Perinteinen koko perheen Ilmailupäivä järjestettiin tänään Lopen Räyskälän lentokentällä. Perinteeksi jo muodostunut tapahtuma on kerännyt vuosittain todella suuren suosion ja niin tapahtui tälläkin kertaa. Sääkin meitä jälleen suosi ja nyt ei ole kuin iho puinaisena ja niskat kipeänä. Taivaalle on siis tiirailtu ahkerasti.
Koko päivän kentällä oli lapsille tarjolla mm. lennokkipaja ja upeat Wiima ja Yak lensivät päivän aikana useammankin kerran taivaalla. Taivaan suurimpana Räyskälän ylle kaarsi historiallinen DC3 OH-LCH alias Hotelli. Douglas DC-3 eli Douglas Commercial 3 on siis historiallinen kiinteäsiipinen, yksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustaja- ja kuljetuslentokone. DC3:sia valmistettiin 1930-luvun puolivälistä lähtien ainakin ainakin 13 000 kappaletta ja lisäksi Neuvostoliitossa lisenssillä vuosina 1939–1952 2 000 konetta nimellä Lisunov Li-2. Näin Douglasin lentokonetehtaan järjestyksessään kolmannesta matkustajalentokone- ja kuljetuskonemallista tulikin kaikkien aikojen suosituin kuljetuslentokone. DC-3-koneet ja sen sotilasversiot C-47 ja C-53 palvelivat myös toisessa maailmansodassa mm. Yhdysvaltain armeijan ilmavoimissa, Englannin RAF:ssa ja Neuvostoliitonkin ilmavoimissa. Toisen maailmansodan jälkeen kone saavutti vielä suuren suosion lentoyhtiöiden ja eri maiden asevoimien palveluksessa sen alhaisen myyntihinnan, ajankohdan eurooppalaisen lentokoneteollisuuden lamatilan ja yksinkertaisen huollon ansiosta, kertoo Wikipedia.
Suomeen DC3:sia hankittiin muun muassa Finnairin, Veljekset Karhumäen ja Suomen ilmavoimien käyttöön. Ilmavoimissa DC-3:a käytettiin Kuljetuslentolaivueessa mm. laskuvarjojääkärien hyppykoneena ja koneen lempinimi oli ”Dakota”. Ensimmäinen DC-3, OH-LCA ”Sotka” saapui Suomeen Hyvinkään lentokentälle 19.10.1946 kapteeni Wollmar Laurilan ohjaamana. DC-3-laivaston myötä alettiin markkinoinnissa käyttää vuonna 1947 nimeä Finnish Airlines, joka vuonna 1953 lyheni Finnairiksi ja otettiin yhtiön viralliseksi nimeksi vuonna 1968.
Tänään jälleen Räyskälässä nähdyn DC3 OH-LCH:ta ylläpitävä yhdistys kertoo koneen historiasta seuraavaan: ”Koneemme rakennettiin Douglas Aircraft Companyn tehtaalla Kalifornian Santa Monicassa ja valmistui jouluaattona 1942 tyyppimerkinnällä DC-3A-453 valmistusnumerolla 6346. Koneen oli alunperin tilannut Pan American Airways toimimaan Latinalaisen Amerikan linjoillaan rekisteritunnuksella NC34953, mutta sodan takia kone otettiin asevoimien palvelukseen jo 27.12.1942. Tyyppimerkinnäksi tuli C-53C-DO ja palvelusnumeroksi 43-2033. Vuoden 1943 keväästä syksyyn palveluspaikkana oli Kuljetuslennoston Pohjois-Atlantin osasto ja tukikohtana luultavasti Presque Isle, Mainen osavaltiossa. Loppusyksystä Kuljetuslennosto siirsi koneen Euroopan osastoon, jossa se tiettävästi toimi matkustajakuljetuksissa.
Lokakuussa 1944 kone siirtyi Yhdysvaltain 8.ilma-armeijan alaisuuteen ja sotatoimien loputtua säilytettäväksi Oberpfaffenhofenin varikolle Saksassa. Sieltä se ostettiin Suomen valtiolle ja rekisteröitiin 19.06.1948 tunnuksella OH-LCH. Ensimmäisen reittilentonsa Aero Oy:n palveluksessa se teki 21.07.1948 reitillä Malmi-Vaasa-Tampere-Malmi. Seuraavana talvena kone kunnostettiin lopullisesti siviilimatkustajakoneeksi. Lentotunteja kertyi joulukuuhun 1960 mennessä 22137, jolloin kone purettiin varaosiksi.
Finnairiksi nimensä muuttanut Aero tarvitsi kuitenkin rahtikoneita ja ison rahtioven asennuksen jälkeen uudelleen koottu kone rekisteröitiin 25.06.1963 entisellä tunnuksella. Koneen nimiin kirjattiin myös Finnairin viimeinen DC-3:lla lennetty aikataulunmukainen matkustajalento 01.04.1967.
Suomen Ilmavoimien Kuljetuslentolaivue sai ensimmäiset modernit kuljetuskoneensa ostettuaan Finnairin DC-kolmoset. 28826 lentotuntia ”mittarissa” OH-LCH myytiin Ilmavoimille 05.03.1970 ja sai tunnuksen DO-11. Tavanomaisten rahti- ja laskuvarjohyppylentojen lisäksi koneella huhutaan olleen salaisiakin tehtäviä. Vuonna 1985 Ilmavoimien kolmoset siirrettiin eläkkeelle. Osa siirtyi museoon, osa ulkomaille ja kaksi koneista Airveteran Oy:lle 15.01.1986. Koneemme tunnukseksi tuli taas OH-LCH.”
Upea kone ja todellakin taitaa kotka, kun se jälleen auringon ja pilvihattaroiden välistä kaarsi kentällemme. Ehkäpä joskus vielä pääsen itsekin istumaan ison kotkan kyytiin.
Tapahtumassa nähtiin tänään myös perinteisesti moottoripyöräpoliisit, kuumailmapallonkorin esittelyä, kenttäkierroksillekin pääsi ja myös taivaalle mm. D-KLAM Tuulialla ja neljän purjekoneenkin voimin. Ja perheen pienemmille kentällä oli myös hevosvoimiakin tarjolla ponien muodossa. Tekemistä ja nähtävää siis todellakin riitti.
Lopen Räyskälän Lentokenttä elää jälleen vahvasti. Kenttää on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti ja mm. meidän eduskunnasta kentälle myöntämillä tuilla on peruskorjattu niin rakennuksia kuin asfaltoitu kiitoteitä ja tehty muutakin. Seuraavaksi kentällä on edessä päärakennuksen uusiminen ja sen ideointia onkin viety eteenpäin määrätietoisesti viime vuosina. Toteutuessaan se tulee olemaan kentän lisäksi myös muussakin keskeinen paikka ja sykkivä sydän.
…
Lopen Ampumaurheilukeskus isännöi Skeetin SM-kisoja
Paluumatkalla vielä menin katsastamaan Lopella ammutut Skeetin SM-kisat. Lopen Ampumaurheilukeskus isännöi tänä kesänä skeetin mestaruuskisat ja tekikin sen takuuvarmalla tavalla. Todella korkeatasoiset ja hienot kisat ja myös ammuntasoltaan ensiluokkaiset. Kiitos siis jälleen kerran tekijöille ja onnea uusille mestareille. Erityisen iloinen olin tänään siitä, että kuumimmassa mestaruustaistossa mukana nähtiin hienosti loppilaisia ja tämän vuoden läpimurtajana mitaleille ampunut Nea Vallioniemi. Nea sai tänään kaulaansa SM-hopeaa! Onnea! Ja onnea myös AHA:n naisten ja miesten joukkueille SM-kultamitaleista. Kovaa suorittamista!
Eetu Kallioinen ja Timi Vallioniemi olivat mukana myös henkilökohtaisessafinaalissa, mutta tällä kertaa kotikentällä ei mitalikantaan loppilaiset miehissä mahtuneet. Timi tosin peruskilpailusta finaaleihin parhaalla tuloksella. Eli jälleen kerran toteen näytettiin se, että kun olosuhteet harrastaa ja harjoitella ovat kunnossa niin menestyjiäkin syntyy ja kasvaa. Kiitos tästä työstä ratamme lisäksi siis Ala-Hämeen Ampujille!