Sauli Niinistö sai parhaan arvosanan toimistaan Ukrainan sodan aikana.
Näin kertoo Uutissuomalaisen tuore selvitys ja ainakaan minua se ei yllätä. Pitkä kokemus ja osaaminen ovat paistaneet läpi Tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimista koko Ukrainan Putinin sodan ajan ja jo paljon ennen sitä. Pienen maan presidentti on ollut haluttu keskustelukumppani, kun on haettua ratkaisuja ja myös diplomaattisiakin teitä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentti Joseph R. Bidenin Washingtonissa perjantaina 4. maaliskuuta 2022. Kuva: Elina Karjalainen/Suomen Washingtonin-suurlähetystö | President of the Republic of Finland Sauli Niinistö met President of the United States Joseph R. Biden in Washington D.C. on Friday, 4 March 2022. Photo: Elina Karjalainen/Embassy of Finland, Washington D.C.
Tänään julkaistussa kyselytutkimuksessa peräti yli kolmannes kyselyyn vastanneista antoi Niinistölle arvosanaksi täyden kympin ja yhtä suuri osuus antoi yhdeksikön. Kokonaisarvosanakin nousi näin kouluasteikolla 8,9. Toiseksi parhaiten sodan aikana tehtäviensä hoidosta on kansan mielestä onnistunut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), jonka toimet arvioidaan 7,8:n arvoisiksi. Olen tästäkin samaa mieltä ja itse nostaisin Kaikkosen arvosanankin reilusti hyvän puolelle.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) saa kansalta jo selvästi heikomman arvosanan. Marinin toimet arvioidaan vain 7,6 arvoiseksi, kuten myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) 7,5. Marin onkin ollut ulkopolitiikassa varsin näkymätön ja jäänyt selvästi ja luonnollisesti täysin presidentin varjoon. Ehkä hyvä niinkin, sillä näin maamme viesti on ollut selvä ja kaikille on ollut selvää, että keneltä Suomen kanta tulee kysyä.
Merkille pantaa USU:n tutkimuksessa oli myös se, että rri ikä- ja tuloryhmien tai miesten ja naisten näkemykset presidentin ja ministerien toiminnasta eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Voimakkaimmin mielipiteisiin näyttäisi vaikuttavan puoluekanta. Perussuomalaisten kannattajat antavat muita heikommat arvosanat erityisesti ministereille mutta myös presidentille. Eikä sekään yllätä, kun puolue on perustettu vastustamaan kaikkea.
Mutta hyvä, että maamme ulkopolitiikkaa edes johdetaan hyvin ja määrätietoisesti. Presidentti Urho Kekkosen tunnettu järjestys sisä- ja ulkopolitiikalle oli selkeä:
Jos jomman kumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka.
Niinpä. Mitäs siihen sitten lisäämään.
Uutissuomalaiselle Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista, ja virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.