Moni on minultakin kysellyt uuden Tasavallan Presidentin muotokuvia. Ehkä syynä sekin, että heti vaalien jälkeen itseasiassa vaali-iltana annoin tv-kuvissakin virallisissa kehyksissä olleen kuvan puoluesihteerillemme Taru Tujuselle ja vaalien jälkeisenä aamuna ripustin oman työhuoneeni seinään Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön kuvan. Ne kuvat olivat siis aidoissa perinteisissä ”presidenttikehyksissä”, mutta kuva ei vielä ollut tuo virallinen muotokuva.
Nyt virallista muotokuvaakin saa ja myös virallisissa perinteisissä presidenttikehyksissä. Riihimäkeläinen Kaihdin ja Kehys on vuosikausi hoitanut presidentinkuvien myynnin ja heillä on myös oikeudet vanhoihin edeltävien presidenttien muotokuviin. Nyt myös nykyisen Tasavallan Presidentin -muotokuva on Kaihdin ja Kehys -liikkeen valikoimassa ja muotokuvia saa tuossa aidossa perinteisessä kehyksessä nyt 67e euron hintaan. Valikoimassa on toki myös muunlaisia kehysmalleja, mutta itse kyllä suosittelen tätä perinteistä mustaa kapeaa kehystä joka on kehystänyt vuosien saatossa kaikkien muidenkin presidenttien muotokuvia.
Kaihdin ja Kehys -palvelee siis meitä kaikki Riihimäen keskustassa, mutta tauluja saa toki myös postitse ihan minne päin Suomea ja maailmaa tahansa. Liikkeenharjoittajat Marja ja Veijo Koiviston tavoittaa työaikana puhelimella (019) 730 766 tai sitten sähköpostilla kaihdinjakehys (a)kolumbus.fi.
Mutta tämä nyt vain teille kaikille tiedoksi, että aidolla perinteikkäälläkin presidenttikehyksellä nykyisenkin Tasavallan Presidentin -muotokuvaa edelleen saa ja hinta siis vain tuo 67 euroa alvillisena.
…
Tänään Helsinkiin. Ulkoasiainvaliokunnalla aloitamme päivän ja iltapäivän täysistunnossa sitten kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ilmoitus salikeskustelussa.
…
Valiokunta takana ja nyt hetki aikaa ennen kuntakeskustelua suuressa salissa.
Ajattelin muutamalla sanalla palata tähän kuntakeskusteluun. Todetaan nyt ihan alkuun, että uudistuksen sinisenä lankana on vain ja ainoastaan hyvien peruspalveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa ympäri Suomen asuinpaikasta riippumatta. Nyt olemme nähneet mitä tapahtuu lähipalveluille, kyläkouluille ja terveysasemislle, nyky rakenteilla ja siksi on syytä tarttua toimeen kun vielä jotain tehtävissä. Ilman uudistuksia emme pysty tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa jatkossa ylläpitämään ja me haluamme turvata nämä palvelut huomennakin ja tulevaisuudessakin ja siksi päätöksiä pitää yskaltaa tehdä.
Kuntien lukumäärä ei ole itseisarvo vaan se, että kunta pystyy tarjoamaan peruspalvelut tulevaisuudessakin. Eikä hallitus olekaan missään vaiheessa esittänyt tavoitetta kuntien lukumääräksi. Virkamiesten rakennetyöryhmä esitti 70 selvitysaluetta joilla kuntarakenteen vaikutusta selvitettäisiin ja katsottaisiin yhdessä kuntien kanssa mikä olisi paras rakenne hoitaa hallinto näillä 70 alueella ja miten hallinto voisi turvata palveluiden saatavuus myös heikkenevän huoltosuhteen ja kasvavan palvelutarpeen vuosikymmeninä. Nyt rakennelain voimaantuloa on siirretty neljällä kuukaudella, koska kunnille halutaan järjestää vielä toivottu ja todellakin tarpeellinen toinen lausuntokierros.
Minun ja puolueemmekin mielestä parhaat tulokset saavutetaan nimittäin vain ja ainoastaan yhteistyössä kuntien kanssa. Kuntien kuulemiskierroksen palaute oli runsasta, mutta kuntakentän mielipiteet vaihtelivat paljon. Selvä enemmistö kunnista, 85 prosenttia, näkee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarpeellisena. Lausuntopalautteen ansiosta kunnille päätettiin antaa enemmän aikaa omien ratkaisujen löytämiseen. Syksyllä kunnille järjestetään toinen lausuntokierros, jossa ne pääsevät kertomaan mielipiteensä rakennelain luonnoksesta sekä ottamaan kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen selvityksestä. Lopulliset päätökset kuntaliitoksista tehdään valtuustoissa ympäri Suomen.
Ja haluan nyt vielä tässäkin alleviivata, että Kokoomus ei aja kuntien pakkoliitoksia. Ei vaan kaikissa tilanteissa ratkaisut tehdään kuntien valtuustoissa.
Mutta on kuitenkin niinkin, että koko maamme hallituksella on myös velvollisuus huolehtia kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista. Valtiovalta ei voi siis katsoa sivusta jos joku kunta ei palveluita pystykään tarjoamaan. Voisi siis todeta, että uudistuksen ainoa pakko on pakko uudistua siten, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus pelastetaan.
Mikäli kunta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan eikä selviä peruspalveluiden järjestämisestä, on valtioneuvostolla toimivalta ratkoa ongelmat yhdessä kriisikuntien kanssa. Kunnilla on nyt 1.4.2014 asti aikaa tehdä selvitykset siitä, millaiset alueellisesti eheät kokonaisuudet ne haluavat muodostaa. Ellei toimeen ole ryhdytty, voi hallitus asettaa erillisselvittäjät. Pallo on nyt kunnilla, joissa valtuustot myös päättävät mahdolliset kuntaliitokset.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä selvitetään ns. Risikon-mallin pohjalta. Palveluiden rahoittamis- ja järjestämisvastuu säilytetään jatkossakin kunnilla. Me emme siis halua keskustan tapaan kunnista pelkkiä laskujen maksajia. Kuntien päätöksenteko, palveluiden järjestäminen sekä kuntien muut tehtävät eriytyvät Keskustan mallissa. Näin on nyt tapahtunut jo ja tärkeintä on palauttaa siis lähidemokratia palveluita tukemaan. Päätöksiä pitää tehdä ensisijaisesti kuntien valtuustoissa erilaisten hallintohimmeleiden sijaan. Nyt monien kuntien päätöksenteosta jo yli 50-60 prosenttia ja enemmänkin on hukkunut erilaisiin hallintohimmeleihin missä kunnan äänen pitäisi sitten kuulua yhden tai kahden henkilön voimin. Voi hyvin todeta, että eikö ole paljon parempi, että kuntien palveluista päättää 35 tai 45 kuntalaisten itse valitsemaan valtuutettua kuin 1-2 henkilöä joskus jopa vain virkamiestä kuntayhtymässä. Minä siis kannatan vahvaa peruskuntaa joka pystyy itse tekemään ratkaisunsa palveluista ja kantamaan niistä kyläkouluista ja terveyskeskuspalveluistaan myös vastuun ja huolen.
Nyt näin ei monissa kunnissa ole.
Mutta uskon, että valtaosalle suomalaisia tärkeämpää on hyvät peruspalvelut kuin hallintorakenteet.
Nyt kahvin kautta istuntoon.
…
Itseasiassa en päässytkään tuosta edellisestä vielä suoraan istuntoon. Eduskunnassa nimittäin koettiin tänään aikalailla erikoinen episodi kun yhtäkkiä selvisi, että eilisessä ympäristövaliokunnan kokouksessa oli istunut mukana eräs SDP:n kansanedustaja joka ei kuulunut enää valiokuntaamme. No lain mukaan paikalla ei tietenkään saa olla kuin kyseisen toimielimen jäseniä ja näin eilinen kokouksemme oli todettu tottakai laittomaksi. Hieman meinasi hermoa kiristää kun yhden sekoilun takia koko valiokunta joutui pitämään uudestaan kokouksen ja vielä aikamoisella kiireellä. No onneksi sentään saimme lainvoimaisen kokouksen aikaiseksi ja asiat valmiiksi. Mutta enpä ole tällaistäkään ennen kokenut ja taisi olla aikalailla ainutlaatuista myös koko talonkin historiassa.
Mutta sitten pikakokouksen jälkeen istuntoon missä tänään keskustelussa kunta- ja palvelurakenne uudistus. Oli hieno huomata, että laajasti kansanedustajilla on yhtenäinen käsitys siitä, että nykyisillä rakenteilla ei voida jatkaa ja jotain on yksinkertaisesti pakko tehdä vaikka pakkoliitoksia ei kukaan haluakaan. Ja toisaalta täytyy olla kyllä enemmän kuin tyytyväinen, että tämä nykyhallitus sanoi heti ensitöikseen ei myös keskusta-johtoiselle pakko Paras-laille. Se oli nimittäin erittäin vahva pakkolaki joka oli hajottamassa toimivia rakenteita ympäri Suomen ja luomassa mitä ihmeellisimpiä virityksiä pakkorajojen täyttämiseksi. Siis sellaisia virityksiä missä ei ollut palveluiden näkökulmasta mitään järkeä. No onneksi hallitus sanoi kokoomuksen johdolla ei myös tällaisille pakkoliitoksille ja nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa edetään kuntien johdolla niin kuin tietenkin pitää ollakin. Kyllä kunnissa ne ratkaisut pitää tehdä ja toivottavasti tähän on myös näkemystä ja valmiuttakin.
Itse uskoisin, että sellainen toimiva ja palvelut turvaava kuntarakenne voisi pitää sisällään noin 130-150 kuntaa. Vahvan peruskunnan väestöpohja voisi olla jotain 20 000 asukasta. Mutta lopullisesti kuntauudistuksen etenemisen määrittellee syksyllä annettava kuntarakennelaki, mutta myös valtionosuusuudistus, laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja kuntalaki. Tästä se kokonaisuus rakentuu.
Katainen totesikin aiheesta eilen kuvaavasti: ”Tarkoitus että vaikka väestö ikääntyy, se ei johtaisi siihen että hyvinvointipalvelut rapautuvat tai suomalaiset joutuisivat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä asuvat.”
Tästä on siis kyse.
…
Mutta nyt kotia kohden ja illalla vielä ratsaille. Hevosen kanssa hermo lepää 🙂 Mutta huomenna sitten jatketaan ja ohjelmassa aamusta heti 20. Erämessut Riihimäellä.