Maaeudun Tulevaisuus julkaisi tänään seuraavan presidenttigallupin. Listalla oli ihmisille tarjottu 16 tunnettua nimeä ja vastaajat saivat kertoa oman suosikkinsa seuraavaksi presidentiksi. Ykköspaikan otti Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehninkin kannatus jäi kuitenkin varsin vaatimattomaksi 20 prosenttiin. Edelliskeralla Sauli Niinistö keräsi jo ensimmäisellä kierroksella lähes 37 prosentin kannatuksen ja toisella kierroksella sitten yli 62 prosentin kannatuksen.

Repäisy MT 15.8.2022.
MT:n Kantar TNS Agrilla teettämässä kyselytutkimuksessa toiseksi suosituin oli vihreiden presidentinvaalien kestokisaaja Pekka Haavisto. Haavisto kannatus presidentiksi on nyt 17 prosentia. Edellisissä vaaleissa ensimmäisellä kierroksella Haavisto keräsi hieman alla 19 prosentin kannatuksen. Haaviston suosio näyttäisi näin ollen MT:n tutkimuksen myötä hienoista laskua. Ja onhan vihreiden riveistä kuultu jo joitain aikoja sitten myös puheita, missä puolueen ehdokas ei seuraavissa vaaleissa enää olisikaan Haavisto. Tammikuun 2022 alussa (MTV3 2.1.2022) nimittäin Vihreiden piiripäättäjistä suurempi osa piti europarlamentaarikko Heidi Hautalaa mieluisampana ehdokkaana kuin Haavistoa kevään 2024 presidentinvaaleihin?
Kolmospaikan tällä hetkellä jakavat Alexander Stubb ja Jussi Halla-aho. Heistä molemmille kirjattiin kyselyssä kuuden prosentin kannatus. Heidän takana vain prosenttiyksikön verran heikommalla tuloksella on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Aaltola saattaakin hyvin nousta tulevien vaalien mustaksi hevoseksi puolueisiin sitoutumattomana ehdokkaana. Seuraavan sijan kolmen prosentin kannatuksella ottaa Li Andersson ja kahden prosentin gallup-kannatukseen ylsivät mm. Eero Heinäluoma, Sari Essayah ja Jan Vapaavuori. Nimen listoille saivat vielä myös mm. Elina Valtonen ja Antti Kaikkonen yhden prosentin tuella ja mainituksi tuli myös maamme Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala.
Huomionarvoista kyselyssä – ehkä kaikista huomionarvoisinta – oli se, että vastausvaihtoehdon en osaa sanoa/ ei kukaan heistä valitsi peräti 25 prosenttia kyselyyn vastanneista. Voisi siis todeta, että suosituin presidentiksemme onkin kansan mielestä Ei kukaan heistä. Sen myötä kysymys kuuluukin sitten, että…
No, kukas sitten?
Itse olen pohtinut, että voisiko näissä vaaleissa Suomeen syntyäkin hieman uudenlaistakin asetelmaa? Voisiko kisasta tullakin uuden nykyisen sukupolven henkilöiden kisa? SDP:n Sanna Marin on ylivoimaisesti maamme suosituin demaripoliitikko. Vaikka hän on nyt kertonut, että ei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi, niin kysyä pitää tai vähintäänkin pohtia, että olisikohan lopulta kuitenkin? Marinin henkilökohtainen suosio on aivan eri luokkaa kuin Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen ja vieläpä enemmän kuin koko SDP-puolueen. Marin voisi siis hyvinkin kerätä demareille sellaisen äänisaaliin, mihin ei kukaan muu demari pystyisi. Ja Marin on myös äärimmäisen suosittu nuorten mm. vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattavien keskuudessa ja hän pystyisi varmasti kokomaan joukkoja punavihreästä blokista yli puoluerajojen taakseen.
No, tähän kisaan vastaus keskustalta olisi itseoikeutetusti Antti Kaikkonen. Kaikkonen on onnistunut puolustusministerinä äärimmäisen hyvin ja tuntuu nauttivan keskustalaisista korkeinta tämän päivän kannatusta. Aamulla toisissa medioissa Kaikkosta veikkailtiin jopa myös keskustan nykyisen puheenjohtajan Annika Saarikonkin haastajaksi. Presidenttiehdokkaaksi Kaikkosen houkutteleminen voisikin pelastaa Saarikon puheenjohtajuuden?
No, tässä kattauksessa sitten viivalla olisi varmasti ensimmäisellä kierroksella myös Li Andersson ja Maria Ohisalo. He pitäisivät omia puolueitaan esillä ensimmäisen kierroksen tenteissä tietäen, että Marinin taakse on toisella kierroksella joukkoja vietävä. Kokoomus toisi tämän volttauksen piiriin tässä vaiheessa parikin ”hevosta”. Päivän kuntoa saisivat hioa Elina Lepomäki ja Antti Häkkänen. Kaksi osaavaa, ahkeraa ja arvostusta keräävää nimeä. Nuorempien kisaa voisi hyvinkin tukea nykyinen nopeasti muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne. Heillä ei harteillaan olisi suomettumisen ainakaan suurinta taakkaa. Valtaosalla ei sellaista lainkaan.
Sama ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen muutos voisi toisaalta ajaa tilannetta myös toiseenkin skenaarioon. Siinä sitten pakka menisikin niin, että nostetta alkaisikin kertyä poliitikkoja enemmän ei poliitikkojen tueksi. Tällaisia nimiä olisivat ainakin Mika Aaltola ja Mikko Hautala. Ja tällaista kehityssuuntaa voisi hyvinkin tukea juuri nykyinen tilanne missä arvostusta on kerännyt nykyinen presidentti Sauli Niinistö määrätietoisella otteellaan ulkopolitiikan ja myös diplomatian pelikentällä. Moni varmasti pohtii, että voisiko puoluepoliittisen pelin sijaan tällainen maltillinen ja asiakeskeinen TP-linja jollain tavalla jatkua myös Niinistönkin jälkeen. Saappaat ovat isot ja ei niitä kukaan suoraan täytä, mutta jos täyttäisi edes hieman samanmallisilla jaloilla?
Vai onko niin, että tässäkään ei ole tullut vielä mainituksi lainkaan maamme seuraavan presidentin nimeä? Onko sinulla mielessä sellainen kuka voisi tämän maan rivejä Niinistön tapaan yhteen koota ja yhdistää? Kenelle sinä antaisit oman äänesi?
Ja onhan tässä kisassa vielä yhdet esikisatkin tulossa, kun ensi keväänä käydään 2023 eduskuntavaalit. Nouseeko niissä joku esille sellaisella nosteella, että muiden on syytä pitää kiinni penkistään? Nimiä sinnekin on jo tarjottu ja karsinnat ovat alkamassa.
Se on kuitenkin varmaa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkakausi päättyy vuonna 2024. Ja myös se, että silloin hänelle valitaan seuraaja.
Ja selvää on sekin, että tämä MT:n gallup ei jää näiden vaalien viimeiseksi. Nyt julkaistu Kantar TNS Agrin kyselytutkimus toteutettiin siis nyt heinäkuun 8.–10. päivän välisenä aikana ja siihen haastateltiin tuhatta henkilöä Manner-Suomen kaikista 18 maakunnasta. Tulosten virhemarginaali on koko väestön otoksessa kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Hyvää uutta viikkoa kaikille! Kyllä täällä tarkenee.
Minulla tänään aamusta jo pari puhelinpalaveria ja kello yhdeksältä Riihimäen seutujohtoryhmän kokous ja iltapäivällä sitten kotikunnan asioiden pariin.