinen.

Riskejä on uskallettava ottaa. Ympäristöteknologia tulee olemaan tässä yksi tulevaisuuden juttu. Riihimäen seudulla on esimerkkejä tämän alan osaamisesta mm. Ekokem ja Muovix. Uskon, että Muovixin tyyppiset yritykset voivat olla näitä tulevaisuuden Nokia.

Myös hyvinvoinnin tekemisessä tarvitaan päivä päivältä enemmän osaamista ja yritteliäisyyttä. Aiemmin luodusta kuormasta emme voi syödä loputtomiin. Ratkaisevaksi muodostuu se, kuinka hyvin innovaatiot saadaan realisoitua käytännön liiketoiminnaksi, uusiksi kasvuyrityksiksi, työpaikoiksi sekä tätä kautta suomalaiseksi hyvinvoinniksi. Yritykset tarvitsevat tukea tuotteidensa kaupallistamiseen. Innovaatiot ovat innovaatioita vasta silloin, kun ne tuottavat yhteiskunnalle osaamislähtöistä hyödynnettyä kilpailuetua.

On muistettava, että vain menestyvä yritys ja tulevaisuuteen luottava yrittäjä uskaltavat työllistää. Yritysten kasvu tuo mukanaan uusia innovaatioita ja innovaatiot taas uutta työtä ja kilpailuvaltteja. Yritystoiminnan ja työllistämisen esteitä madaltamalla varmistumme siitä, että Suomi pärjää tulevaisuudessakin.

Minun arvomaailmaani kuuluu menestymisen salliminen ja työnteosta ja ahkeruudesta palkitseminen. Vain työtä tekemällä maamme voi menestyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja olla tämän taantumankin jälkeen hyvinvointiyhteiskunta.

(22min)

Kommentit